kaivata
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kaivata (73-E) (taivutus[luo])
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑi̯ʋɑt̪ɑˣ/
- tavutus: kai‧va‧ta
Etymologia
[muokkaa]vanha germaaninen laina[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kaipaaminen, kaipuu
- verbit: kaipailla
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kaivata Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 429, 948 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.