Download and Read online, DOWNLOAD EBOOK, [PDF EBOOK EPUB ], Ebooks

download, Read Ebook EPUB/KINDE, Download Book Format PDF

Fate and Impact of Microplastics in Marine

Ecosystems. From the Coastline to the Open Sea
Juan Baztan

OR CLICK LINK
https://textbookfull.com/product/fate-and-impact-
of-microplastics-in-marine-ecosystems-from-the-
coastline-to-the-open-sea-juan-baztan/

Read with Our Free App Audiobook Free Format PFD EBook, Ebooks dowload PDF
with Andible trial, Real book, online, KINDLE , Download[PDF] and Read and Read
Read book Format PDF Ebook, Dowload online, Read book Format PDF Ebook,
[PDF] and Real ONLINE Dowload [PDF] and Real ONLINE
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

The Sea Floor An Introduction to Marine Geology 4th

Edition Eugen Seibold

https://textbookfull.com/product/the-sea-floor-an-introduction-
to-marine-geology-4th-edition-eugen-seibold/

Marine Mammal Conservation and the Law of the Sea 1st

Edition Cameron S. G. Jefferies

https://textbookfull.com/product/marine-mammal-conservation-and-
the-law-of-the-sea-1st-edition-cameron-s-g-jefferies/

Marine paleobiodiversity : responses to sea level

cycles and perturbations 1st Edition Ramkumar

https://textbookfull.com/product/marine-paleobiodiversity-
responses-to-sea-level-cycles-and-perturbations-1st-edition-
ramkumar/

Endangered Species and Fragile Ecosystems in the South

China Sea: The Philippines v. China Arbitration Alfredo
C. Robles

https://textbookfull.com/product/endangered-species-and-fragile-
ecosystems-in-the-south-china-sea-the-philippines-v-china-
arbitration-alfredo-c-robles/
Evolving innovation ecosystems : a guide to open idea
transformationin the age of future tech 1st Edition
Carol L. Stimmel

https://textbookfull.com/product/evolving-innovation-ecosystems-
a-guide-to-open-idea-transformationin-the-age-of-future-tech-1st-
edition-carol-l-stimmel/

Developmental Biology of the Sea Urchin and Other

Marine Invertebrates Methods and Protocol 2nd Edition
David J. Carroll

https://textbookfull.com/product/developmental-biology-of-the-
sea-urchin-and-other-marine-invertebrates-methods-and-
protocol-2nd-edition-david-j-carroll/

Fishes of the Sea of Japan and the Adjacent Areas of

the Sea of Okhotsk and the Yellow Sea Lindberg

https://textbookfull.com/product/fishes-of-the-sea-of-japan-and-
the-adjacent-areas-of-the-sea-of-okhotsk-and-the-yellow-sea-
lindberg/

Studies in Ancient Greek Dialects From Central Greece

to the Black Sea Georgios Giannakis

https://textbookfull.com/product/studies-in-ancient-greek-
dialects-from-central-greece-to-the-black-sea-georgios-giannakis/

Indigenous Peoples, Marine Space and Resources, and

International Law : The Interaction Between
International Human Rights Law and the Law of the Sea
1st Edition Enyew
https://textbookfull.com/product/indigenous-peoples-marine-space-
and-resources-and-international-law-the-interaction-between-
international-human-rights-law-and-the-law-of-the-sea-1st-
MICRO 2016. Fate and Impact of
Microplastics in Marine Ecosystems
MICRO 2016. Fate and Impact
of Microplastics
in Marine Ecosystems
From the Coastline to the Open Sea
Juan Baztan
Bethany Jorgensen
Sabine Pahl
Richard C. Thompson
Jean-Paul Vanderlinden

AMSTERDAM • BOSTON • HEIDELBERG • LONDON • NEW YORK • OXFORD

PARIS • SAN DIEGO • SAN FRANCISCO • SINGAPORE • SYDNEY • TOKYO
Elsevier
Radarweg 29, PO Box 211, 1000 AE Amsterdam, Netherlands
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States

Copyright r 2017 Elsevier Inc. All rights reserved.

No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means,
electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and
retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on how to seek
permission, further information about the Publisher’s permissions policies and our arrangements
with organizations such as the Copyright Clearance Center and the Copyright Licensing Agency,
can be found at our website: www.elsevier.com/permissions.

This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright
by the Publisher (other than as may be noted herein).

Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and experience
broaden our understanding, changes in research methods, professional practices, or medical
treatment may become necessary.

Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in evaluating
and using any information, methods, compounds, or experiments described herein. In using such
information or methods they should be mindful of their own safety and the safety of others,
including parties for whom they have a professional responsibility.

To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors,
assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products
liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any methods, products,
instructions, or ideas contained in the material herein.

British Library Cataloguing-in-Publication Data

A catalogue record for this book is available from the British Library

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

A catalog record for this book is available from the Library of Congress

ISBN: 978-0-12-812271-6

For Information on all Elsevier publications

visit our website at https://www.elsevier.com

Publisher: Cathleen Sether

Acquisition Editor: Louisa Hutchins
Editorial Project Manager: Emily Thomson
Production Project Manager: Priya Kumaraguruparan
Designer: MPS

Typeset by MPS Limited, Chennai, India

MICRO 2016 is an initiative of the Lanzarote Biosphere Reserve
within the UNESCO MAB programme and the network of scientists
Marine Sciences For Society.

Lanzarote, May 2016

FOREWORD

We are pleased to present the scientific community and stakeholders

with the proceedings from MICRO 2016, a three-day international
conference, hosted in Lanzarote, Canary Islands, Spain May 25 27
2016:
MICRO 2016. Fate and Impact of Microplastics in Marine
Ecosystems: From the Coastline to the Open Sea.

Nearly all aspects of daily life involve plastics, and the production
of plastics has increased significantly in recent decades. Plastic is
widely used since it is versatile, light, durable, and “cheap.” These
same qualities allow it to travel over long distances across oceans and
seas if we do not manage it carefully. Consequently, plastic is becom-
ing an ever-increasing problem due to its low production cost, poten-
tial toxicity, and universal presence. Plastics are persistent materials,
which tend to accumulate in the marine environment from coasts to
the open sea.

Microplastics (MPs) are defined as all plastic particles ,5 mm and

come from two sources: (1) primary MPs, which include industrial
abrasives, exfoliants, cosmetics, and preproduction plastic pellets;
(2) secondary MPs, which come from the fragmentation of plastics.
MPs can contain additives such as UV-stabilizers, colorings, flame
retardants, and plasticizers, which are transported by the plastic pieces
and are susceptible to being taken up by living organisms. These plas-
tics can accumulate persistent organic pollutants (POPs) from the envi-
ronment and facilitate their transfer into marine food webs. They can
also be a vector for invasive species and harmful pathogens.
Although impacts of MPs in marine ecosystems have been reported
in the literature since the 70s, many questions remain open. MICRO
2016 provided an opportunity to share available knowledge, fill in
gaps, identify new questions and research needs, and develop commit-
ments to operationalize solutions.
xxviii Foreword

Thanks to everyone who submitted abstracts; thanks to everyone

who participated in the conference.

The high quality of the scientific material and the engagement of

the Organizing Board and Scientific Committee have allowed us to
include the work shared at MICRO 2016 in these proceedings. We
hope you find them useful, and we wish you a constructive road to
MICRO 2018.
ORGANIZING BOARD AND SCIENTIFIC COMMITTEE

Organizing Board and Scientific Committee:

Reserva de la Biosfera de Lanzarote, Cabildo de Lanzarote: Ana
Carrasco and Aquilino Miguelez.
Observatoire de Versailles SQY: Juan Baztan, Mateo Cordier and
Jean-Paul Vanderlinden.
Plymouth University: Sabine Pahl and Richard Thompson.

Cornell University: Bethany Jorgensen.

CNRS: Thierry Huck, Ika Paul Pont and Philippe Soudant.

Universitat Politècnica de Catalunya: Agustín Sánchez-Arcilla.

Instituto Español de Oceanografía: Jesús Gago and Luis Valdés.

ULPGC: Ana Liria, May Gomez, Alicia Herrera and Ted Packard.

CSIC: Elisabetta Broglio and Joaquim Garrabou.

UNAM: Ana Carolina Ruiz.

IFREMER: François Galgani and Arnaud Huvet.

Université de Moncton: Omer Chouinard and Céline Surette.

Universidad de Cádiz: Andrés Cozar and Abelardo Gómez Parra.

Instituut voor Landbouw-en Visserijonderzoek: Lisa Devrieses and

Johan Robbens.

National Institute of Chemistry: Andrej Kržan.

Université Libre de Bruxelles: Didier Peeters.

Alfred Wegener Institute: Melanie Bergmann, Gunnar Gerdts and

Lars Gutow.

