Ebook Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Outlook 2019 Comprehensive PDF

(eBook PDF) Shelly Cashman Series
Microsoft Office 365 & Outlook 2019

Comprehensive
Visit to download the full and correct content document:
https://ebooksecure.com/download/ebook-pdf-shelly-cashman-series-microsoft-office-
365-outlook-2019-comprehensive/
Copyright 2020 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203
Copyright 2020 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. Due to electronic rights, some third party content may be suppressed from the eBook and/or eChapter(s).
Editorial review has deemed that any suppressed content does not materially affect the overall learning experience. Cengage Learning reserves the right to remove additional content at any time if subsequent rights restrictions require it.
Contents
Microsoft Outlook 2019 Identifying Calendar Items OUT 2-4

Navigating the Calendar OUT 2-8
MODULE ONE Creating and Editing Appointments OUT 2-14
Managing Email Messages with Outlook Creating Appointments in the
What Is Outlook? OUT 1-1 Appointment Area OUT 2-14
Project: Composing and Sending Email Messages OUT 1-2 Organizing the Calendar with Color Categories OUT 2-16
Setting Up Outlook OUT 1-3 Creating Appointments Using the Appointment
Parts of an Email Address OUT 1-4 Window OUT 2-19
The Navigation Pane and Navigation Bar OUT 1-6 Setting Appointment Options OUT 2-21
Composing and Sending Email Messages OUT 1-10 Creating Recurring Appointments OUT 2-23
How Email Messages Travel from Sender Using Natural Language Phrasing OUT 2-28
to Receiver OUT 1-14 Editing Appointments OUT 2-30
Working with Incoming Messages OUT 1-15 Scheduling Events OUT 2-32
Opening Attachments OUT 1-17 Scheduling Meetings OUT 2-39
Using the Outlook People Pane OUT 1-20 Printing Calendars in Different Views OUT 2-47
Responding to Messages OUT 1-22 Saving and Sharing the Calendar OUT 2-51
Message Formats OUT 1-25 Summary OUT 2-54
Checking Spelling and Grammar OUT 1-27 Apply Your Knowledge OUT 2-55
Saving and Closing an Email Message OUT 1-29 Extend Your Knowledge OUT 2-56
Organizing Messages with Outlook Folders OUT 1-36 Expand Your World OUT 2-57
Outlook Quick Steps OUT 1-39 In the Lab 1 OUT 2-58
Working with the Mailbox OUT 1-41 In the Lab 2 OUT 2-59
Summary OUT 1-43 In the Lab 3 OUT 2-61
Apply Your Knowledge OUT 1-44
Extend Your Knowledge OUT 1-45 MODULE THREE
Expand Your World OUT 1-46 Managing Contacts and Personal
In the Lab 1 OUT 1-47 Contact Information with Outlook
In the Lab 2 OUT 1-48 Introduction to Outlook Contacts OUT 3-1
In the Lab 3 OUT 1-50 Project: Contact List with Groups OUT 3-1
Creating a Contact List OUT 3-2
MODULE TWO Contacts - Outlook Window OUT 3-3
Managing Calendars with Outlook Editing a Contact OUT 3-8
Introduction to the Outlook Calendar OUT 2-1 Viewing and Sorting a Contact List OUT 3-15
Project: Appointments, Events, and Using Search to Find a Contact OUT 3-17
Meetings in Calendar OUT 2-2 Creating and Editing a Contact Group OUT 3-22
Configuring the Outlook Calendar OUT 2-3 Printing Your Contacts OUT 3-31
Using the Calendar Window OUT 2-3 Summary OUT 3-36
Copyright 2020 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part. WCN 02-200-203 vii
viii Contents Shelly Cashman Series® Microsoft® Office 365® & Outlook® 2019 Comprehensive
Apply Your Knowledge OUT 3-37 In the Lab 1 OUT 4-39

