fis

Possibly from Ancient Greek φύσις (phúsis, “origin”) (Can this⁽⁺⁾ etymology be sourced?), although the auslaut doesn't follow the phonetic rules of loanwords into Albanian. Alternatively from Ancient Greek φῡλή (phūlḗ, “a union of individuals into a community”).

fis m (plural fise, definite fisi, definite plural fiset)

1. clan, tribe, large family

• fisnik
• farefis

• farë

fis f

1. plural of fi

fis

1. seven

fis

1. to happen

fis c (singular definite fisen, plural indefinite fise)

1. fart

fis c or n

1. fun

   Synonym: fis og ballade

fis n (singular definite fisset, plural indefinite fisser)

1. (music) F sharp (F#)

fis

1. imperative of fise

From German Fis (German key notation).

• IPA^(key): /ˈfis/, [ˈfis̠]
• Rhymes: -is
• Syllabification^(key): fis

fis

1. (music) F-sharp

Capitalized for the great octave or any octave below that, or in names of major keys; not capitalized for the small octave or any octave above that, or in names of minor keys.

Inflection of fis (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		fis	fisit
genitive		fisin	fisien
partitive		fisiä	fisejä
illative		fisiin	fiseihin
		singular	plural
nominative		fis	fisit
accusative	nom.	fis	fisit
	gen.	fisin
genitive		fisin	fisien
partitive		fisiä	fisejä
inessive		fisissä	fiseissä
elative		fisistä	fiseistä
illative		fisiin	fiseihin
adessive		fisillä	fiseillä
ablative		fisiltä	fiseiltä
allative		fisille	fiseille
essive		fisinä	fiseinä
translative		fisiksi	fiseiksi
abessive		fisittä	fiseittä
instructive		—	fisein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of fis (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative fisini fisini accusative nom. fisini fisini gen. fisini genitive fisini fisieni partitive fisiäni fisejäni inessive fisissäni fiseissäni elative fisistäni fiseistäni illative fisiini fiseihini adessive fisilläni fiseilläni ablative fisiltäni fiseiltäni allative fisilleni fiseilleni essive fisinäni fiseinäni translative fisikseni fiseikseni abessive fisittäni fiseittäni instructive — — comitative — fiseineni second-person singular possessor singular plural nominative fisisi fisisi accusative nom. fisisi fisisi gen. fisisi genitive fisisi fisiesi partitive fisiäsi fisejäsi inessive fisissäsi fiseissäsi elative fisistäsi fiseistäsi illative fisiisi fiseihisi adessive fisilläsi fiseilläsi ablative fisiltäsi fiseiltäsi allative fisillesi fiseillesi essive fisinäsi fiseinäsi translative fisiksesi fiseiksesi abessive fisittäsi fiseittäsi instructive — — comitative — fiseinesi first-person plural possessor singular plural nominative fisimme fisimme accusative nom. fisimme fisimme gen. fisimme genitive fisimme fisiemme partitive fisiämme fisejämme inessive fisissämme fiseissämme elative fisistämme fiseistämme illative fisiimme fiseihimme adessive fisillämme fiseillämme ablative fisiltämme fiseiltämme allative fisillemme fiseillemme essive fisinämme fiseinämme translative fisiksemme fiseiksemme abessive fisittämme fiseittämme instructive — — comitative — fiseinemme second-person plural possessor singular plural nominative fisinne fisinne accusative nom. fisinne fisinne gen. fisinne genitive fisinne fisienne partitive fisiänne fisejänne inessive fisissänne fiseissänne elative fisistänne fiseistänne illative fisiinne fiseihinne adessive fisillänne fiseillänne ablative fisiltänne fiseiltänne allative fisillenne fiseillenne essive fisinänne fiseinänne translative fisiksenne fiseiksenne abessive fisittänne fiseittänne instructive — — comitative — fiseinenne third-person possessor singular plural nominative fisinsä fisinsä accusative nom. fisinsä fisinsä gen. fisinsä genitive fisinsä fisiensä partitive fisiään fisiänsä fisejään fisejänsä inessive fisissään fisissänsä fiseissään fiseissänsä elative fisistään fisistänsä fiseistään fiseistänsä illative fisiinsä fiseihinsä adessive fisillään fisillänsä fiseillään fiseillänsä ablative fisiltään fisiltänsä fiseiltään fiseiltänsä allative fisilleen fisillensä fiseilleen fiseillensä essive fisinään fisinänsä fiseinään fiseinänsä translative fisikseen fisiksensä fiseikseen fiseiksensä abessive fisittään fisittänsä fiseittään fiseittänsä instructive — — comitative — fiseineen fiseinensä