The University of Maine: Jeffrey Runge.

xxx Organizing Board and Scientific Committee

NUI Galway: Amy Lusher.

Université du Maine: Fabienne Lagarde.

Universidade Federal de Pernambuco: Monica Ferreira da Costa
and Juliana A. Ivar do Sul.

Università degli Studi di Siena: Maria Cristina Fossi.

SINTEF: Andy Booth.

Latvijas Universitate: Raimonds Ernsteins.

National Oceanic and Atmospheric Administration: Carlie Herring

and Nancy Wallace.

UNESCO Intergovernmental Oceanographic Commission: Henrik

Enevoldsen.
UNESCO MaB: Miguel Clüsener-Godt.
CONFERENCE PROGRAMME

May 25th 2016

8h30-9h30 Registration

9h30-10h Welcome and Official Opening

10h-11h20 Session I—Chair persons: Arnaud Huvet and Mateo

Cordier.

Ia
Plastic and restricted heavy metals. A. van Oyen et al.

Ib
Citizen Research for Ocean Conservation. M. Boertien et al.

Ic

Microplastics in Sewage Sludge: Effects of Treatment. A.-M.

Mahon.
Id

Sources and fate of microplastics in Swiss surface waters. F. Faure

et al.

Ie
Microplastics in a UK sewage treatment plant. T. Maes et al.

11h40-13h Session II—Chair persons:Miguel Clüsener-Godt and

Jesús Gago.

IIa
Fates of plastic pollution in a major urban river: persistence and
bacterial colonisation of oil-based plastics and bioplastics in the Yarra
River, Melbourne, Australia. T. Gundry et al.
xxxiv Conference Programme

IIb

Presence and abundance of microplastics in sediments of tributaries

of the River Thames, UK. A. Horton et al.
IIc

Microplastics in different compartments of the urban water cycle:

from the sources to the rivers. R. Dris et al.

IId
Validation of a density separation technique for the recovery
of microplastics and its use on marine & freshwater sediments.
B. Quinn et al.
IIe

Microplastics in Singapore’s coastal mangrove ecosystems. N.-H.-

M. Nor et al.

IIf

A quantitative analysis of microplastic pollution along the south-

eastern coastline of South Africa. H. Nel et al.
15h-16h10 Session III—Chair persons: May Gomez and Alicia
Herrera.
IIIa

Plastic pollutants within the marine environment of Durban,

KwaZulu-Natal, South Africa. T. Naidoo et al.

IIIb
Reading between the grains Microplastics in intertidal beach
sediments of a World Heritage Area: Cleveland Bay (QLD), Australia.
R. Schoeneich-Argent et al.
IIIc

Patterns of plastic pollution in offshore, nearshore and estuarine

waters of Perth, Western Australia. S. Hajbane et al.
 Conference Programme xxxv

IIId

Microplastic Distribution and Composition in the Israeli

Mediterranean Coastal Waters. N. van der Hal et al.
IIIe

Occurrence of microplastics in the South Eastern Black Sea.

U. Aytan et al.

IIIf
Microplastics migrations in sea coastal zone: Baltic amber as an
example. I. Chubarenko.
IIIg

Simultaneous trace analysis of nine common plastics in environ-

mental samples via pyrolysis gas chromatography mass spectrometry
(Py-GCMS). M. Fischer et al.

16h30-17h30 Session IV—Chair persons: Maria Cristina Fossi and

Ana Liria.

IVa
Extensive review on the presence of microplastics and nanoplastics
in seafood: data gaps and recommendations for future risk assessment
for human health. K. Mackay et al.
IVb

State of knowledge on human health implications on consumption

of aquatic organisms containing microplastics. E. Garrido Gamarro
et al.
IVc

Uptake and Ecotoxicity of microplastic particles (polystyrene) by

Daphnia magna. R. Aljaibachi et al.

IVd
Effects of PVC and Nylon microplastics on survival and reproduc-
tion of the small terrestrial earthworm Enchytreus crypticus.
A. Walton.
xxxvi Conference Programme

IVe

Microplastics: who is at risk? R. Saborowski et al.

IVf

Engagement options for the implementation of the European

Atlantic Plan. F. Cardona.

17h30-19h Posters and side event “Education”

19h-20h30 Session V—Chair persons: Sabine Pahl and Jean-Paul
Vanderlinden.

Va

Understanding Microplastic Distribution: A Global Citizen

Monitoring Effort. A. Barrows.
Vb

Monitoring of plastic pollution in the North Sea. E. Leemans.

Vc
Voluntary beach cleanups at Famara Beach, Lanzarote.
N.A. Ruckstuhl et al.
Ve

The Wider Benefits of Cleaning Up Marine Plastic: Two

Psychological Studies Examining the Direct Impacts of Beach Cleans
and Fishing for Litter on the Volunteers. K. Wyles et al.

Vf
Agüita con el Plástico: Society as part of the solution of plastic pol-
lution. J.-C. Jiménez et al.
Vg

No Plastic campaign makes a difference in Island of Principe

Biosphere Reserve. M. Clüsener-Godt et al.

Vh
Logistics of Coastline Plastic Cleanup and Recycling: A survey and
framework. N. Brahimi et al.
 Conference Programme xxxvii

Vi

Tackling microplastics on land: citizen observatories of anthropo-

genic litter dynamics within the MSCA POSEIDOMM project.
L. Galgani et al.

Vj
Environmental Science Education Methodologies to promote
Ocean Literacy. F. Silva et al.

Discussion and conclusions

May 26th 2016

9h-10h30 Session VI—Chair persons: Lars Gutow and Fabienne
Lagarde.

VIa

Microplastics, convergence areas and fin whales in the northwestern

Mediterranean Sea. M.-C. Fossi et al.

VIb
Microplastics in marine meso-herbivores. L. Gutow et al.

VIc
Investigating the Presence and Effects of Microplastics in Sea
Turtles. E. Duncan et al.
VId

Microplastics presence on sea turtles. P. Ostiategui-Francia et al.

VIe

Factors determining the composition of plastics from the South

Pacific Ocean Are seabirds playing a selective role? V. Hidalgo-Ruz
et al.

VIf

Micro- and macro-plastics associated with marine mammals

stranded in Ireland: Recent findings and a review of historical
knowledge. A. Lusher et al.
xxxviii Conference Programme

VIg

Primary (ingestion) and secondary (inhalation) uptake of microplas-

tic in the crab Carcinus maenas, and its biological ef-fects. A. Watts
et al.

VIh
Plastic in Atlantic cod (Gadus morhua) from the Norwegian coast.
D. Pettersen Eidsvoll et al.

VIi

Extraction and characterization of microplastics in marine organ-

isms sampled at Giglio Island after the removal of the Costa
Concordia wreck. C. Giacomo Avio et al.

11h-13h Session VII—Chair persons: Gunnar Gerdts and Johan

Robbens.

VIIa
Floating plastic marine debris in the Balearic Islands: Ibiza case
study. M. Compa et al.

VIIb

Enzymes essential catalysts in biodegradation of plastics.

G. Guebitz et al.
VIIc

Studies of microplastics from the Irish marine environment.

A. Lusher.

VIId
Deposition of microplastics in marine sediments from the Irish con-
tinental shelf. J. Martin et al.
VIIe

Where go the plastics? And whence do they come?

From diagnosis to participatory community-based observatory net-

work. J. Baztan et al.
 Conference Programme xxxix

VIIf

Distribution and composition of microplastics in Scotland’s seas.

M. Russell et al.
VIIg

Marine litter accumulation in the Azorean Archipelago: Azorlit pre-

liminary data. J. Frias et al.

VIIh
Microplastics in the Adriatic Results from the DeFishGear proj-
ect. A. Palatinus et al.
VIIi

Floating microplastics in Mediterranean surface waters. G. Suaria

et al.

VIIj
Implementation of the Spanish Monitoring Program of
Microplastics on Beaches within the Marine Strategy Framework
Directive. First phase. J. Buceta et al.
VIIk

Operational forecasting as a tool for managing pollutant dispersion

and recovery. A. Sánchez-Arcilla et al.

15h-16h10 Session VIII—Chair persons: Melanie Bergmann and

Juan Baztan.

VIIIa
What do we know about the ecological impacts of microplastic
debris? C. Rochman et al.

VIIIb

Qualitative and quantitative investigations of microplastics in

pelagic and demersal fish species of North and Baltic Seas using
pyrolysis-GCMS. B. Scholz-Böttcher et al.
xl Conference Programme

VIIIc

Microplastics extraction method from small fishes, on the road to

the standard monitoring approach. S. Budimir et al.
VIIId

Microplastic effects in Mullus surmuletus: Ingestion and induction

of detoxification systems. C. Alomar et al.

VIIIe
VIIIe1 Assessment of microplastics present in mussels collected
from the Scottish coast. A. I Catarino et al.; VIIIe2 Bioavailability of
co-contaminants sorbed to microplastics in the blue mussel Mytilus
edulist. A. I. Catarino et al.