Extend Your Knowledge OUT 3-38 In the Lab 2 OUT 4-40
Expand Your World OUT 3-39 In the Lab 3 OUT 4-41
In the Lab 1 OUT 3-40
In the Lab 2 OUT 3-41 MODULE FIVE
In the Lab 3 OUT 3-42 Customizing Outlook
Introduction to Customizing Outlook OUT 5-1
MODULE FOUR Project: Adding a New Email Account
Creating and Managing Tasks and Customizing Options OUT 5-1
with Outlook Adding New Email Accounts OUT 5-2
Introduction to Outlook Tasks OUT 4-1 Customizing Email Messages OUT 5-4
Project: Managing Tasks OUT 4-1 Creating Signatures and Stationery OUT 5-12
Creating a Task OUT 4-2 Managing Junk Email Options OUT 5-22
To-Do List Window OUT 4-3 Working with Rules OUT 5-25
Creating a To-Do List OUT 4-3 Customizing the Calendar OUT 5-34
Categorizing Tasks OUT 4-13 Working with RSS Feeds OUT 5-39
Categorizing Email Messages OUT 4-20 Summary OUT 5-43
Managing Tasks OUT 4-22 Apply Your Knowledge OUT 5-44
Choosing Display and Print Views OUT 4-31 Extend Your Knowledge OUT 5-45
Using Notes OUT 4-32 Expand Your World: Cloud and Web Technologies OUT 5-46
Summary OUT 4-35 In the Labs OUT 5-47
Apply Your Knowledge OUT 4-36
Index IND-1
Extend Your Knowledge OUT 4-37
Expand Your World OUT 4-38
1 Managing Email
Messages with Outlook
Objectives
After completing this module, you will be able to:
• Add a Microsoft account to Outlook • Check spelling as you type an email
message
• Set language preferences and Sensitivity
levels • Attach a file to an outgoing email
message
• Apply a theme
• Forward an email message
• Compose, address, and send an email
message • Copy another person when sending an
email message
• Open, read, print, and close an email
message • Create and move messages into a folder
• Preview and save a file attachment • Delete an email message
• Display the People Pane • View the mailbox size
• Reply to an email message
What Is Outlook?
The Office application, Microsoft Outlook, helps you organize and manage your
communications, contacts, schedules, and tasks. Email (short for electronic mail) is the
transmission of messages and files between computers or smart devices over a network.
An email client, such as Microsoft Outlook, is an app that allows you to compose, send,
receive, store, and delete email messages. Outlook can access mail servers in a local
network, such as your school’s network, or on a remote network, such as the Internet.
Finally, you can use Outlook to streamline your messages so that you easily can find and
respond to them later.
To use Outlook, you must have an email account. An email account is an electronic
mailbox you receive from an email service provider, which is an organization that
provides servers for routing and storing email messages. Your employer or school could
set up an email account for you, or you can do so yourself through your Internet service
provider (ISP) or using a web application such as a Microsoft account, Google Gmail,
Yahoo! Mail, or iCloud Mail. Outlook does not create or issue email accounts; it merely
provides you with access to them. When you have an email account, you also have an
email address, which identifies your email account on a network so you can send and
receive email messages.
Project: Composing and Sending Email
Messages
The project in this module follows the general guidelines for using Outlook to
compose, open, and reply to email messages, as shown in Figure 1–1. To communicate
with individuals and groups, you typically send or receive some kind of message.
Texting, tweeting, and email are examples of ways to communicate a message. Email
is a convenient way to send information to multiple people at once.
(a) Compose a Message
michaeljung/Shutterstock.com
(b) Display the Inbox
(c) Reply and Attach a File to a Message
Figure 1–1
Jackson Torborg, an intern at the Disrupt Rockland Code Squad, uses Outlook
to connect with the youth in the Rockland area to educate them about career pathways
in coding. This module uses Microsoft Outlook to compose, send, read, reply to, and
forward email messages regarding an upcoming field trip to a major tech company.
OUT 1-2
Jackson has been asked by Dr. Chloe Pauley, the director of Disrupt Rockland, to
coordinate the tech giant field trip. Using Outlook, Jackson reads email messages
from his director and local youth regarding the field trip and coding workshop
opportunities. He replies to email messages and includes a document containing a flyer
about the field trip. To organize messages, he also creates folders and then stores the
messages in those folders.
In this module, you will learn how to perform basic email messaging tasks. You
will perform the following general activities as you progress through this module:
1. Configure the account options.
2. Compose and send an email message.
3. View and print an email message.
4. Reply to an email message.
5. Attach a file to an email message.
6. Organize email messages in folders.
To Start Outlook
If you are using a computer to step through the project in this module and you
want your screens to match the figures in this book, you should change your screen’s
resolution to 1366 × 768.
The following steps, which assume Windows 10 is running, use the Start menu
to start Outlook based on a typical installation. You may need to ask your instructor
how to start Outlook on your computer.
1 Click the Start button on the Windows 10 taskbar to display the Start menu.
2 Scroll to and then click Outlook in the apps list to run Outlook.
3 If the Outlook window is not maximized, click the Maximize button on its title bar to
maximize the window.
Setting Up Outlook
Many computer users have an email account from an online email service provider
such as Outlook.com or Gmail.com and another email account at work or school. You
can add many types of email accounts to Outlook, including an Office 365 account
as shown in Figure 1–2, and Gmail, Yahoo, iCloud, and Exchange accounts. Instead
of using a web app for your online email account and another app for your school
account, you can use the Outlook client (installed version of Outlook) to access all of
your email messages in a single location. Outlook provides cloud storage for storing
information like emails, calendars, contacts, and tasks. When you access your email in
Outlook, you can take advantage of a full set of features that include social networking,
translation services, and having Outlook read your email aloud to you. You can read
your downloaded messages offline and set options to organize your messages in a way
that is logical and convenient for you.
OUT 1-3
OUT 1-4 Outlook Module 1 Managing Email Messages with Outlook
What should you do if you do not have an email address?

CONSIDER THIS
Use a browser such as Microsoft Edge to go to the Outlook.com or Gmail.com website. Look for a Create an Account link or
button, click it, and then follow the instructions to create an account, which includes creating an email address.
Enter an
email address
Figure 1–2
Parts of an Email Address

An email address is divided into two parts. The first part contains a user name,
which is a combination of characters that identifies a specific user. The last part is a
domain name, which is the name associated with a specific Internet address and is
assigned by your email service provider. A user name must be different from other user
names in the same domain. For example, the outlook.com domain can have only one
user named Jackson.Torborg. An email address contains an @ (pronounced at) symbol
to separate the user name from the domain name. Figure 1–3 shows an email address
for Jackson Torborg, which would be read as Jackson dot Torborg at outlook dot com.
jackson.torborg@outlook.com
user name domain name
Figure 1–3
To Add an Email Account

You can add one or more of your email accounts to Outlook. For most accounts,
Outlook automatically detects and configures the account after you type your name,
email address, and password. Add an email account to Outlook when you are working
on your personal or home computer only. You do not want your personal information
or email messages on a public computer. Although most people add an email account
the first time Outlook runs, you can add email accounts at any time. This module
Managing Email Messages with Outlook Outlook Module 1 OUT 1-5
Outlook Module 1
assumes you already set up an email account in Outlook. If you choose to add an email BTW
account to Outlook, you would use the following steps. The Ribbon and
Screen Resolution
1. Click the File tab, and then click Add Account. Outlook may change how the
2. Click the Email Address text box, and then type your full email address to groups and buttons within the
groups appear on the ribbon,
associate your email address with the account. depending on the computer
3. Click the Connect button and then select the type of account, such as Outlook. or mobile device’s screen
resolution. Thus, your ribbon
com, in the Advanced setup window.
may look different from the
4. Click the Password text box, and then type your password to verify the password ones in this book if you are
to your email account. using a screen resolution
other than 1366 × 768.
5. Click the Retype Password text box, and then type your password again to
confirm your password.
6. Click the Finish button to add your email account.
To Change from the Simplified Ribbon to the Classic Ribbon You may see a
When you first open Microsoft Outlook, the Simplified ribbon (single-row) different ribbon using
is displayed to dedicate more screen space to viewing your email than the traditional Office 2019 rather
Classic ribbon as shown in Figure 1–4. The Simplified ribbon includes the most than Office 365.
frequently used features. You can expand it to access the full set of commands on the
Classic three-line ribbon. This module uses the full Classic ribbon. If you need to
change the Simplified ribbon to Classic ribbon, you would use the following steps.
1. Click the Switch Ribbons arrow on the right side of the Simplified ribbon to
display the Classic ribbon.
Switch Ribbons
arrow
(a) Simplified Ribbon
(b) Classic Ribbon Switch Ribbons

arrow
Figure 1–4
How do you remove an email account in Outlook?

CONSIDER THIS
• Click the File tab on the ribbon.

