BERLIINI Saksan sunnuntain vaalitulos puhuu selvää kieltä: maa kääntyy poliittisesti oikealle. Joka toinen saksalainen äänesti ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa oikeistoa.
Saksalaiset äänestivät vilkkaimmin sitten Berliinin muurin murtumisen. Peräti 84 prosenttia äänioikeutetuista halusi vaaliuurnille.
Se kertoo kireästä poliittisesta tilanteesta – ja Saksan kireällä tilanteella on vaikutusta koko Eurooppaan, koska se on mantereen suurin maa sekä väkimäärässä että talouden koossa mitattuna.
Saksalaisilla on paljon huolia aina vaikeasta taloustilanteesta Ukrainan sotaan ja vallanvaihtoon Yhdysvalloissa. Maassa on koettu viime aikoina myös useita turvapaikahakijoiden tekemiä terrori-iskuja.
Kansa halusi lähteä vaikuttamaan.
Kestänee silti viikkoja ennen kuin maalla on uusi hallitus. Keskustaoikeistolaisen CDU:n johtaja Friedrich Merz alkaa neuvotella muiden puolueiden kanssa heti maanantaista alkaen, mutta koalition muodostamisesta näyttää tulevan hyvin vaikeaa.
Vaalivoittajien eli CDU:n ja AfD- eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen yhteistyö takaisi kahden puolueen selvän enemmistön maan liittopäivillä. Myös CDU:n ja SPD:n yhdistelmä takaisin niukan enemmistön.
Merzin CDU kieltäytyy kuitenkin kategorisesti yhteistyöstä osin äärioikeistolaisen AfD:n kanssa.
Merzin edessä onkin vähintään kolme ongelmaa hallituksen muodostamisessa.
1. Äärioikeiston nousu
Vaihtoehto Saksalle- eli AfD-puolue sai joka viidennen saksalaisen äänen.
AfD:n äänestäjät valitsivat puolueen, jossa on hyvin äärioikeistolaisiakin johtajia ja joka suunnittelee muun muassa lähettävänsä maahanmuuttajataustaisia Saksan kansalaisia takaisin kotimaihinsa.
Kaikki AfD:n äänestäjät eivät suinkaan ole äärioikeistolaisia. He lähtivät uurnille antaakseen epäluottamuslauseen poliittiselle keskustalle.
Saksalaisten asiantuntijoiden mukaan tulos tarkoittaa, että osa äänestäjistä arvioi AfD:n nousseen niin sanotusti normaaliksi puolueeksi.
Merzille paineita tulee siitä, että hän haluaa varmasti estää AfD:n kannatuksen kasvun tulevien neljän vuoden aikana.
Siihen tarvittaisiin hallitus, joka on yhtenäisempi kuin entinen demareiden, vihreiden ja liberaalien muodostama hallitus. Se jää historiaan riidoistaan, jotka juuri johtivat sunnuntain ennenaikaisiin vaaleihin.
2. CDU:n voitto oli pieni
Toinen pulma CDU:lle on se, että puolue kasvatti kyllä kannatustaan viime vaaleista, mutta jäi omista odotuksistaan.
Kristillisdemokraattien tulos on yksi heikoimmista kautta aikojen liittopäivävaaleissa. Mielipidemittauksissa CDU kävi monta prosenttiyksikköä paremmissa lukemissa viime vuonna.
CDU joutuu siis rakentamaan tulevan menestyksensä häviäjien epäonnistumisille.
Puolueen johtaja Merz tietää, että nyt pitäisi ratkoa vaikeita ongelmia pikaisesti. Donald Trumpin johtama Yhdysvallat vetäytyy yhteistyöstä Euroopan kanssa puolustuksessa ja kaveeraa Venäjän Vladimir Putinin kanssa.
Samalla Trump uhkaa Saksaa tuontitulleilla. Teollisuusmaa-Saksan taloudelle kauppasota viennin suurimman kohteen Yhdysvaltojen kanssa olisi katastrofi, kun talous mataa jo nyt.
– Maailma ulkopuolella ei odota, Merz sanoi vaalikampanjan päätteeksi sunnuntai-iltana Berliinissä.
Yhteisen punaisen langan löytämisestä muiden puolueiden kanssa tulee hänelle vaikea tehtävä.
3. SPD ja vihreät empivät
Kun CDU alkaa tehdä hallitustunnusteluja, AfD:n perään kolmanneksi suurimmaksi pudonnut SPD joutuu katsomaan peiliin. Haluaako se poliittisen vastustajansa kristillisdemokraattien vetämään hallitukseen kärsimänsä rökäletappion jälkeen?
Väistyvät liittokansleri Olaf Scholz sanoi heti vaali-iltana, että hän ei ainakaan lähde CDU:n johtamaan hallitukseen.
SPD on vaarassa menettää asemansa suurena kansanpuolueena. Se saattaa haluta oppositioon voidakseen uusia nahkansa äänestäjien silmissä.
Demarit joutuvat pohtimaan, haluavatko he profiloitua äänestäjien silmissä vasemmalle vai lähteä hallitukseen, jolla on mahdollisesti nykyistä kovempi maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikka.
Samasta syystä myös neljänneksi tulleella vihreällä puolueella on pohtimisen paikka.
Artikkelia korjattu 24.2.2025 klo 8.42. Poistettu väite siitä, että ainoastaan CDU:n ja AfD:n liitto voisi tuottaa enemmistön liittopäiville. Lisätty tieto, että myös CDU:n ja SPD:n yhdistelmä takaisin niukan enemmistön.