VIIIf
Exploring the effects of microplastics on the hepatopancreas tran-
scriptome of Mytilus galloprovincialis. M. Milan et al.
16h30-17h30 Session IX—Chair persons: Elisabetta Broglio and Ted
Packard.

IXa

The Characterisation, Quantity and Sorptive Properties of

Microplastics from Cosmetics. I. Napper et al.
IXb

Beach sweep initiatives on the Acadian Coastline in Atlantic

Canada. O. Chouinard et al.

IXc
A social-ecological approach to the problem of floating plastics in
the Mediterranean Sea. L. Ruiz Orejon et al.
IXd

News splash? A preliminary review of microplastics in the news.

B. Jorgensen et al.
 Conference Programme xli

IXe

Informing policy makers about state of knowledge and gaps on

microplastics in the marine environment. T. Bahri.
IXf

Microplastics in cosmetics: Exploring perceptions of environmental-

ists, beauticians and students. S. Pahl et al.

17h30-19h Posters
19h-20h30 Public Keynote: “Dialogue between natural and social
sciences”
By François Galgani and Jean-Paul Vanderlinden.

The Poster Awards will be announced at 20h27. . .

May 27th 2016

9h-10h30 Session X—Chair persons: Céline Surette and Quino

Miguelez.

Xa

Plastics and Zooplankton: What do we know? P. Lindeque et al.

Xb

Microtrophic Project. A. Herrera et al.

Xc

Source to sink: Microplastics in benthic fauna in a gradient from

discharge points to deep basins in an urban model fjord. M. Haave
et al.

Xd

Uptake and toxicity of methylmethacrylate-based nanoplastic parti-

cles in aquatic organisms. A. Booth et al.
Xe

On the potential role of phytoplankton aggregates in microplastic

sedimentation. M. Long et al.
xlii Conference Programme

Xf

Hitchhiking microorganisms on microplastics in the Baltic Sea.

S. Oberbeckmann et al.
Xg

Microplastic Prey? An assay to investigate microplastic uptake

by heterotrophic nanoflagellates. A. Madita Wieczorek et al.

Xh
Microplastics in seafood: identifying a protocol for their extraction
and characterization. G. Duflos
11h-13h Session XI—Chair persons: Andrej Kržan and Bethany
Jorgensen.

XIa

Vast quantities of microplastics in Arctic sea ice a prime tempo-

rary sink for plastic litter and a medium of transport. M. Bergmann
et al.

XIb
Microplastics in the Bay of Brest (Brittany, France): composition,
abundance and spatial distribution. L. Frère et al.
XIc

Plastic litters: a new habitat for marine microbial communities.

C. Dussud et al.

XId
The effects of microplastic on freshwater Hydra attenuatta morphol-
ogy & feeding. F. Murphy.

XIe

Evidence of microplastic ingestion in elasmobranchs in the western

Mediterranean Sea. S. Deudero et al.
 Conference Programme xliii

XIf

Do microplastic particles impair the performance of marine deposit

and filter feeding invertebrates? Results from a globally replicated
study. M. Lenz et al.

XIg
Occurrence of potential microplastics in commercial fish from an
estuarine environment: Preliminary results. F. Bessa et al.

XIh

Improvements and needs of microplastics analytical control at open

sea opportunities for monitoring at Canary Islands. D. Vega-
Moreno et al.

15h-16h10 Session XII—Chair persons: Andy Booth and Raimonds

Ernsteins.

XIIa
A novel method for preparing microplastic fibers. M. Cole.

XIIb
A new approach in processing freshwater suspended particulate
matter for separating microplastics. S. Hatzky.
XIIc

Microplastics microalgae: an interaction dependent on polymer

type. F. Lagarde et al.

XIId
Nearshore circulation in the Confital Bay: Implications on marine
debris transport and deposition at Las Canteras Beach. L. Mcknight
Morales et al.
XIIe

New approaches of the extraction and identification of microplas-

tics from marine sediment. M. Kedzierski et al.

16h30-17h30 Session XIII—Chair persons: Amy Lusher and Omer

Chouinard.
xliv Conference Programme

XIIIa

Using physical and chemical characteristics of floating microplastics

to investigate their weathering history. K. Law et al.
XIIIb

The size spectrum as tool for analyzing marine plastic pollution.

E. Marti et al.

XIIIc
Automated analysis of µFTIR imaging data for microplastic sam-
ples. S. Primpke et al.
XIIId

Solar radiation induced degradation of common plastics under

marine exposure conditions. A. Andrady et al.

XIIIe
Using the FlowCam to validate an enzymatic digestion protocol
applied to assess the occurrence of microplastics in the Southern North
Sea. C. Lorenz et al.
XIIIf

DNA from the ‘Plastisphere’: an extraction protocol for ocean

microplastics. P. Debeljak et al.

XIIIg
Quality assurance in microplastic detection. C. Wesch et al.

17h30-19h Posters and side event “Sharing Responsibilities”

19h Conclusions: Lanzarote’s Declaration

Posters

Dear participants, All posters can be hung up starting the morning of

May 25th at 9h after registration. They must be removed by 19h on
Friday the 27th.

-Note: Posters are listed in alphabetical order of 1st author, please

keep the poster number in mind for the posters contest-.
 Conference Programme xlv

The Poster Awards will be announced on the 26th at 20h27’

during the Public Keynote: “Dialogue between natural and social

sciences”.
Are the densities of microplastics altered following interactions with
Elminius modestus and sediment particles? R. Adams et al., poster num-
ber 102175
Macro- and micro-plastic in seafloor habitats around Mallorca.
C. Alomar et al., poster number 102179
Evaluation of microplastics in Jurujuba Cove, Niterói. F. Araujo
et al., poster number 94158
Presence, distribution and characterization of microplastics in com-
mercial organisms from Adriatic Sea. C-G Avio et al., poster number
101916
The origin and fate of microplastics in saltmarshes. H. Ball et al.,
poster number 101818

Effects of microplastics and mercury, alone and in mixture, on the

European sea bass (Dicentrarchus labrax): swimming performance and
sub-individual biomarkers. L-G Barboza et al., poster number 101915

DNA damage evaluation of Polyethylene microspheres in Daphnia

magna. A. Berber et al., poster number 102315

LITTERBASE An online portal for marine litter and microplastics

and their implications for marine life. M. Bergmann et al., poster num-
ber 102482

PLASTOX: Direct and indirect ecotoxicological impacts of micro-

plastics on marine organisms. A. Booth et al., poster number 95410

Community-based Observatories tackling MICROPLASTIC:

Spanish schools pilot project based on seawatchers.org. E. Broglio et al.,
poster number 101794

Tackling marine litter: Awareness and outreach in the Azores.

R. Carriço et al., poster number 103441

Prevalence of microplastics in the marine waters of Qatar’s Exclusive

Economic Zone (EEZ). A. Castillo et al., poster number 100223
xlvi Conference Programme

Microplastics contamination in three planktivorous and commercial

fish species. F. Collard et al., poster number 100959

Spatial variation of microplastic ingestion in Boops boops in the

Western Mediterranean Sea. M. Compa et al., poster number 102142

Source, transfer and fate of microplastics in the nothwestern

Mediterranean Sea: a holistic approach. M. Constant et al., poster num-
ber 102220

Microplastics in the final ocean frontier. W. Courtene-Jones et al.,

poster number 99166

Microplastic abundance and distribution in the intertidal and subtidal

marine environment around a major urban park in Vancouver, Canada.
A. Diaz et al., poster number 102008

Microplastic ingestion by decapod larvae. K. Reilly et al., poster

number 101119
May polystyrene microparticles affect mortality and swimming
behaviour of marine planktonic invertebrates? Ch. Gambardella et al.,
poster number 101801
Improvement of microplastic extraction method in organic material
rich samples. P. Garrido Amador et al., poster number 102239
Defining the Baselines and standards for Microplastics Analyses in
European Waters (JPI-O BASEMAN). G. Gerdts, poster number
100987
Effects of long term exposure with contaminated and clean micro
plastics on Mytilus edulis. T. Hamm, poster number 102416
The City of Kuopio and Lake Kallavesi in the Finnish Lake District
a ‘living laboratory’ for the microplastic pollution research in freshwater
lakes. S. Hartikainen et al., poster number 102292
Analysis and quantification of microplastics in the stomachs of
common dolphin (Delphinus delphis) stranded on the Galician coasts
(NW Spain). A. Hernandez-Gonzalez et al., poster number 99376 and
101623