• Click the Account Settings button, and then click Account Settings to display the Account Settings dialog box.
• Click the account you want to remove, and then click Remove.
• In the Account Settings dialog box, click the Yes button.
The Navigation Pane and Navigation Bar

The Navigation pane appears on the left side of the Outlook window and is how
you switch between the different areas of Outlook, such as Mail, Calendar, Contacts,
Tasks, and Notes. The lower-left corner of the screen provides a Navigation bar that
displays small icons representing Mail, Calendar, Contacts, and Tasks as shown in
Figure 1–5.
Navigation
pane
Navigation
bar
Tasks
Mail
People
Calendar Figure 1–5
If the left pane in your Outlook window is not expanded as it is in Figure 1–5,
click the Expand the Folder Pane button, which is a small arrow button to the left of
today’s date in the Outlook window.
To Open an Outlook Data File

Microsoft Outlook uses a special file format called a personal storage table (.pst file) to save your email
files, calendar entries, and contacts. The email messages with which you work in this module are stored in a
personal storage table file named SC_OUT_1-1.pst, which is located with the Data Files. To complete this
assignment, you will be required to use the Data Files. Please contact your instructor for information about
accessing the Data Files. In this example, SC_OUT_1-1.pst contains a Jackson mailbox and is located in the
Module folder in the Outlook1 folder in the Data Files folder. The following steps open the SC_OUT_1-1
.pst file in Outlook, display the Inbox for the Jackson mailbox, and then make your Jackson mailbox match the
figures in this module. Why? Importing a .pst file allows you to move your email and other Outlook information to
another computer.
Outlook Module 1
1 Open & Backstage view
Export tab
• Click File on the
ribbon to open
Backstage view. Note: To help you locate screen
Open gallery elements that are referenced in the
step instructions, such as buttons and
• Click the Open commands, this book uses red boxes to
& Export tab in point to these screen elements.
Backstage view to
display the Open
gallery (Figure 1–6).
Open Outlook
Data File
Figure 1–6
2
• Click Open Outlook Data File to
display the Open Outlook Data
File dialog box.
• Navigate to the mailbox location
(in this case, the Module folder in Module folder
the Outlook1 folder in the Data

Files folder) (Figure 1–7).
SC_OUT_1-1.pst file
Open button
Figure 1–7
3
• Click SC_OUT_1-1.pst to select the file, and then click OK (Open Outlook Data File dialog box) to open the mailbox
in your Outlook window.
• If necessary, click the white triangle next to the Outlook Data File mailbox in the Navigation pane to expand the
folders.
• Click the Inbox folder below the Outlook Data File heading in the Navigation pane to view Jackson’s Inbox
(Figure 1–8).
What is the Inbox?

Q&A
The Inbox is the Outlook folder that contains incoming email messages.
The contact photo shown in Figure 1–8 does not appear in my Outlook window. What should I do?
Outlook needs to synchronize the contact photos with the email addresses in the Jackson mailbox. Click the Close
button to close Outlook, restart it, and then expand the Outlook Data File in the Navigation pane to have the
photos appear. You also might need to import the Data File rather than opening it. In Step 2 on this page, click
Import/Export instead of Open Outlook Data File. The pictures are also part of the student files.
Inbox – Outlook
Data File – Outlook
File tab Inbox folder window
title bar
ribbon
InfoBar
Mail
folder
pane;
the order
and
names
of your
folders
may
michaeljung/Shutterstock.com
differ
message list; your
messages might show
dates instead of times
Navigation pane
Mail
button
Navigation pane message pane

Figure 1–8
How do I change the language preferences, for example from Spanish to English?
CONSIDER THIS
• Click File on the ribbon to open Backstage view.

• Click the Options tab in Backstage view to display the Outlook Options dialog box.
• In the left pane, click Language (Outlook Options dialog box) to display the Language options.
• Click the ‘[Add additional editing languages]’ arrow to display a list of editing languages that can be added to Outlook.
• If necessary, scroll the list and then click English (United States) to set the default editing language. Otherwise, click the ‘[Add
additional editing languages]’ arrow again to close the list.
To Set the Sensitivity Level for All New Messages

The Sensitivity level of a message advises the recipient on how to treat the contents of the message.
Sensitivity levels are Normal, Personal, Private, and Confidential. Changing the Sensitivity setting in the
Outlook Options dialog box changes the default Sensitivity level of all messages created afterward. Why? For
example, if you set the Sensitivity level of a message to Confidential, the information should not be disclosed to anyone except
the recipient. The following steps set the default Sensitivity level.
Outlook Module 1
1 Backstage
view
• Click File on the ribbon to open
Backstage view (Figure 1–9).
Options tab
ArtOfPhotos/Shutterstock.com
Figure 1–9
2
• Click the Options tab in Backstage view to display the Outlook Options dialog box.
• In the left pane, click Mail (Outlook Options dialog box) to display the Mail options.
• Drag the scroll bar to display the Send messages area (Figure 1–10).
Mail Outlook Options

category dialog box
Send
messages ‘Default Sensitivity
area level’ arrow
Figure 1–10
3
• Click the ‘Default Sensitivity level’
arrow to display a list of Sensitivity
levels (Figure 1–11).
4 Normal sensitivity
• If necessary, click Normal to set level set by default
the default Sensitivity level of all

new messages.
• Click OK to close the Outlook
Options dialog box.
OK button
Figure 1–11
Composing and Sending Email Messages

Composing an email message is the most frequent personal and business task you
perform in Microsoft Outlook. Composing an email message consists of four basic
steps: open a new message window, enter message header information, enter the
message text, and add a signature. When composing an email message, it is best to
keep your message text concise and to the point. If you must write a longer, detailed
message, break up your message into bullet points or into separate emails each with a
clear summary of action.
An email message is organized into two areas: the message header and the
message area. The information in the message header routes the message to its
recipients and identifies the subject of the message. The message header identifies
the primary recipient(s) in the To box. If you have multiple recipients in the To box,
you can separate each email address with a semicolon. Recipients in the Cc (courtesy
copy or carbon copy) and Bcc (blind courtesy copy) boxes, if displayed, also receive the
message; however, the names of the recipients in the Bcc box are not visible to other
recipients. The subject line states the purpose of the message.
The message area, where you type an email message, consists of a greeting line
or salutation, the message text, an optional closing, and one or more signature lines as
shown in Table 1–1.
Outlook Module 1
Table 1–1 Message Area Parts
Part Description
Greeting line or salutation Sets the tone of the message and can be formal or informal, depending on the
nature of the message. You can use a colon (:) or comma (,) at the end of the
greeting line.
Message text Informs the recipient or requests information.
Closing Informs the recipient or requests information. A closing line is an end to the
message using courtesy words such as Thank you or Regards. Because the
closing is most appropriate for formal email messages, it is optional.
Signature line(s) Identifies the sender and may contain additional information, such as a job
title, business name, and phone number(s). In a signature, the name usually is
provided on one line followed by other information listed on separate lines.
To Compose an Email Message

