hukkua
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]- kuolla tukehtumalla hengitettyään nestettä
- Hän hukkui järveen.
- upota nesteeseen tai jauheeseen, joutua upoksiin
- Patrik oli vähällä hukkua juoksuhiekkaan.
- (arkikieltä) hävitä, kadota, joutua kadoksiin
- (Raamattu) olla mennyttä, tuhoutua, kuolla
- Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhukːuɑˣ/
- tavutus: huk‧ku‧a
Etymologia
[muokkaa]Johdos sanasta hukka. Vastineita sukukielissä inkeroisen hukkua, karjalan hukkuo, viron hukkuma ja vatjan hukkauta.[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- verbit: hukuttaa
Yhdyssanat
[muokkaa]hukkumiskuolema, hukkumisonnettomuus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- hukkua Kielitoimiston sanakirjassa
- hukkua Suomen murteiden sanakirjassa
- hukkua Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 371 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.