First report of microplastics in bycaught pinnipeds. G. Hernandez-

Milian et al., poster number 102200
 Conference Programme xlvii

Preliminary results of Microtrophic Project. A. Herrera et al., poster

number 101570

The Contribution of Citizen Scientists to the Monitoring of Marine

Litter. V. Hidalgo-Ruz et al., poster number 103474

Experimenting on settling velocity of cylindrical microplastic parti-

cles. I. Isachenko et al., poster number 101528
WEATHER-MIC How microplastic weathering changes its trans-
port, fate and toxicity in the marine environment. A. Jahnke et al.,
poster number 91388

Uptake of textile polyethylene terephthalate microplastic fibres by

freshwater crustacean Daphnia magna. A. Jemec et al., poster number
103222

Microplastic distribution on two northwestern Mediterranean bea-

ches. P. Kerhervé et al., poster number 102341
Effects of microplastics on digestive enzymes in the marine isopod
Idotea emarginata. Š. Korez et al., poster number 102408
Sinking behaviour of microplastics. N. Kowalski et al., poster num-
ber 100878

Characteristics of Plastic in stomachs of Northern Fulmars

(Fulmarus glacialis). S. Kühn et al., poster number 100942

Microplastic sampling in the Mediterranean Sea. J. Larsen et al.,

poster number 101871

Pilot study on microlitter in the surface waters of the Gulf of Finland,

Baltic Sea. K. Lind et al., poster number 101411

Persistent Organic Pollutants adsorbed on microplastics from the

North Atlantic gyre. M. Martignac et al., poster number 102442
First evidence of microplastics in the ballast water of commercial
ships. M. Matiddi et al., poster number 101548
Microlitter abundance in the Italian Minor Islands, Central
Mediterranean Sea. M. Matiddi et al., poster number 101615
In search of the plastic accumulation regions: fine-tuning ocean sur-
face transport models. R. McAdam et al., poster number 101799
xlviii Conference Programme

Preliminary assessment of the microplastic presence in the Gulf of

Genoa (Italy, Ligurian Sea, Northwestern Mediterranean Sea).
S. Morgana et al., poster number 101802

Toxicity assessment of pollutants sorbed on microplastics using vari-

ous bioassays on two fish cell lines. B. Morin et al., poster number
102337

Fate of microplastics in soft marine sediments. P. Näkki et al., poster

number 102107

Microplastic as a vector of chemicals to fin whale and basking shark

in the Mediterranean Sea: A model-supported analysis of available data.
C. Panti et al., poster number 101611

Methodological prerequisites for toxicity testing of microplastics

using marine organisms. J.-W. Park et al., poster number 102067

POPs adsorbed on plastic pellets collected in the Adriatic region.

M. Pflieger et al., poster number 102271

The EPHEMARE Project: Ecotoxicological Effects of Microplastics

in Marine Ecosystems. F. Regoli, poster number 101391
Suspended micro-sized PVC particles impair the performance and
decrease survival in the Asian green mussel Perna viridis. S. Rist, poster
number 101884

Priority pollutants in microplastics from beaches in Gran Canaria

Island. M. Rodrigo et al., poster number 88302
Plastic debris in Mediterranean seabirds. A. Rodríguez et al., poster
number 110743
Monitoring plastic ingestion in selected Azorean marine fauna:
Azorlit preliminary data. Y. Rodriguez et al., poster number 101934

Catching a glimpse of the lack of harmonization regarding techniques

of extraction of microplastics in marine sediments. E. Rojo-Nieto et al.,
poster number 96241
Floating plastics in the sea: People’s perception in the Majorca island
(Spain). L. Ruiz Orejon et al., poster number 101076
Another random document with
no related content on Scribd:
 Sitten hän astui pienelle, ahtaalle parvekkeelleen. Satoi hienosti ja
äänettömästi kuin seulasta. Hän nosti kukkansa ulos. Silloin ovea ei
voinut sulkea. Mutta isot majolikaruukut rauhoittivat häntä. Nuo kaksi
kukkaa olivat isä ja äiti, jotka vartioivat ovea. Hän hymyili pimeässä
ja katsahti hämärään naapuritaloon. Välimatka oli liian pitkä, jotta
kukaan voisi hypätä kadun yli. Ei muut kuin keveät pääskyset, jotka
pesivät kivisessä ikkunanpielessä, päässeet tänne ylös.

Hän seisoi kauan sateessa kukkiensa luona. Hän oli avannut

hiuksensa. Nekin paisuivat kuin kasvit ja imivät voimaa sateesta.
Hän tunsi, että pimeässä kaikki kasvoi. Yö oli iäinen. Se yhdisti
menneisyyden ja tulevaisuuden. Ja hän suuteli sateessa äitiään, jota
ei koskaan ollut nähnyt.

Hän vetäytyi yön näkymättömästä ja rajattomasta avaruudesta

omaan vahakynttilän rajoittamaan kammioonsa, riisuutui ja meni
maata matalaan vuoteeseensa hoikkien pylväitten väliin, jotka
kohosivat kuin liljanvarret ja kannattivat vuodekatoksen keveätä
kielekeverhoa.

Hetkisen hän makasi ja näki kullan hehkuvan neitsyen mustan

pään takana. Sitten hän nousi, otti vihkivesihuiskun ja pirskotti vettä
vuoteelleen ja lattialle. Sitten hän sammutti kynttilän ja nukahti
levollisena syvässä pimeydessä.

Vain kissat valvoivat. Ja kaksi silmää, jotka eivät olleet kissan. Kun
Rinaldo näki himmeän valon sammuvan kadun toisella puolella, sai
hänen mielikuvituksensa kuumempia värejä. Hän istui tuntikausia ja
kuunteli sateen hiljaista rapinaa äänetön mandoliini sylissään. Silloin
liukui kuu hillittömästi esiin ja heitti muurin kylkeen voimakkaan
valkean valonsa, niin että kaikki ikkuna-aukot näyttivät kaksin verroin
mustilta.
 Kuu ikäänkuin sanoi Rinaldolle: Näin minä valtaan talon. Miks'ei
sinulla ole rohkeutta niinkuin minulla?

Hän ei viipynyt kauempaa. Hän lähti. Hän seisoi kadulla kahden

suljetun oven välillä. Kuu ylvästeli hänen päänsä päällä. Se hyppäsi
kuilun yli kuin pitkin nostosiltaa. Se ei koskettanut kadun pohjaa.
Valo johti valkeana siltana parvekkeelle. Kuu hiipi varkaan askelin
Giovannan luokse ja painoi liljankalpeat suudelmansa hänen
silmilleen. Se sai Rinaldon häpeämään: Etsi tie! Etsi tie! Kiipeä ylös
vesitorvea pitkin, pitele kiinni räystäästä. Rohkealle rakastajalle on
kaikki mahdollista!

Ja Rinaldolle oli kaikki mahdollista. Samassa hetkessä hän

huomasi tien sinne ylös. Sen täytyi nousta kaivosta kapealle,
muuratulle sillalle, joka yhdisti molemmat sivusta-ulkonemat. Sieltä
oli helppo pääsy pienelle parvekkeelle.

Rinaldo tunnusteli vyölaukkuaan. Nuoraportaat olivat siellä kuten

tavallisesti. Niiden avulla oli paluumatka mukava, vaikkapa rynnäkkö
olisi ollut kuinkakin uhkarohkea.

Nyt oli kysymys siitä, voiko vanhaan kaivonketjuun vielä

vuosisatain kuluttua luottaa. Rinaldo hyppäsi kirotun kaivon reunalle
ja nykäisi johtoa. Ruosteinen metallinkitinä ylhäältä ilmaisi, että se ei
ollut murtunut. Rohkeutta, vaikka pää menisi! Rinaldo alkoi hitaasti
kiivetä ylös. Rosoinen rauta viilsi hänen käsiään. Rautaketju painui
hänen alleen vaappuen ja rämisevinä kaarina. Hän pidätti
hengitystään ikäänkuin tehdäkseen itsensä keveämmäksi, ja hän
kiipesi niin varovasti, kuin olisi pelännyt vanhan ketjun heräävän ja
huomaavan oman raihnaisuutensa. Mutta se kesti, se kesti! Rinaldo
tarttui rintamukseen ja heittäytyi pienelle sillalle. Siinä hän ratsasti
ilmassa kuin pöllö torninharjalla. Hän huuhtoi kätensä hajuvedellä,
jota hänellä aina oli taskussaan, otti mandoliinin selästään ja alkoi
soitella, mutta muisti samassa nuoraportaat ja sitoi ne kiinni. Pari
kertaa hän avasi suunsa laulaakseen, mutta tunsi yön tekevän
äänensä niin kumman käheäksi ja kuivaksi, että se oli kuin
pakahtunut huuto, jotavastoin mandoliini visersi tyytyväisenä ja
iloisena kuin päivän kirkkaudessa pienen kilpikonnanluisen
näppäimensä alla.