An email message from Jackson Torborg, the intern at Disrupt Rockland Code Squad, requests
information about the tech field trip from the director named Chloe Pauley. The following steps compose
a new email message. Why? Composing email messages is a direct and efficient method to connect with personal and
professional contacts.
1 Untitled – Message (HTML) window
• Click the New Email

button (Home tab |
New group) New
to open the Email
button
Untitled –
Message (HTML)
window
(Figure 1–12).
insertion point
in To text box
Figure 1–12
2
• Type chloe
.pauley@outlook
.com (with no
spaces) in the To
text box to enter the
email address of the
recipient.
• Click the Subject text recipient email address
box, and then type

Tech Giant Field
Trip to enter the email message subject line
subject line.
• Press tab to move
the insertion point
into the message
area (Figure 1–13). message area
insertion point
Figure 1–13
3
• Type Dear Ms.
Pauley, as the
greeting line.
• Press enter to move
the insertion point
to the beginning of
the next line.
• Press enter again
to insert a blank
line between the greeting line
greeting line and
the message text
blank line inserted
(Figure 1–14).
My message text
Q&A
insertion point
includes paragraph
and space marks.
Figure 1–14
How can I hide
them?
Click Format Text on the ribbon, and then click the Show/Hide button (Format Text tab | Paragraph group) to hide
the paragraph and space marks.
4
• Type Please send
me the details
about the Tech
Giant Field Trip
event so I can
begin inviting
our local youth.
to enter the message
text.
• Press enter two times
to insert a blank line
below the message
text (Figure 1–15).
blank line inserted
message
text
insertion point
Figure 1–15
5
• Type Thanks, to enter the closing for the message.
• Press enter to move the insertion point to the next line.
• Type Jackson Torborg as the first line of the signature.
• Press enter to move the insertion point to the next line.
• Type Disrupt Rockland Code Squad as the second line of the signature.
Outlook Module 1
• Press enter to move
the insertion point
to the next line.
• Type Intern as
the third line of
the signature
(Figure 1–16).
closing
signature lines
Figure 1–16
Other Ways
1. Click Inbox folder, press ctrl+n
To Apply a Theme
An Outlook theme can give an email message instant style and personality. Each theme provides a unique
set of colors, fonts, and effects. The following steps apply a theme to the message. Why? Themes give your
organization’s communications a modern, professional look using subtle styles.
1
• Click Options on the ribbon to display the Options tab.
• Click the Themes button (Options tab | Themes group) to display the Themes gallery (Figure 1–17).
Options tab
Themes
button
Themes
gallery
Slice
theme
Figure 1–17
2
• Click Slice in the
Themes gallery to
change the theme
of the message
(Figure 1–18).
Send
button
Slice theme is applied

to message text
Figure 1–18
To Send an Email Message

The following step sends the completed email message to the recipient. Why? After you complete a message,
you send it to the recipient, who typically receives the message in seconds.
1
• Click the Send button in the message header to send the email message and close the message window.
What happened to the email message?
Q&A
Outlook automatically sends email messages to their recipient(s) when you click Send in a new message window if
you have your own email account set up.
Why did I get an error message that stated that ‘No valid email accounts are configured. Add an account to send
email’?
If you do not have an email account set up in Outlook, you cannot connect to the Internet to send the email.
Click Cancel to close the error message.
Other Ways
1. Press alt+s
How Email Messages Travel from Sender to Receiver

When you send someone an email message, it travels across the Internet to
the computer at your email service provider that handles outgoing email messages.
This computer, called the outgoing email server, examines the email address on
your message, selects the best route for sending the message across the Internet,
and then sends the email message. Many outgoing email servers use SMTP
(Simple Mail Transfer Protocol), which is a communications protocol, or set of
Outlook Module 1
rules for communicating with other computers. An email program such as Outlook
contacts the outgoing email server and then transfers the email message(s) in its
Outbox to that server. If the email program cannot contact the outgoing email
server, the email message(s) remains in the Outbox until the program can connect
to the server.
As an email message travels across the Internet, routers direct the email
message to a computer at your recipient’s email service provider that handles
incoming email messages. A router is a device that forwards data on a network.
The computer handling incoming email messages, called the incoming email
server, stores the email message(s) until your recipient uses an email program such
as Outlook to retrieve the email message(s). Some email servers use POP3, the
latest version of Post Office Protocol (POP), a communications protocol for
incoming email. Figure 1–19 shows how an email message may travel from a sender
to a receiver.
How an Email Step 1 Step 2

Message May Using an email program, Your email program contacts software on
you create and send your service provider’s outgoing mail server.
Travel from a a message.
Sender to
a Receiver Step 3
Software on the outgoing
mail server determines the
best route for the data and
sends the message, which
travels along Internet routers
to the recipient's incoming
mail server.
ING MA
IL SERV
ER Internet router
INCOMM
Steve
Laenz/Shutterstock.com
Ed
Ann
Jean
Ted
Sally
Fred
Joe
Step 4 Louie
When the recipient uses an email program to check Internet service

for email messages, the message transfers from the provider’s incoming
incoming mail server to the recipient’s device. mail server Internet router
Figure 1–19
BTW
Know the Sender
If you receive an email
Working with Incoming Messages message from someone you
do not know, you should
not open it because it might
When you receive email messages, Outlook directs them to your Inbox and displays
trigger a virus. Unsolicited
them in the message pane, which lists the contents of the selected folder (Figure 1–20). email messages, known as
The list of messages displayed in the message pane is called the message list. An spam or junk email, are
unread (unopened) email message in the message list includes a blue vertical bar in email messages sent from
an unknown sender to many
front of the message and displays the subject text and time of arrival in a blue bold email accounts, usually
font. The blue number next to the Inbox folder shows how many unread messages advertising a product or
are stored in the Inbox. The email messages on your computer may be different from service such as low-interest
loans or free credit reports.
those in Figure 1–20. Do not click a hyperlink in
an email message from an
unknown sender. A hyperlink
is a word, phrase, symbol, or
picture in an email message
or on a webpage that, when
clicked, directs you to another
document or website.
Another random document with
no related content on Scribd:
Saatuaan ne sileiksi hän taittoi ne kokoon, pisti taskuunsa ja lähti
Katerina Ivanovnan luo tekemään selkoa siitä, miten hänen oli
onnistunut suorittaa tämän antama tehtävä.
Viides kirja
Pro ja contra
1.
Kihlaus
Rouva Hohlakov oli taas ensimmäisenä Aljošaa

vastaanottamassa. Hänellä oli kiire. Oli sattunut tärkeä tapaus:
Katerina Ivanovnan hysteriakohtaus oli päättynyt pyörtymisellä,
sitten oli seurannut »kauhea, hirveä heikkous, hänen silmänsä
menivät vähän nurin ja hän alkoi hourailla. Nyt on kuumetta, on
lähetetty hakemaan Herzenstubea, on lähetetty hakemaan tätejä.
Tädit ovat jo täällä, mutta Herzenstube ei ole vielä tullut. Kaikki
istuvat hänen huoneessaan ja odottavat. Jotakin on tulossa, hän on
tajuton. Mitäs, jos tulee kuumetauti!»
Näin huudahtaessaan oli rouva Hohlakov vakavan ja pelästyneen