• IPA^(key): /fi/

• Audio:

  (file)

• Homophones: fi, fie, fient, fies, fit, fît

fis

1. first/second-person singular past historic of faire

• ifs

• IPA^(key): /fîs/
  • (Standard Kano Hausa) IPA^(key): [ɸɪ̂s]

fîs m

1. fuse

• IPA^(key): /fɪːs/
• Rhymes: -ɪːs

fis n (genitive singular fiss, nominative plural fis)

1. husk

Declension of fis
n-s	singular		plural
	indefinite	definite	indefinite	definite
nominative	fis	fisið	fis	fisin
accusative	fis	fisið	fis	fisin
dative	fisi	fisinu	fisum	fisunum
genitive	fiss	fissins	fisa	fisanna

• fisléttur
• léttur eins og fis

fīs

1. second-person singular present passive indicative of faciō
2. second-person singular present active indicative of fīō

• fisa, fisaw

From Arabic فِي سَاعَة (fī sāʕa, “in a short time”). Compare Moroccan Arabic فيساع (fīsāʕ).

• IPA^(key): /fiːs/

fis

1. (dated) soon, at once, quickly
   • 1930, “Innu tal-Partit Laburista”, Manwel Pace (lyrics), Ġużè Diacono (music):

     Lejn din l-għaqda fis nittajru,
     Xjuħ u żgħażagħ ħaddemin.
     Leħen sbejjaħ lilna jsejjaħ,
     Biex ningħaqdu f’dan il-ħin.

     To this union we all flock at once,
     Workers old and young.
     A beautiful voice calls out to us
     That at this time we shall unite.

fis

1. Alternative form of fisch

• fiss

From Old Irish fius, from Proto-Celtic *wissus, from Proto-Indo-European *wéydtus, a derivation of *weyd- (“know, see”).

• IPA^(key): /ɸʲis/

fis n or m

1. knowledge
2. information
3. message

• Irish: fios
• Manx: fys
• Scottish Gaelic: fios

Middle Irish mutation
Radical	Lenition	Nasalization
fis	ḟis	fis pronounced with /β(ʲ)-/
Note: Some of these forms may be hypothetical. Not every possible mutated form of every word actually occurs.

• Gregory Toner, Sharon Arbuthnot, Máire Ní Mhaonaigh, Marie-Luise Theuerkauf, Dagmar Wodtko, editors (2019), “1 fis, fius”, in eDIL: Electronic Dictionary of the Irish Language

From Old French fil, from Latin fīlius.

fis m (plural fis)

1. (Jersey) son

• fils (Guernsey)

• fil'ye (“daughter”)

• bieau-fis (“stepson; son-in-law”)
• p'tit-fis (“grandson”)

fis

1. first-person singular preterite of faithe

• Rhymes: -ɪs

fis f

1. fart

From Old Norse físs.

fis m (definite singular fisen, indefinite plural fiser, definite plural fisene)

1. soundless fart

• fise

fis

1. imperative of fise

• “fis” in The Bokmål Dictionary.
• “fis_1” in Det Norske Akademis ordbok (NAOB).

From Old Norse físs.

fis m (definite singular fisen, indefinite plural fisar, definite plural fisane)

1. soundless fart
2. weakling

• fise

• “fis” in The Nynorsk Dictionary.

• fils
• fix
• fiz

fis m

1. inflection of fil:
   1. oblique plural
   2. nominative singular

From Dutch vies.

fis

1. dirty

fis c

1. a fart

   Synonyms: fjärt, prutt, prupp

• fisring (“anus, sphincter”)

fis

1. imperative of fisa

• fis in Svensk ordbok (SO)
• fis in Svenska Akademiens ordlista (SAOL)
• fis in Svenska Akademiens ordbok (SAOB)

• isf

From Dutch fiets.

• IPA^(key): [ˈfis]

fis

1. bicycle

• Rika Hayami-Allen (2001) A descriptive study of the language of Ternate, the northern Moluccas, Indonesia, University of Pittsburgh

fis

1. Soft mutation of mis.