Rinaldo istui varjossa ja näki kuunvalon menevän ohitseen ja

imeytyvän parvekkeelle pari kyynärää hänestä syrjään. Se meni
suljettujen ovien läpi, ajatteli hän, raoista, lasin läpi, meni minne sitä
halutti. Ja Rinaldo sovitti hiljaisen kuunvalon soittoonsa ja värisytti
ilmaan ohuet sävelet samalla voimalla kuin laulava hyönteinen, joka
tunkee läpi hiljaisuuden terävästi kuin neula ja varmasti, kunnes se
saavuttaa nukkuvan korvan. Kielien kultahelinä värisi ilmassa kuin
mehiläisen siivet, kun se pysyttelee paikallaan ilmassa, ikäänkuin
pistettynä näkymättömään neulaan. Hänen soittonsa sai
kuunvalossa oudon tenhoavan värinän, se suli läpitunkeviin
juoksutuksiin, jotka ikäänkuin sahasivat rikki hiljaisuuden.

Kun Rinaldo oli rakastunut, oli hänen tunteessaan, tahdossaan,

halussaan vain yksi virtaus. Hänen katseellaan oli vain yksi suunta,
hänen ajatuksillaan yksi tie, hänen elämällään vain yksi
tarkoitusperä, hänen veressään yksi vietti. Jollei hänellä olisi ollut
kiinteätä, painolain alaista ruumistaan, olisi hän lentänyt
aineettomana säkenenä ilman halki, muurin ja puun läpi.

Koko hänen sielunsa virtasi kuunvalon keskeymättömän virran

mukana parvekkeelle. Hän soitti, ikäänkuin kielet hehkuisivat. Hän
soitti itsensä yhä lähemmäksi. Hänen silmänsä saivat voimaa nähdä.
Hän näki höyhenneilikan lehtien värisevän katseensa alla. Hän näki
pienen punaisen kukan syttyvän kuunvalossa, joka liukui esiin pilarin
takaa. Hän kohottautui ja kumartui eteenpäin. Yht'äkkiä hän näki
näkyjä — taikka — ei — ovenreuna pisti todellakin esiin kukkien
takaa — ovi oli auki — ovi oli avattu — voitto! Hän oli voittanut —
linnoituksen portit olivat selko selällään. Hän ei viipynyt enää.
Sittenkuin hän pari kertaa turhaan oli heittänyt nuoraportaansa
koukkuhaat, tarttuivat ne kiinni parvekkeeseen. Hän heittäytyi
nuoraportailleen, riippui hetkisen heiluen ilmassa, kiipesi sitten ylös
ja istui itse jumaloidun parvekkeella, jonka avonaiseen kammioon
häneltä sulkivat pääsyn vain muutamat kukkamaljakot — todella
sopiva varustus Venus-rouvalle.

Hän tuskin uskalsi hengittää. Mandoliini oli hänen selässään,

mutta kielten helinä värähteli yhä ilmassa. Se värisi kuutamossa —
hän hiljensi sen ja kumartui jännittyneenä eteenpäin neilikan
höyhenlehvien yli, jotka kutkuttivat häntä kasvoihin.

Giovannan unessa oli kirkas päivänpaiste. Sitä ei Rinaldon

mandoliininsoitto ollut luonut. Se kasvoi esiin hänen omasta
itsetiedottomasta sielustaan kuin valkea oras pilkkopimeässä yössä.
Hän istui auringonsäteitten sateessa puron reunalla Poggibonsissa
syli täynnä kukkia ja piti kättään juoksevassa virrassa. Vesi virtasi
vuolaina helmilankoina hänen sormiensa välitse.

Yht'äkkiä lakkasi virta juoksemasta. Giovanna veti käden

puoleensa. Mutta vesi seurasi sitä pehmeinä suuteloina. Kuuma
ilmavirta puhalsi hänen kasvojensa yli. Hän heräsi kuutamossa, näki
tuuhean, mustan tukan kumartuneena ylitseen ja tunsi polttavia
suudelmia kädellään, joka kuin suojaksi oli laskeutunut hänen
sydämelleen.
 Giovanna ei pyörtynyt. Hän ei huutanut. Hänen tajuntansa oli
selvänä samassa silmänräpäyksessä. Hän muisti sateen ja
avonaisen parvekkeenoven ja tunsi Rinaldon tukan. Yhdellä
nykäisyllä hän veti käden puoleensa ja sanoi nostamatta päätään
tyynyltä: "Mutta oletteko hullu, ihminen?"

Rinaldo kohottausi puoliksi ja pani kasvonsa aivan lähelle hänen

kasvojaan: "Giovanna, armaani! Kiitos, että jätitte oven auki.
Herätkää näkemään, kuka teillä on edessänne."

"Sen näen varsin hyvästi", sanoi Giovanna aivan ääneen. "Teidät

varmaankin pitää herättää. Vain sana, ja te olette kuoleman oma."

"Elämä tai kuolema sylissäsi, Giovanna! En päästä sinua."

Hän kietoi kätensä tytön ympärille, mutta Giovanna tarttui hänen

tukkaansa, ikäänkuin Judith, joka halusi ravistaa Holoferneen
katkaistun pään hänen hartioiltaan. Yhdellä hyppäyksellä hän oli
lattialla ja tempasi oven auki. Rinaldo oli jo kuulevinaan hänen
huutonsa korvissaan. Mutta Giovanna kuiskasi vain kylmästi ovesta:
"Beritola! Beritola! Nouse ja herätä silmänräpäyksessä messer
Leone!"

Rinaldo kuuli jonkun liikkuvan siellä. Mutta hän heittäytyi

Giovannan eteen ja tarttui hänen paljaisiin jalkoihinsa: "Giovanna,
Giovanna, malta mielesi! Katso kuka sinun luonasi on!"

"Malttakaa itse mielenne, herra, ja hävitkää samaa tietä kuin

tulittekin. Ennenkuin ehditte käännähtääkään, on se liian myöhäistä."

Oven raosta kuului melua ja huutoa. Pitkiä tulijuovia kiiti lattian

poikki yhtyen kuunvaloon. Rinaldo kuuli raskasta töminää, kuin
villipedon jalkojen astuntaa, ja erotti kondottieerin hirvittävät
kiroukset. Kauhu tarttui häneen, kun ovi rämähti auki ja kondottieeri
puolialastomana heilutti leveätä Malchus-säiläänsä kuin
pyövelinkirvestä.

Hän päästi Giovannan ja hyökkäsi hurjaa vauhtia parveketta kohti,

löi jalkansa kukkamaljakkoon, niin että vihlaisi polveen saakka,
heittäytyi rintamuksen yli ja oli juuri saanut kiinni nuoraportaista
toisella kädellään, kun kondottieeri oli hänen kintereillään ja terävä
kaksiteräinen miekka suhahti hänen päänsä päällä. Hän sukelsi alas.
Säilä iski pimeässä, leikkasi jotakin ja katkesi parvekkeen kivireunaa
vasten. Leone ei tietänyt mihin oli osannut, mutta hän kuuli huudon.
Tuliko se takaapäin vai edestä? Hän kääntyi nopeasti. Kun hän taas
tuijotti syvyyteen, hän näki haamun raskaasti kiiveten häviävän. Se
oli jo kaukana alhaalla. Molemmin käsin hän tarttui nuoraportaisiin,
tempasi koukut irti ja heitti ne alas pimeyteen. Heikko jysähdys
kuului maasta, ja kuin tuskanhuutona kaikui: "Käteni, käteni, käteni!"

Imettäjä piti soihtua Leonen ja hänen tyttärensä välillä, kun hän

kääntyi. Kaikki veri oli paennut Giovannan kasvoilta. Ensimmäisen
kerran hän näki silloin isänsä sellaisena kuin hän taistelun
tuoksinassa mahtoi olla. Isän silmien hehku poltti hänen kasvojaan.
Verisuonet kaartuivat paisuvina sinisinä käärmeinä isän päälaelle
asti. Giovanna sulki silmänsä. Hän vapisi ja tunsi halua parkaista
rinnastaan sen vihlovan huudon, jota hän oli pidätellyt tähän asti.
Silloin hän huomasi taittuneet kukkansa. Myrtti oli tallattu, neilikka
riippui kuolleena parvekkeen yli, ikäänkuin tuijottaen syvyyteen
väkivallantekijän jälkeen. Hän astui askeleen ja kumartui sen
puoleen. Hänen paljas jalkansa osui johonkin pehmeään ja
lämpimään, joka ikäänkuin litistyi sen painon alla. Kun hän veti
jalkansa takaisin, hän näki soihdunvalossa poikkilyödyn käden.
 Silloin hän värähti, peitti kasvonsa käsiinsä, meni takaisin
kammioonsa ja heittäytyi suulleen vuoteeseensa.

Mutta tuskanhuutojen vaimetessa kadun ahtaassa, pimeässä

syvyydessä kondottieeri tarttui poikkilyötyyn käteen ja välkytteli sen
monia sormuksia soihdunvalossa.
VI.

