ilmestyminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ilmestyminen (38)
- teonnimi verbistä ilmestyä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmestyminen | ilmestymiset |
| genetiivi | ilmestymisen | ilmestymisten ilmestymisien |
| partitiivi | ilmestymistä | ilmestymisiä |
| akkusatiivi | ilmestyminen; ilmestymisen |
ilmestymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmestymisessä | ilmestymisissä |
| elatiivi | ilmestymisestä | ilmestymisistä |
| illatiivi | ilmestymiseen | ilmestymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmestymisellä | ilmestymisillä |
| ablatiivi | ilmestymiseltä | ilmestymisiltä |
| allatiivi | ilmestymiselle | ilmestymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmestymisenä (ilmestymisnä) |
ilmestymisinä |
| translatiivi | ilmestymiseksi | ilmestymisiksi |
| abessiivi | ilmestymisettä | ilmestymisittä |
| instruktiivi | – | ilmestymisin |
| komitatiivi | – | ilmestymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ilmestymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ilmestymis- | |