näköinen: »Tämä on jo vakavaa, tämä on vakavaa», lisäsi hän joka
sanan jälkeen, aivan kuin se, mitä Katerina Ivanovnalle aikaisemmin
oli tapahtunut, ei olisi ollut vakavaa. Aljoša kuunteli häntä
murheellisena: hän alkoi kertoa rouva Hohlakoville omia
seikkailujaan, mutta tämä keskeytti hänet heti alussa: hänellä ei ollut
aikaa, hän pyysi Aljošaa istumaan Lisen luona ja siellä odottamaan
häntä.
— Lise, rakas Aleksei Fjodorovitš, — kuiskasi hän Alešalle

melkein korvaan, — Lise hämmästytti minua ihmeellisesti äsken,
mutta sai myös liikutetuksi, ja sentähden sydämeni antaa hänelle
kaiken anteeksi. Ajatelkaahan, heti kun te olitte mennyt, hän alkoi
äkkiä vilpittömästi katua, että oli pitänyt muka teitä pilkkanaan eilen
ja tänään. Mutta eihän hän pilkannut, hän vain laski leikkiä. Nyt hän
katui niin vakavasti, melkein itkien, että minä hämmästyin. Hän ei ole
koskaan ennen vakavasti katunut, kun on pitänyt minua pilkkanaan,
vaan on aina lyönyt asian leikiksi. Ja tehän tiedätte, että hän pilkkaa
minua myötäänsä. Mutta nyt hän teki tuon vakavasti, nyt tapahtui
kaikki vakavasti. Hän pitää erittäin suuressa arvossa teidän
mielipidettänne, Aleksei Fjodorovitš, ja jos vain voitte, niin älkää
loukkaantuko häneen älkääkä olko vaativainen. Minä itse en muuta
teekään kuin hellin häntä, sillä hän on niin älykäs, — uskotteko sen?
Hän sanoi äsken, että te olette ollut hänen lapsuutensa ystävä,
»lapsuuteni totisin ystävä», — ajatelkaahan tätä, kaikkein totisin,
entä minä sitten? Hänellä on tässä suhteessa tavattoman vakavat
tunteet ja myös muistot ja, ennen kaikkea, nuo lausetavat ja sanat,
mitä yllättävimmät sanat, niin että ei osaa odottaakaan, kun ne jo
äkkiä tulevat suusta. Niinpä äsken hongasta esimerkiksi: meidän
puutarhassamme oli hänen varhaisimman lapsuutensa aikana
honka, saattaapa olla siellä vieläkin, niin ettei ole syytä puhua
menneessä ajassa. Hongat eivät ole ihmisiä, ne pysyvät pitkät ajat
muuttumattomina, Aleksei Fjodorovitš. »Äiti», sanoo hän, »minä
muistan tuon hongan kuin unessa», — tuo »hongan kuin unessa» —
hän sanoi sen jotenkuten toisin, minä sotken, honka on tyhmä sana,
mutta hän puhui minulle tämän johdosta jotakin niin omaperäistä,
että minä en mitenkään uskalla ryhtyä sitä selostamaan. Olen
sitäpaitsi unohtanut kaiken. No, näkemiin, minä olen hyvin järkytetty
ja tulen luultavasti hulluksi. Ah, Aleksei Fjodorovitš, kaksi kertaa
elämäni aikana olen ollut tulemaisillani hulluksi ja minua on hoideltu.
Menkää Lisen luo. Rohkaiskaa häntä, niinkuin te aina niin ihanasti
osaatte sen tehdä. — Lise, — huudahti hän astuen oven luo, — nyt
olen tuonut luoksesi Aleksei Fjodorovitšin, jota sinä olet niin suuresti
loukannut, eikä hän ole ensinkään vihainen, vakuutan sen sinulle,
päinvastoin hän ihmettelee, kuinka olet voinut sitä luulla!
— Merci, maman, tulkaa sisälle, Aleksei Fjodorovitš.
Aljoša astui sisään. Lise katseli häntä hieman hämillään ja sävähti

äkkiä punaiseksi. Hän nähtävästi häpesi jotakin ja, kuten tällöin on
tavallista, alkoi nopeasti puhua aivan muusta, aivan niinkuin tuo
kokonaan toinen asia sillä hetkellä olisikin kiinnittänyt hänen
mieltään.
— Äiti äsken yht'äkkiä kertoi minulle, Aleksei Fjodorovitš, koko

jutun noista kahdestasadasta ruplasta ja tuosta teille annetusta
tehtävästä… tuon köyhän upseerin luona… ja kertoi minulle koko
tuon kauhean tapauksen, miten häntä loukattiin, ja, tiedättekö,
vaikka äiti kertoo hyvin sotkuisesti… hän hyppää aina asiasta
toiseen… niin minä itkin kuunnellessani. No, kuinka kävi, annoitteko
te nuo rahat ja miten on nyt tuon onnettoman laita?…
— Siinäpä se onkin, että en antanut, ja tässä on pitkä historia, —

vastasi Aljoša näyttäen puolestaan olevan enimmän huolestunut
siitä, että ei ollut saanut annetuksi rahoja, vaikka Lise varsin hyvin
huomasi hänenkin katselevan sivulle ja niinikään nähtävästi
koettavan puhua muusta, kuin mitä oli mielessä. Aljoša istuutui
pöydän luo ja alkoi kertoa, mutta jo ensimmäisistä sanoista alkaen
hän lakkasi olemasta hämillään ja tempasi puolestaan Lisen
mukaansa. Hän puhui voimakkaan tunteen vaikutuksen ja äskeisen
tavallisuudesta poikkeavan vaikutelman alaisena ja hänen onnistui
kertoa hyvin ja seikkaperäisesti. Hänellä oli ennenkin ollut tapana, jo
Moskovassa Lisen ollessa lapsena, tulla hänen luokseen ja kertoa
semmoista, mitä hänelle juuri oli tapahtunut tai mitä hän oli lukenut,
tai muistella lapsuusaikansa kokemuksia. Toisinaan he molemmat
haaveilivat yhdessä ja sepittelivät kahden kesken kokonaisia
tarinoita, enimmäkseen iloisia ja naurattavia. Nyt he molemmat
ikäänkuin siirtyivät äkkiä entisiin Moskovan aikoihin, kaksi vuotta
taaksepäin. Liseä järkytti tavattomasti Aljošan kertomus. Aljoša osasi
lämpimästi kuvata hänelle »Iljušetškan» koko olemuksen. Kun hän
oli yksityiskohtaisesti kuvannut, mitenkä onneton mies polki rahat
jalkojensa alle, niin Lise löi kätensä yhteen ja huusi voimatta hillitä
tunteitaan:
— Te ette siis antanut rahoja, te annoitte hänen juosta pois tuolla