PYHÄ FINA.

Seuraavina päivinä kulki koko kaupunki Salvuccien palatsin ohi

katsoakseen poikkilyötyä kättä, joka oli pistetty soihtupihtiin korkealle
erään parvekkeen yläpuolelle. Kun aurinko sattui siihen, säkenöivät
kaikki sormukset kuihtuneissa sormissa.

Käden omistaja makasi sairaana vastapäätä olevassa kammiossa,

jonne tuo verinen voitonmerkki näkyi. Uupuneena verenvuodosta
hän oli tuskin voinut laahautua kotiin saadakseen kätensä sidotuksi.
Taistelu molempien perheiden välillä jatkui kuin entisinä pahimpina
vihollisuuksien aikoina. Rinaldon äiti haastoi Leone de' Salvuccin
oikeuteen. Mutta tuomarit vapauttivat hänet, koska hän vain oli
puolustanut taloaan ja tytärtään sisäänmurtautujaa vastaan. Silloin
rouva vaati oikeuden kautta häneltä poikansa kättä. Mutta
kondottieeri kieltäytyi antamasta sitä: olihan varkaan hyvin ansaittu
ja tunnettu rangaistus, että hänen röyhkeä kätensä asetettiin yleisön
nähtäväksi itse teon paikalle, hänelle häpeäksi. Aika kului. Kuihtunut
käsi merkitsi vähemmän, mutta Ardinghellit ajattelivat siinä olevia
raskaita ja kallisarvoisia sormuksia, ja Leone de' Salvucci haastettiin
oikeuteen kalleuksien anastamisesta, jotka eivät olleet hänen. Mutta
kondottieeri kehoitti oikeutta käymään hänen talossaan, silloin se
näkisi parvekkeen oven kiinninaulattuna, ja paloportaitten avulla se
voisi nähdä, että kiistanalaiset sormukset yhäkin olivat
koskemattomassa varkaankädessä. Oikeus kyllä tapahtuisi: kun aika
itse antoi sormukset takaisin, oli omistajalla täysi vapaus poimia ne
kadulta kuin pudonneet hedelmät.

Poikkilyöty käsi jäi peloittimeksi paikoilleen. Sillä Leone oli

mahtava ja itsepäinen ja puhui pontevasti neuvostossa. Mutta halu
saada kultaiset sormukset ja kalliit kivet yhä kasvoi, mitä kauemmin
kuihtunut käsi niitä säilytti. Taivaan linnut tai epärehelliset löytäjät
voivat anastaa perheen laillisen omaisuuden. Ja eräänä varhaisena
aamuna eräs Rinaldon sedistä ampui niitä jousella ja pudotti kädestä
sormet toisen toisensa jälkeen.

Giovanna oli pelästynyt. Hän ei enää mennyt ulos. Hän ei tahtonut

kuulla porvarien puhuvan hänestä kaduilla eikä tahtonut itseään
osoitettavan ikkunoista ja ovista. Ei kukaan saisi tutkistella, oliko hän
iloinen vai alakuloinen, ei kukaan selittää hänen ilmeitään. Hän ei
enää tahtonut nähdä vanhaa huonettaan. Ajatus parvekkeenovesta
sai hänet värisemään. Kondottieeri naulautti hänen tahdostaan sen
kiinni. Itse hän muutti alas erääseen niistä pimeistä isoista
huoneista, joiden ainoa valo tuli ristikkoikkunasta, joka suuren häkin
kaltaisena katsoi kaupunkiin päin. Siellä eivät mitkään kukat
kasvaneet. Eikä Giovannalla ollutkaan enää kukkia kasvatettavana.
Jos isä tuli tarjoamaan uusia kallisarvoisia neilikoita, ei hän niitä
tahtonut: niissä oli ikäänkuin veren tuoksu. Ei mitään kasvaisi hänen
suuressa kammiossaan, jossa pimeys ei koskaan tullut esiin nurkista
ja josta sitä ei koskaan voinut ajaa ulos. Hän ei edes uskaltanut
mennä tiheän ristikon luo, peläten kohtaavansa silmiä, jotka uteliaina
olivat suunnatut ylöspäin tähystääkseen häntä. Hän oli kuullut, että
Firenzessä vielä pidettiin villejä leijonia syvissä kuopissa, joiden
seinät olivat sileää marmoria, mihin niiden kynnet eivät pystyneet, ja
joiden yli kulki pitkät astinlaudat, jotta ylimieliset herrat voisivat
kiihoittaa velttoja hermojaan kulkemalla eläinten pään yli ja
näkemällä niiden voimattomia hyppyjä. Hänellä oli tunne siitä, että
siten tunkeilivat ilkeys ja panettelu hänen oman häkkinsä
ulkopuolella ja että ne rehentelisivät, kun hän lähestyisi.

Jotakin hänen neitseellisyydestään oli tullut tukahdutetuksi,

ennenkuin se oli päässyt päivänvaloon. Valoisana ja avoimena oli
hänen koko olemuksensa kurottautunut sitä nuoruuden onnen ja
rakkauden aurinkoa kohti, joka oli koittava hänelle. Eräänä päivänä
hän oli herännyt palatsin kolkoilta, kaameilta lattioilta keskelle
vapauden viheriöivää ruohikkoa; mutta nyt hän oli arka kuin se, joka
kerran oli koskettanut kyykäärmettä kukan takana, jonka oli aikonut
poimia. Salattua uteliaisuutta oli kätkeytynyt siihen leikitsevään
hylkimiseen, jota hän oli osoittanut Rinaldolle ja hänen hellille
tunteilleen, jotka hänestä näyttivät liiallisilta ja teennäisiltä. Nyt hän
tiesi, että rakkaus ei ole keveätä leikkiä, vaan pakottava voima, joka
kannusti kiipeämään ylös äkkijyrkänteitä, kiihkeä halu, jolla oli
polttavankuuma hengitys ja mielettömiä sanoja. Ja nyt hän kuuli
Beritolalta, miten kaupungissa puhuttiin Rinaldo-parasta, jonka oli
pitänyt niin julmasti kärsiä nuoren tyttöheilakan vuoksi. Ihmiset olivat
nähneet heidän puhelevan keskenään vallinrinteellä, ja Rinaldo itse
puolusti rohkeuttaan sillä, että siihen oli hänet yllyttänyt Giovannan
avoin parvekkeenovi ja nyökkyvät kukkaset.

Niin vaarallinen ja paha rangaistus tuli siitä, että oli nuori ja

luottavainen. Niin väärin selitettiin nuoren tytön lapsellinen
pelottomuus. Niin kosti hylätty ihailija nuorelle tytölle, joka ei muuta
rikosta ollut tehnyt kuin kieltäytynyt noudattamasta miehen himoa.
 Palohaavoja saanut lapsi pelkää tulta. Mutta Giovanna ei ollut
ojentanut sormeaankaan tuota vaarallista liekkiä kohti. Se oli
ulkoapäin tunkeutunut hänen viattomaan itsetiedottomuuteensa ja
kärventänyt hänen nuoren luottamuksensa kuin siemeneltä haivenet.

Hämärissä istuessaan ja uneksiessaan kumartuneena niiden

kärpännahkojen yli, joita hän kirjaili isänsä asepaitaan hopealangoilla
pehmeään samettiin, mihin sormet vaipuivat kuin sammaleen,
Giovanna ajatteli, miten välttämätöntä oli pitää rautapaitaa tämän
pehmeän kankaan alla, salattua ja piilevää teräspaitaa, joka torjui ne
pistokset, jotka yht'äkkiä tunkivat kauniin kudoksen läpi. Ja hän
muisti nuorta firenzeläistä, joka omisti huvilan Poggibonsissa hänen
isänsä huvilan lähellä, hänen lempeitä ruskeita silmiään ja hänen
valkeata neitseellistä otsaansa pienen baretin alla. Hän näki hänen
tulevan pitkin, joustavin askelin, toinen käsi pistettynä takin
nahkareunan sisäpuolelle, toinen piirtäen pieniä puolikuita ilmassa.
Kun Giovannan piti mennä hänen ohitseen kapealla tiellä, oli hän
väistynyt syrjään, jotta Giovannan ei tarvitsisi väistyä muuria vasten.
Hän oli kumartunut painaen oikeaa kättänsä sydämelleen. Tukka
valahti hänen poskilleen, eikä Giovanna nähnyt hänen silmiään, sillä
ne olivat maahan luodut, kuten hänkin loi silmänsä maahan, kun
ehtoollisastia kannettiin hänen ohitseen kirkossa.

