Aikaiset kouluaamut ovat useimmille murrosikäisille myrkkyä. Siinä iässä tapahtuu pääasiassa kaksi asiaa: unirytmi siirtyy myöhemmäksi ja väsymyksen tunne vähenee, joka tekee unen vastustamisesta eli kukkumisesta nuorelle erityisen helppoa.
Jämsässä nuorisovaltuusto herättelee aikuisia tajuamaan, mikä merkitys riittävällä unella nuorille olisi.
– Teini-iässä nuoren sisäinen kello alkaa jätättää, ja nykyiset kouluaamut ei vain tue sitä muutosta, sanoo nuorisovaltuuston puheenjohtaja Silja Piirainen.
Nuoret toivovat, että kouluaamut eivät alkaisi Jämsässä enää kahdeksalta ainakaan yläkouluissa ja toisella asteella. Samassa kunnassa esimerkiksi Kuorevedellä yläkoulu alkaa 8.40.
Monissa isoissa kaupungeissa kouluaamuja on myöhennetty. Esimerkiksi Tampereen kaupunki päätti nelisen vuotta sitten, että peruskoulu alkaa aikaisintaan kello 8.15. Samalla yläkouluille suositeltiin kello 8.30–8.45 alkamisaikaa. Myös Helsinki on jo kolmena lukuvuonna suositellut peruskouluille, että koulu alkaa kahdeksan jälkeen.
– Ysiltä olisi paras, mutta kaikki muutos on hyvää, toteaa Jämsän nuorisovaltuuston viestintä- ja yhteistyökoordinaattori Miro Isotalo.
Jämsässä nuorisovaltuusto on tehnyt myöhentämisestä kyselyn kunnan opettajille. Kyselyyn vastasi 47 perusopetuksen ja toisen asteen opettajaa. Vastaajista valtaosa (60 %) kannatti yhdeksään tuloa ja viidennes (21 %) ylipäätään hieman myöhempää koulunaloitusta. Toinen viidennes (19 %) oli nykyisen aloitusajan kannalla.
Nuorisovaltuusto aikoo pitää myöhentämisasiaa esillä myös hyvinvointialueen uudessa alueellisessa nuorisovaltuustossa.
”Onhan nämä aamut aika pahoja”
Aana Pirttimaa ja Enna Immonen kulkevat yläkouluun Koskenpäältä, jonne perhe muutti Jämsän keskustasta. Sisarukset olisivat voineet mennä lähemmäksikin kouluun, mutta halusivat säilyttää tutun kaveripiirinsä.
Ratkaisulla on hintansa.
– Onhan nämä aamut aika pahoja, kun pitää kuudelta herätä. Koulussa väsyttää sitten iltapäivällä ja on vaikea keskittyä. Helpottaisi kyllä, jos alkaisi myöhemmin, ei tarvitsisi nukkua tunneilla, Pirttimaa ja Immonen pohtivat.
Tytöt sanovat nukkuvansa 7–9 tuntia, mutta se ei tunnu aina riittävän. He olisivat valmiita siihen, että koulupäivä jatkuisi toisesta päästä.
– Ainakin kolmeen, neljäänkin ehkä, mutta ehkä sen tunnin helposti venyisi.
Koulukuljetuksiin helppo vedota
Jämsä on laaja kunta, jossa kuljetusoppilaita on noin viisi ja puoli sataa. Kuljetuksiin onkin helppo vedota, kun tulee puhe muutoksista koulun alkamisaikoihin.
– Jos kaikki tulisivat kouluun samaan aikaan, vaikka yhdeksään, kyllä se olisi varmasti kallis ratkaisu kaupungille. Todennäköisesti ei edes riittäisi kalustoa eikä kuljettajia, sanoo koulukyytejä järjestelevä logistikko Joona Nurmi Jämsän kaupungilta.
Nurmi kertoo, että kyydit on nyt porrastettu eri alkamisaikojen mukaan, ja sama taksi pystyy hakemaan kyytiläisiä vaikka tunnin välein.
– On ehkä mahdollista, että koko aikaikkunaa siirrettäisiin myöhemmäksi, mutta niihin päätöksiin minä en ota kantaa, Nurmi sanoo.
Palettia ei tosin noin vain muuteta, sillä kaupunki on sitoutunut koulukyytisopimuksiin liikennöitsijöiden kanssa. Nykyiset hankintasopimukset ovat voimassa kesään 2024 asti, ja kahdesta seuraavasta optiovuodestakin on jo sovittu.
Unesta ei pitäisi aina nipistää
Unitutkijat ja lääkärit ovat jo vuosikymmeniä muistuttaneet, että muutokset murrosikäisen unessa ovat väistämätön ja puhtaasti biologinen ilmiö.
– Sillehän me emme tietysti voi mitään, jos asia ei mene perille, mutta kyllä se kerrottu on, sanoo lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.
Murrosikäinen tarvitsee unta enemmän kuin aikuinen, koska aivot ja aivoissa erityisesti otsalohko on vielä kehittymätön. Unentarve on keskimäärin yhdeksän tuntia.
– Sen nyt jokainen tietää, että niin paljon ei meidän murrosikäiset kyllä nuku, Saarenpää-Heikkilä sanoo.
Saarenpää-Heikkilän mielestä sopiva aloitusaika murrosikäisen koulupäivälle on puoli yhdeksän tai yhdeksän. Nuoret voisivat tässä vedota omaan hyvinvointiinsa.
– Lihominen on yksi asia, samoin sydän- ja verisuonitaudit ja mielenterveyden ongelmat. Ne kaikki liittyvät osaltaan unenpuutteeseen.
Saarenpää-Heikkilä uskoo, että muutosten tekemistä hidastaa ajatus nuorison lorvikatarrista eli kuvitteellisesta laiskottelusta. Näkemys istuu niin syvässä, että vaikka tiedon tasolla aikuiset päättäjät ymmärtävät muutoksen tarpeen, tunnetasolla he eivät ole hyväksyneet asiaa. Yhteiskunnan pyörät pyörivät vakiintuneessa rytmissä.
– Myös meidän valveaikaan on lastattu paljon kaikkea tekemistä. Ajatellaan että unesta voidaan nipistää, mutta ei se ole kauhean viisasta.
Mitä ajatuksia aihe herättää? Voit keskustella aiheesta 20. joulukuuta kello 23 saakka.