tavoin! Herra Jumala, olisitte edes itse juossut hänen jälkeensä ja
tavoittanut hänet…
— Ei, Lise, näin on parempi, että minä en juossut, — sanoi Aljoša,

nousi tuolilta ja käveli huolestuneena huoneessa.
— Miksi parempi, missä suhteessa parempi? Nyt he ovat ilman

leipää ja ovat hukassa!
— Eivät ole hukassa, sillä nämä kaksisataa ruplaa joutuvat

kuitenkin heille. Hän ottaa ne kuitenkin huomenna. Huomenna hän
aivan varmasti ottaa ne, — lausui Aljoša astellen mietteissään. —
Näettekö, Lise, — jatkoi hän pysähtyen äkkiä hänen eteensä, —
minä itse tein tässä virheen, mutta virhekin koitui hyväksi.
— Mikä virhe se oli ja minkä tähden se koitui hyväksi?
— Asia on tämmöinen: hän on pelkurimainen ja heikkoluonteinen

mies. Hän on läpikiusattu ja perin hyväsydäminen. Nyt ajattelen näin:
mistä hän yht'äkkiä noin loukkaantui ja miksi polki rahat jalkoihinsa,
sillä, vakuutan sen teille, hän ei viimeiseen hetkeen saakka tietänyt,
että polkisi ne jalkoihinsa. Ja minusta näyttää, että hän loukkaantui
tässä monestakin syystä… eikä muuten voinut ollakaan hänen
asemassaan… Ensiksikin hän suuttui jo siitä, että oli minun nähteni
liiaksi ilostunut rahoista eikä ollut salannut sitä minulta. Jos hän olisi
ilostunut, mutta ei kovin paljon eikä olisi sitä näyttänyt, vaan
kursaillut kuten toiset rahoja ottaessaan sekä teeskennellyt, no,
silloin kaikki olisi vielä ollut siedettävää ja hän olisi voinut ottaa
vastaan, mutta nyt hän ilostui liian vilpittömästi, ja se juuri on
alentavaa. Ah, Lise, hän on vilpitön ja hyväsydäminen mies, sepä
juuri onkin onnetonta tämmöisissä tapauksissa! Kaiken aikaa, kun
hän silloin puhui, oli hänen äänensä niin heikko, heikontunut, ja hän
puhui hyvin kiireesti ja ikäänkuin nauraa hihitti tai itki… toden totta,
hän itki, niin ihastuksissaan hän oli… ja hän puhui tyttäristään… ja
paikasta, jonka hän saa toisessa kaupungissa… Mutta heti kun hän
oli purkanut sydämensä, niin häntä alkoi yht'äkkiä hävettää, että hän
tuolla tavoin oli paljastanut minulle koko sydämensä. Ja niinpä hän
samassa alkoi vihata minua. Hän on noita hirveän häveliäitä köyhiä.
Mutta etupäässä hän suuttui siitä, että oli liian pian ottanut minut
ystäväkseen ja niin pian minulle antautunut. Hän oli hyökkäillyt
kimppuuni, peloitellut, mutta heti rahat nähtyään alkanut minua
syleillä. Hän näet syleili minua, nyki minua kaiken aikaa käsillään.
Juuri näin hänen täytyi tuntea koko tuo alennuksensa, ja tässä juuri
minä tein tuon virheeni, sangen pahan virheen: minä sanoa tokaisin
hänelle, että jos hänen rahansa eivät riitä toiseen kaupunkiin
muuttamiseen, niin hän saa vielä lisää ja minä itsekin annan hänelle
omista rahoistani niin paljon kuin hän haluaa. Tämäpä juuri häntä
yht'äkkiä hämmästytti: miksi minäkin olin tuppautunut häntä
auttamaan? Tiedättekö, Lise, on suorastaan hirveätä, miten raskasta
loukatulle ihmiselle on, kun kaikki alkavat suhtautua häneen hänen
hyväntekijöinään… minä olen kuullut siitä, luostarinvanhin on minulle
siitä puhunut. Minä en tiedä, miten sen sanoisin, mutta olen sen
usein itsekin nähnyt. Ja aivan sama tunnehan minulla on itsellänikin.
Mutta pääasia on, että vaikka hän ei tietänytkään viimeiseen
silmänräpäykseen asti, että hän polkee setelit jalkojensa alle, niin
hän kuitenkin aavisti sen, se on aivan varmaa. Juuri siksi hänen
riemastuksensakin oli niin voimakas, kun hän aavisti… Ja vaikka
tämä kaikki kävi niin huonosti, niin se kuitenkin koitui hyväksi.
Luulenpa todella, että kerrassaan parhaaksi, sen paremmin ei olisi
voinut käydäkään…
— Miksi, miksi ei sen paremmin olisi voinut käydäkään? —

huudahti Lise katsellen hyvin ihmeissään Aljošaa.
— Siksi, Lise, että jos hän ei olisi näitä rahoja polkenut jalkoihinsa,
vaan ottanut ne, niin hän kotiin tultuaan ehkä jo tunnin kuluttua olisi
alkanut itkeä omaa alennustaan, — niin olisi ehdottomasti käynyt.
Hän olisi itkenyt ja kenties huomenna heti päivän koittaessa tullut
luokseni ja kenties paiskannut minulle setelit ja polkenut ne
jalkojensa alle kuten äsken. Mutta nyt hän poistui hirveän ylpeänä ja
voitonriemuisena, vaikka tietääkin, että »syöksi itsensä turmioon».
Nyt siis ei mikään ole helpompaa kuin saada hänet ottamaan
vastaan nämä kaksisataa ruplaa jo huomenna, sillä hän on jo
osoittanut olevansa kunnian mies, hän on paiskannut rahat
menemään, polkenut niitä jaloillaan… Eihän hän voinut niitä
polkiessaan tietää, että minä tuon ne hänelle taas huomenna.
Toiselta puolen taas nämä rahat ovat hänelle hirveän tarpeelliset.
Vaikka hän nyt onkin ylpeä, niin kuitenkin hän tänäänkin ajattelee,
millaisen avun hän on menettänyt. Yöllä hän ajattelee sitä vielä
enemmän, näkee sen unissaan, ja huomisaamuna hän kenties on jo
valmis juoksemaan luokseni ja pyytämään anteeksi. Mutta silloinpa
juuri minä saavunkin: »Niin, te olette ylpeä mies, te olette sen
osoittanut, no niin, ottakaa nyt vastaan, antakaa meille anteeksi.»
Silloin hän ottaa!
Aljoša lausui jonkinmoisen hurmion vallassa: »silloin hän ottaa!»