Oliko tämäkin kaunis, lempeä kunnioittavaisuus vain petosta? Ja

pitikö hän vain kättään sykkivällä sydämellään, jotta sen hehku ei
polttaisi häntä? Giovanna oli nähnyt hänen huulensa. Vaikka ne
olivat vaiti, liikkui niillä aina pehmeä, mykkä sana: hänen oma
nimensä, Gentile — Gentile — kuinka hän sen mahtoi lausuakaan?

Toisenlainen oli nuori Domenico, joka oli tullut maalaamaan pyhän

Finan legendaa heidän kirkkoonsa ja joka oli puhunut, kun he
tervehtivät häntä viiniköynnöksin Poggibonsissa. Domenico kulki
ylvästellen kaduilla, suorana ja pitkäsäärisenä kuin kurjet keväällä
ulkona kedoilla. Hänellä oli tuollainen rohkea sivukatse kuin kotkalla,
joka mittaa välimatkan saaliiseensa. Hänen tukkansa aaltoili kuin
öinen pimeys, musta haiven kasvoi hänen leuassaan ja huulillaan
kuin varjot, joita turhaan karkoitetaan. Kun Giovanna oli mennyt
hänen ohitseen, oli hän tervehdykseksi suipentanut huulensa kuin
suuteloksi. Hänen silmänsä tähystivät yhä, ja hän heilautti kättänsä
kaaressa, ikäänkuin tehden pitkän vetäisyn siveltimellä.

Giovanna istui häkissään eikä uskaltanut katseineen mennä

kauemmaksi kuin että kadun yli näki pormestarin palatsin loggian ja
Collegiatakirkon nurkan. Talvi oli pitkä ja yksitoikkoinen. Kun lumi
satoi valkeana vaatteena tuomiokirkon torille, tuli valoisaa ikkunan
eteen, kuin olisi taivas pudonnut maahan hänen luokseen, taivas,
jota hän ei ollut niin pitkään aikaan nähnyt. Lumi oli siellä
päiväkausia valkeana ja kimaltelevana satuna. Giovanna ajatteli, että
se voisi tehdä ihmeitä. Joka aamu hän hiipi katsomaan
vastasatanutta lunta nähdäkseen, eikö tuohon pehmeään aineeseen
jälleen ollut piirrettynä kirkon pohjapiirustusta kuten ennen ihmeitten
aikoina.

Nuorta, äänekästä naurua kaikui valkealta kadulta. Kolme nuorta

herraa tuli kahlaten lumessa, korkeat puukengät jaloissa. He
heilauttelivat ylimielisesti viittojaan siroilla hartioillaan. Domenicon
hän tunsi heti hänen suorasta ryhdistään; vasen käsi oli hänellä
vyötäisillä, ja viitta kohosi rohkeassa kaaressa leuan alta. Nyt he
olivat siellä lumisilla. Nuo toiset olivat varmaankin hänen veljensä ja
lankonsa. Lumipallot risteilivät ilmassa. Yksi sattui Giovannan
ikkunaan, niin että se meni rikki ja lumi pyrysi pehmeinä hiutaleina
ristikon läpi sisään.
 Giovanna istui viluissaan turkiksiinsa kääriytyneenä ja katseli
ruutuun tarttuneita valkeita hiutaleita, jotka olivat kuin haivenia talven
suuren, voimakkaan joutsenen siivistä, joka lensi yli maiden ja
kaupunkien. Kuinka onnellisia ja vapaita he olivatkaan tuolla ulkona
— he myllersivät loistavassa lumessa aina kirkon ovelle saakka,
josta he hävisivät.

Kunpa voisi seurata heitä tuohon pieneen kappeliin, jossa he olivat

maalaamassa! Hän tiesi Beritolan puheista, miten he siellä seisoivat
koko päivän valoisan ajan, pitäen kalkkiseinää kosteana ja maalaten
olentoja, jotka ilmielävästi kuvasivat pyhän Finan kuolemaa ja
hautausta. He kulkivat siellä ristikon takana, ei kerjäläisten kaltaisina
polvea notkistaen ja ristinmerkkejä tehden, vaan selkä suorana
pyhimyksen uskottuina ystävinä, joiden ei tarvinnut nöyrtyä, vaan
jotka kiipesivät portaille ja loivat pyhän Finan kodin uudestaan, niin
että kaikki saivat nähdä hänen eläneen ja miten hän oli kuollut.

Giovannan oma isä kertoi tuosta ihmeellisestä taiteilijasta. Hän

maalasi piispan ja kuoripojat, niin että heihin todella voi koskea, ja
kirkonlipun voi nähdä liikkuvan muurilla. Neuvosherrain joukkoon
Finan paarien ympärille oli nuori firenzeläinen pyytänyt
kondottieerilta luvan saada maalata hänen päänsä, ja hän oli ensin
piirtänyt sen paperille niin selvänä ja elävänä, kuin se hänen
hartioillaan oli.

Eräänä päivänä, kun lumi jo oli hävinnyt maasta ja valo oli

katoamaisillaan pilviseltä taivaalta, Giovanna hiipi yksinään
tuomiokirkkoon, kääriytyneenä hilkkaviittaansa. Hän meni pyhän
Finan kappelin luo, odottaen sen olevan tyhjänä tänä pimeänä
päivänä. Mutta ristikko oli suljettuna, ja sen takana hän näki
yksinäisen olennon pitkässä, väljässä maalarinpuserossa seisovan
portailla pitkät siveltimet kädessä.

Giovanna katui uteliaisuuttaan ja rukoili polvistuen ristikon edessä

pyhimystä antamaan anteeksi hänen rikoksensa. Hän tuijotti ylös
kohden pitkää, kapeata marmorilipasta, joka oli alttarin yläpuolella, ja
hän näki tähtien kultaiset täplät tummansinisellä alustalla madonnan
ja liitelevien enkelien takana.

"Pyhä Fina", rukoili hän, "jonka henki asuu tässä paikassa, opeta
minulle se lohdutus, jonka avulla voi odottaa kytkettynä yhteen
paikkaan ja olemaan voimakas nöyryydessä, vaikka heikko ruumis
on murtunut ja rampautunut, jotta sitten ajallisuudesta voi kohota
ylvääseen elämään Jumalan läheisyydessä. Kuten sinä olen minäkin
sidottu tähän tylyyn ja ahtaaseen pieneen kaupunkiin, en voi liikkua
enkä kohota sielullisesta heikkoudestani, terveet käteni ovat
sanomattoman hervottomat, eikä niissä ole mitään sinun
kuihtuneitten kättesi voimasta, mutta opeta minulle…"

Ristikko hänen edessään kilahti. Se työntyi hitaasti auki, ja hän

kuuli oudon, hopeasointuisen äänen kuiskaavan: "Astukaa sisään,
neitsyt, jos tahdotte olla pyhimystänne lähempänä."

Giovanna ei kohottanut katsettaan, kun hän nousi ja meni

kappeliin. Lattialle oli kasattu sankoja ja väriastioita, ja kimaltelevaa
lehtikultaa oli karissut marmoripaasille.

Peläten taaskin uteliaisuuden voittavan hän ei tahtonut mitään

nähdä. Hän polvistui alttarin alimmalle portaalle eikä kohottanut
katsettaan alttaripöydän alinta reunaa korkeammalle, joka oli hakattu
kuin pitkäksi riviksi pieniä simpukankuoria. Sitten hän sulki silmänsä
ja aikoi uudestaan rukoilla. Mutta kaikki ajatukset kiitivät hajanaisina
virtoina, jokainen sana livahti omaa tietänsä, eikä siitä syntynyt
mitään rukousta. Hartauden särki aina halu nähdä mitä maalari teki.
Hän käänsi päätään. Siellä maalari seisoi portailla, nojaten seinään,
ja työskenteli äänettömästi, ikäänkuin ei mitään muuta olisi
olemassakaan kuin se pieni täplä, jossa hänen siveltimensä liikkui.
Giovanna häpesi itseään ja käänsi katseensa toiseen seinään.

Laajentuiko huone? Liukuiko seinä pois? Näkikö hän näkyjä?

Pienestä ikkuna-aukosta virtasi valo sisään ulkoa päivän sinestä

metsäisen kukkulan takaa. Peninkulmia aukeni eteen siitä pienestä
muurinuurteesta. Hedelmiä ja vesipulloja näkyi pitkällä puisella
pöydällä taustalla, ja etualalla makasi Fina kankeana laudallaan
pitkät sääret ja jalat kuin puuhun veistettyinä, mutta ristityin käsin ja
sädekehä kalpean, hienon päänsä ympärillä. Hänen pitkä, loistava
tukkansa oli hajallaan, ja sitä kannatti hellävaroen imettäjän käsi,
hänen katsoessaan pyhän isä Gregoriuksen haamuun, joka liitää
avonaisen oven edessä ja enkelinpäitten ympäröimänä lupaa
hänelle pikaisen ja autuaan kuoleman.

