moralisti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- tiukasti vallitsevassa käsityksessä oikeasta moraalista pitäytyvä ja sitä elämänohjeenaan noudattava ja samaa toisilta edellyttävä henkilö.
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moralisti | moralistit |
| genetiivi | moralistin | moralistien (moralistein) |
| partitiivi | moralistia | moralisteja |
| akkusatiivi | moralisti; moralistin |
moralistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moralistissa | moralisteissa |
| elatiivi | moralistista | moralisteista |
| illatiivi | moralistiin | moralisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moralistilla | moralisteilla |
| ablatiivi | moralistilta | moralisteilta |
| allatiivi | moralistille | moralisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moralistina | moralisteina |
| translatiivi | moralistiksi | moralisteiksi |
| abessiivi | moralistitta | moralisteitta |
| instruktiivi | – | moralistein |
| komitatiivi | – | moralisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | moralisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. moralisti
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- moralisti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5