Lise taputti käsiään.
— Ah, se on totta, ah, ymmärsin sen nyt yht'äkkiä hirveän hyvin!

Ah, Aljoša, kuinka te kaiken tuon tiedätte? Niin nuori ja tietää jo, mitä
on sydämessä… Minä en olisi koskaan keksinyt tuota…
— Pääasia on nyt saada hänet vakuutetuksi siitä, että hän on

meidän kaikkien vertainen, siitä huolimatta, että hän ottaa meiltä
vastaan rahaa, — jatkoi Aljoša edelleen hurmaantuneena, — eikä
vain meidän vertaisemme, vaan meidän yläpuolellamme…
— »Meidän yläpuolellammekin» — oivallista, Aleksei Fjodorovitš,

mutta puhukaa, puhukaa!
— No niin, minä käytin väärää sanaa… tuosta yläpuolella

olemisesta… mutta ei se tee mitään, sillä…
— Ah, ei mitään, ei mitään, ei tietystikään mitään! Antakaa

anteeksi, Aljoša rakas… Tiedättekö, minä en tähän saakka ole teitä
juuri ollenkaan kunnioittanut… toisin sanoen, olen kunnioittanut,
mutta vain vertaisenani, mutta nyt kunnioitan etevämpänä…
Rakkaani, älkää olko vihainen, että minä »veistelen», — jatkoi hän
heti taas hyvin tunteikkaasti. — Minä olen naurettava ja
vähäpätöinen, mutta te, te, kuulkaa, Aleksei Fjodorovitš, eikö tässä
kaikessa meidän ajattelussamme, nimittäin teidän… ei, parempi on
sanoa meidän… eikö tässä ole halveksimista häntä kohtaan, tuota
onnetonta kohtaan… siinä, että me nyt analysoimme näin hänen
sieluaan aivan kuin ylempää, vai mitä? Siinä nimittäin, että päätimme
nyt niin varmasti hänen ottavan vastaan rahat, mitä?
— Ei, Lise, ei se ole halveksimista, — vastasi Aljoša lujasti, aivan

kuin olisi jo valmistautunut tähän kysymykseen vastaamaan, —
ajattelin tätä jo itse tänne tullessani. Ajatelkaahan, mitä
halveksimista siinä olisi, kun me itse olemme samanlaisia kuin hän,
kun kaikki ovat samanlaisia kuin hän. Sillä samanlaisiahan me
olemme emmekä parempia. Ja jos olisimmekin parempia, niin
olisimme kuitenkin samanlaisia hänen sijassaan… Minä en tiedä,
miten te, Lise, mutta itse olen itsestäni sitä mieltä, että minulla on
monessa suhteessa pieni sielu. Mutta hänellä se ei ole pieni, vaan
päinvastoin sangen miellyttävä… Ei, Lise, ei tässä ole mitään
halveksimista häntä kohtaan! Tiedättekö, Lise, minun
luostarinvanhimpani sanoi kerran: ihmisiä täytyy alati hoitaa kuin
lapsia ja toisia heistä kuin sairaita sairashuoneessa…
— Ah, Aleksei Fjodorovitš, ah, ystäväni, hoidelkaamme ihmisiä

niinkuin sairaita!
— Hoidelkaamme, Lise, olen valmis siihen, minä vain en itse ole

täysin valmis, olen toisinaan hyvin kärsimätön ja toisinaan en
ymmärrä mitään. Toisin on teidän laitanne.
— Ah, en usko! Aleksei Fjodorovitš, miten onnellinen olenkaan!
— Kuinka hauskaa, että puhutte noin, Lise.

— Aleksei Fjodorovitš, te olette ihmeteltävän hyvä, mutta toisinaan
te tunnutte pedantilta… mutta lähemmin katsoen ette ole ollenkaan
pedantti. Menkää, katsokaa ovelta, avatkaa ovi hiljaa ja katsokaa,
eikö äiti ole kuuntelemassa, — kuiskasi Lise äkkiä hermostuneesti ja
kiireesti.
Aljoša meni, avasi oven ja ilmoitti, ettei kukaan ollut salaa

kuuntelemassa.
— Tulkaa tänne lähemmäksi, Aleksei Fjodorovitš, — jatkoi Lise

yhä enemmän punastuen, — antakaa kätenne, kas noin. Kuulkaa,
minun täytyy tehdä teille suuri tunnustus: eilistä kirjettä minä en
kirjoittanut teille piloillani, vaan tosissani…
Ja hän peitti kädellään silmänsä. Näkyi, että häntä suuresti hävetti

tämä tunnustus. Äkkiä hän tarttui Aljošan käteen ja suuteli sitä
nopeasti kolme kertaa.
— Ah, Lise, tämä on hyvin, — huudahti Aljoša iloisesti. —

Minähän olin täysin vakuutettu siitä, että te kirjoititte tosissanne.
— Vakuutettu, ajatelkaahan! — hän vei äkkiä edemmäksi Aljošan

käden päästämättä sitä kuitenkaan kädestään, punastui hirveästi ja
nauroi pientä, onnellista naurua. — Minä suutelin hänen kättään, ja
hän sanoo: »Se on hyvin.»
Mutta hän soimasi syyttä Aljošaa: tämä oli myös pahasti

hämmentynyt.
— Minä tahtoisin aina miellyttää teitä, Lise, mutta en tiedä, kuinka

sen tekisin, — sai hän jotenkuten mutisseeksi ja punastui niinikään.
— Aljoša rakas, te olette kylmä ja julkea. Näettekö. Hän on
suvainnut valita minut puolisokseen ja nyt hän on varsin tyyni! Hän
oli jo vakuutettu siitä, että minä kirjoitin tosissani, mitäs siitä on
arveltava! Sehän on julkeata — sitä se on!
— Oliko se sitten paha, että minä olin vakuutettu? — alkoi Aljoša

