haastateltava

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

haastatella (to interview) +‎ -tava

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑːstɑteltɑʋɑ/, [ˈhɑ̝ːs̠tɑ̝ˌt̪e̞l̪t̪ɑ̝ʋɑ̝]
  • Rhymes: -eltɑʋɑ
  • Syllabification(key): haas‧ta‧tel‧ta‧va

Noun

[edit]

haastateltava

  1. interviewee (someone being interviewed currently or in the future)

Declension

[edit]
Inflection of haastateltava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative haastateltava haastateltavat
genitive haastateltavan haastateltavien
partitive haastateltavaa haastateltavia
illative haastateltavaan haastateltaviin
singular plural
nominative haastateltava haastateltavat
accusative nom. haastateltava haastateltavat
gen. haastateltavan
genitive haastateltavan haastateltavien
haastateltavain rare
partitive haastateltavaa haastateltavia
inessive haastateltavassa haastateltavissa
elative haastateltavasta haastateltavista
illative haastateltavaan haastateltaviin
adessive haastateltavalla haastateltavilla
ablative haastateltavalta haastateltavilta
allative haastateltavalle haastateltaville
essive haastateltavana haastateltavina
translative haastateltavaksi haastateltaviksi
abessive haastateltavatta haastateltavitta
instructive haastateltavin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of haastateltava (Kotus type 10/koira, no gradation)
[edit]

Participle

[edit]

haastateltava

  1. present passive participle of haastatella

Declension

[edit]
Possessive forms of haastateltava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]