Giovanna siirtyi polvillaan kylmällä marmorilattialla ja palvoi ennen

kokemattomassa hurmiossa tätä päivänselvästi esiinloihdittua näkyä.
Ei milloinkaan hän ollut nähnyt tämänkaltaista mysteeriota. Tuo pyhä
pieni vaivainen tyttö hengitti todella tuolla ylhäällä seinällä, paavi
liiteli ovesta sisään kuin pilvi, avonaisen ikkunan takana oli
peninkulmien päässä oleva vuori. Kaikkeen siihen voi sileätä
kirkonseinää käyttää. Vanhat maalaukset tuolla laivassa riippuivat
kudottujen kuvajonojen kaltaisina kaaria ja pilareita pitkin loistaen
räikein ruskein ja vihrein värein. Mutta täällä antoi seinä tilavuutta
kirkolle, laajensi sitä ja sai eläviä olentoja liikkumaan uusissa
huoneissa.
 Hänen selkänsä takana liukui askeleita kivilattialla. Maalari työnsi
pitkällä riu'ulla värikimalteisen lasiruudun auki, niin että kylmä
talvipäivän valo lankesi sisään.

"Suokaa anteeksi, madonna", sanoi taaskin tuo hopeasointuinen

ääni, — "jos täällä tulee vähän kylmä, mutta minä tarvitsen valoa
työhöni".

Katsomatta Giovannaan siirsi taiteilija portaita ja kiipesi avonaisen

ikkunan korkeudelle. Hän katsoi ulos ja sen jälkeen seinään, ja
hänen siveltimensä alkoi täyttää tornin piirustusta värillä, jonka hän
valitsi ulkoa.

Giovanna oli noussut katsomaan toista kuvaseinää. Se oli vasta

puolivalmis, mutta siinäkin oli taiteilija saanut muurin väistymään
syrjään, vieläpä itse taivaan kohoutumaan sen kultakuteisen vuoteen
yli, jolla Fina lepäsi kuolleena silkkipielus sädekehäloisteisen päänsä
alla. Giovanna tunsi kultapeitteen, ja hän tunsi kuoripojat, jotka
seisoivat jalkopäässä valkeissa messupaidoissa kantaen
kirkonlippua ja pitkiä vahakynttilöitä. Hän tunsi isänsä tuimat,
parrattomat kasvot neuvosherrain joukossa taustalla, ja heidän
päänsä yläpuolella hän näki taivaan alkavan täyttyä itse kaupungin
torneilla. San Gimignano kohosi siellä tuon marmorikomeron takana,
jossa pyhä Fina makasi loistovuoteellaan ja vielä kuolemansakin
jälkeen teki ihmeitä. Giovanna näki sen vanhan naisen, joka parani
koskettamalla kuolleen käsiä, ja hän näki sokean poikaraukan, joka
uskoen polvistui ruumiin jalkopäässä ja painoi pyhimyksen
liikkumattomia, kylmiä jalkoja silmiänsä vastaan, kunnes ne tulivat
näkeviksi.

Giovanna ei huomannut kylmyyttä, joka tulvahti ikkunasta sisään.

Hän näki maalarin terävän profiilin nopeasti kuin linnun pään
kääntyvän valoon ja siitä pois. Hän näki hänen pitkän valkean
kätensä kuljettavan sivellintä pehmein ja varmoin vetäisyin. Kuinka
silmä ja käsi eläytyivätkään yhteen ja loivat elämää! Kun Giovanna
lähti, sanoi hän hiljaa: "Kiitän teitä, mestari, siitä ilosta, jonka ihana
taiteenne on minulle tuottanut."

Taiteilija pysäytti hetkeksi siveltimen ja katsoi häneen alas

nyökäyttäen päätään.

"Olette aina tervetullut, madonna, jos tahdotte osoittaa työlleni sen

suuren kunnian, että katselette sitä."

"Enkö häiritse teitä, mestari?"

Taiteilija hymyili ja sanoi:

"Kun maalaan, en häiriintyisi, vaikka itse Jumalan-äiti seisoisi

takanani katselemassa. Pikemminkin tuntuu siltä, kuin katseenne
vahvistaisi minun katsettani."

Hän kääntyi jälleen seinään päin. Giovanna seurasi vielä hetkisen

siveltimen äänetöntä kulkua kalkkiseinällä ja meni.

Kotimatkalla kulkiessaan ahtaita katuja ei hän katsonut niinkuin

ennen mustista oviaukoista sisään. Pyhä Fina ei enää maannut
vaivaisena siellä kylmyydessä ja köyhyydessä. Hän oli noussut
iäiseen elämään ja kirkkauteen kirkon seinällä. Pitkien aikojen
painostavan elämäntuskan jälkeen Giovanna lepäsi vihdoin siinä
vapauttavassa ajatuksessa, että löytyi voimia, jotka olivat vahvempia
kuin rakkaudenhalu ja kiima, kuin väkivalta ja himo, luomisvoimia,
jollaisia hän oli nähnyt liikkuvan Domenicon elävissä käsissä, hänen
päänsä linnunnopeissa käänteissä.
 Hän ei enää toivonut omaavansa Finan ihmevoimaa sormissaan.
Maailmassa kasvoi tauti ja hätä nopeammin kuin mikään käsi kykeni
parantamaan. Mutta hän toivoi voivansa uneksia niin voimakkaasti ja
niin elävästi kuin hiljainen maalari Finan kappelissa.
VII.

SUUDELMA.

Jos Giovannan hartaus häiriytyi Domenicon freskoista, niin

maalarin hartaus ei häiriytynyt Giovannan käynneistä. Hän
työskenteli yhtä uutterasti ja näytti tuskin huomaavan tytön
läsnäoloa. Hän pingoitti kartonkejansa, sekoitti värejä, mittasi alat ja
siirsi sommittelunsa viimeisetkin osat märälle kalkille, uhraamatta
sanaa tai silmäystä työnsä katselijalle.

Giovannan mielestä pyhän Finan kappeli oli turvallisin ja

rauhallisin paikka maailmassa. Melkein kuin näkymättömänä
katselijana hän otti osaa Domenicon työhön. Hän näki kuvan
kasvavan valmiiksi elämän omassa puvussa, joka kohta kohdalta
peitti karkeiden viivojen varjoleikin valkealla kalkkiseinällä. Hänen
silmänsä seurasivat noiden luovien käsien äänetöntä liikettä, ja hän
oli varma siitä, ettei maalari koskaan ollut katsonut häntä.

Mutta eräänä päivänä Domenico seisoi hänen edessään hänen

kotonaan.
Kondottieeri ohjasi hänet kädestä sisään ja sanoi:
 "Domenico Bigordi, joka on jo tunnettu koko Toscanassa ihanasta
taiteestaan, on lausunut haluavansa maalata sinun kasvosi,
Giovanna. Minä kiitän häntä siitä ja luulen sinun tahtovan tehdä
samoin."

Giovannan piti pukeutua samaan vaaleaan pukuun ruusunvärisine

hihoineen, joka hänellä oli sinä päivänä, jolloin Domenico
ensimmäisen kerran näki hänet Poggibonsissa. Ja nyt hän istui
hänen mallinaan muutamia valoisia päiviä varhaiskeväällä, jonka
läsnäolon voi tuntea hellekatoksen alla korkealla parvekkeella, missä
Domenico oli tahtonut maalata hänen kuvansa.

Domenicon silmät kulkivat esteettä hänen kasvoillaan. Giovanna

tunsi ne kuin lempeinä aurinkoisina täplinä, joista hän ei voinut
päästä; väliin ne olivat otsalla, väliin hänen silmissään, ja toisinaan
ne olivat ikäänkuin lämmittäen hänen kostealla suullaan. Hän saattoi
ihollaan seurata noiden mustien silmien tutkivaa lentoa leuallaan ja
kaulallaan. Hän tunsi, kuinka ne etsivät sen piirteitä. Vain harvoin ne
sivuuttivat hänen omat silmänsä, luisuivat pitkin luomia syöstäkseen
odottamatta sisälle hänen katseeseensa. Silloin hämmentyi hänen
silmiensä kirkas kuvastin, ja pimeys taiteilijan syvästä, väkevästä
katseesta hämärsi häneltä valon.

Mutta riippumatta noiden silmien vaihtelevasta otteesta

Domenicon ääni kaikui aina samaa hopeanpehmeätä sointua. Hän
jutteli mitä mieleen juolahti, katutappeluista, munkkien metkuista ja
taiteilijain kaksintaisteluista, hän kuvasi juhlia Firenzessä,
kukkasvilinää Arnon rannalla keväisin ja nuorten miesten ritarillista
valittujen naistensa palvontaa. Hän kertoi nuoresta miehestä, joka
maalautti kuvansa vain yhden ainoan nähtäväksi koko maailmassa
ja lähetti sen sille, jota hänen kädessään oleva omistuskirjoitus