si

Katso myös: -si, Si, SI, sí, sì, ŝi, šī, şi, și

si

1. sinhalan kielitunnus (kaksikirjaiminen, ISO 639-1)^[1]

si

1. (musiikki) solmisaatiossa sävelasteikon seitsemäs sävel

si

1. uloste, kakka

kuywakka, okuyma, kuy, si, osoma, osikusis

• Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
• Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

si

1. (alistuskonjunktio) jos

   si sale el sol, iré; si va Juan, yo no voy

• Sí-konjunktiolla alkavassa ehtolauseessa käytetään subjunktiivin imperfektiä. Sen mukana kulkevassa päälauseessa käytetään konditionaalin preesensiä. Vastaavasti menneessä ajassa käytetään konditionaalin perfektiä ja sí-lauseessa subjunktiivin pluskvamperfektiä.

Haría mis tareas sí tuviera tiempo.

Tekisin läksyni, jos minulla olisi aikaa.

Habría hecho mis tareas sí hubiera tenido tiempo.

Olisin tehnyt läksyni, jos minulla olisi ollut aikaa.

si

1. (refleksiivinen) itsensä, itseänsä/itseään

• Pronomini voi esiintyä myös preposition kanssa.

si

1. (refleksiivinen) yksikön ja monikon kolmannen persoonan akkusatiivimuoto; itseänsä/itseään, itsensä

   La mia sorella si lava ogni mattina. - Sisareni peseytyy/pesee itsensä joka aamu.

   Non si era accorta che aveva dimenticato di mettersi le scarpe. - Hän ei ollut huomannut, ettei ollut muistanut laittaa kenkiä.

2. (refleksiivinen) yksikön ja monikon kolmannen persoonan datiivimuoto; itsellensä/itselleen
3. (resiprookkinen) toisensa, toisiansa/toisiansa

   Si amano molto. - He rakastavat toisiaan paljon.

4. persoonaton pronomini, jota käytetään passiivin muodostamiseen

   Come si dice? - Kuinka se sanotaan?

   Non so se si può. - En tiedä, onko se mahdollista.

si m. (monikko si)

1. (musiikki) si tai ti (suhteellisella sävelasteikolla)
2. (musiikki) h (tai b) (absoluuttisella sävelasteikolla)

si

1. rōmaji-transkriptio sanasta し
2. rōmaji-transkriptio sanasta シ

si

1. (refleksiivinen) yksikön ja monikon datiivimuoto sanasta se; itsellensä/itselleen

• IPA: /si/
• tavutus: si

si

1. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoonan preesens verbistä biti

• IPA: /si/
• tavutus: si

sī (+ indikatiivin futuuri)

1. (alistuskonjunktio) jos (mahdollista tulevaisuutta kuvaava konjunktio, joka suomessa vaatii indikatiivia)

si (sier, sa, sagt)

1. sanoa

si

1. niin

   la guerre, si loin si proche -- sota; niin kaukana, niin lähellä

si

1. kyllä (vastaus kielteiseen kysymykseen)

si

1. (alistuskonjunktio) jos, mikäli
2. niin
3. (alistuskonjunktio) -ko/-kö; epäsuoran kysymyslauseen alussa

   Je ne sais pas si elle vient.

   En tiedä, tuleeko hän.

4. si seulement — kunpa

• si Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

si

1. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoona verbistä biti

si

1. (taivutusmuoto) yksikön 2. persoona verbistä byť

si

1. (refleksiivinen) yksikön ja monikon datiivimuoto sanasta se; itsellensä/itselleen

si

1. kyllä