äkkiä nauraa.
— Ah, Aljoša, päinvastoin hirveän hyvä, — sanoi Lise katsoen

häneen hellästi ja onnellisena. Aljoša seisoi yhä pitäen kättään
hänen kädessään. Äkkiä hän kumartui ja suuteli hänen huuliaan.
— Mitä tämä vielä oli? Mikä teidän on? — huudahti Lise. Aljoša
joutui aivan ymmälle.
— No, antakaa anteeksi, jos se ei ollut paikallaan… Minä kenties

tein hirveän typerästi… Te sanoitte minua kylmäksi, minä otin ja
suutelin… Mutta näen tehneeni tyhmästi…
Lise alkoi nauraa ja peitti kasvonsa käsiinsä.
— Ja tuossa puvussa! — pääsi hänen suustaan kesken naurun,

mutta äkkiä hän lakkasi nauramasta ja tuli aivan vakavan, melkeinpä
ankaran näköiseksi.
— No, Aljoša, me jätämme vielä suutelemiset sikseen, sillä emme

osaa sitä vielä kumpikaan ja meidän on vielä odotettava hyvin
kauan, — päätti hän äkkiä. — Sanokaa mieluummin, miksi te otatte
minut, tämmöisen hupsun, sairaan hupsuttelijan, te, joka olette niin
viisas, niin ajatteleva, niin huomaava? Ah, Aljoša, minä olen hirveän
onnellinen, sillä en ole ollenkaan teidän arvoisenne!
— Olette hyvinkin, Lise. Minä lähden näinä päivinä luostarista
kokonaan pois. Kun tulen maailmaan, niin minun pitää mennä
naimisiin, sen tiedän. Näin on hän minua käskenyt. Kenet teitä
paremman ottaisin… ja kuka muu kuin te ottaisi minut? Olen sitä jo
harkinnut. Ensiksikin te tunnette minut lapsesta asti, ja toiseksi teillä
on sangen paljon hyviä ominaisuuksia, joita minulla ei ollenkaan ole.
Teillä on iloisempi mieli kuin minulla. Tärkeintä on, että te olette
viattomampi kuin minä, joka olen jo saanut nähdä monenlaista,
monenlaista… Ah, te ette tiedä, olenhan minäkin Karamazov! Mitä
siihen tulee, että te nauratte ja teette pilaa myöskin minusta, niin
päinvastoin naurakaa vain. Minä olen siitä hyvin iloinen. Te nauratte
kuin pieni tyttö, mutta teidän ajatuksenne ovat kuin marttyyrin…
— Kuin marttyyrin? Kuinka niin?
— Niin, Lise, tuo äskeinen kysymyksenne, eikö meissä ole

halveksimista tuota onnetonta kohtaan, kun me noin anatomin tavoin
repostelemme hänen sieluaan, — tuo kysymys on marttyyrin
kysymys… nähkääs, minä en mitenkään osaa sitä sanoa sanoilla,
mutta se, jonka mieleen nousee tuollaisia kysymyksiä, se kykenee
itse kärsimään. Lepotuolissa istuessanne te nytkin jo varmasti olette
paljon ajatellut…
— Aljoša, antakaa minulle kätenne, miksi te otatte sen pois, —

lausui Lise onnesta heikontuneella, ikäänkuin sortuneella äänellä. —
Kuulkaa, Aljoša, mihin te pukeudutte, kun lähdette pois luostarista,
millaiseen pukuun? Älkää naurako, älkää suuttuko, se on minusta
hyvin, hyvin tärkeätä.
— Pukua, Lise, en ole vielä ajatellut, mutta minä pukeudun

sellaiseen kuin te tahdotte.
— Minä tahdon, että teillä olisi tummansininen samettitakki,
valkoinen pikeeliivi ja harmaa, pehmoinen majavaishattu… Sanokaa,
uskoitteko tosiaan äsken, että minä en rakasta teitä, kun kielsin
eilisen kirjeeni?
— Ei, en uskonut.
— Oi, sietämätön mies, parantumaton!
— Näettekö, minä tiesin, että te minua… luultavasti rakastatte,

mutta minä olin uskovinani teitä, jotta teille olisi… mukavampi…
— Vielä sitäkin pahempi! Pahinta ja parasta kaikesta. Aljoša, minä

rakastan teitä hirveästi. Äsken, kun teidän oli määrä tulla, minä
päätin povata tällä tavoin: pyydän häneltä eilistä kirjettä, ja jos hän
rauhallisesti ottaa sen esille ja antaa minulle (kuten häneltä aina
kyllä voi odottaa), niin silloin on selvää, että hän ei ollenkaan rakasta
minua, hänellä ei ole mitään tunteita minua kohtaan, hän on vain
tyhmä ja arvoton poika ja minun elämäni on mennyttä. Mutta te jätitte
kirjeen luostarikammioon ja se rohkaisi minua: eikö totta, te jätitte
sen kammioon siksi, että aavistitte minun vaativan kirjettäni takaisin
ettekä te halunnut sitä antaa? Eikö niin? Niinhän?
— Oh, Lise, ei se ole ollenkaan niin, kirjehän on mukanani nytkin

ja oli äskenkin, täällä taskussa, kas tuossa se on.
Aljoša otti nauraen taskustaan kirjeen ja näytti sitä hänelle kaukaa.
— Mutta minä en anna sitä teille, katsokaa, minun käsistäni.
— Kuinka? Te siis äsken valehtelitte, olette munkki ja valehtelitte?

— Taisinpa valehdella, — nauroi Aleša, — valehtelin, ettei tarvitsisi
antaa teille kirjettä. Se on minulle hyvin kallis, — lisäsi hän äkkiä
hyvin tunteikkaasti ja punastui taas. — Niin on elämäni loppuun asti,
enkä minä anna sitä koskaan kenellekään!
Lise katsoi häneen ihastuneena.
— Aljoša, — lepersi hän taas, — katsokaa ovelta, eikö äiti ole

salaa kuuntelemassa.
— Hyvä on, Lise, minä katson, mutta eikö olisi parempi olla
katsomatta, vai mitä? Miksi epäilisimme äitiänne semmoisesta
alhaisesta menettelystä?
— Alhaisesta menettelystä? Kuinka niin? Se, että hän salaa

kuuntelee tyttärensä puheita, on hänen oikeutensa eikä mikään
alhainen teko, — kivahti Lise. — Olkaa varma siitä, Aleksei
Fjodorovitš, että kun minusta itsestäni tulee äiti ja minulla on
samanlainen tytär kuin minä, niin minä ehdottomasti kuuntelen salaa
hänen puheitaan.
— Niinkö tosiaankin, Lise Se ei ole hyvä.
— Ah, Herra Jumala, mikä siinä olisi alhaista? Jos olisi jokin
tavallinen keskustelu seuraelämässä ja minä asettuisin sitä salaa
kuuntelemaan, niin se olisi alhainen teko, mutta tässähän on oma
tytär kahden kesken eri huoneessa nuoren miehen kanssa…
Kuulkaa, Aljoša, tietäkää, että minä rupean pitämään silmällä myös
teitä heti, kun meidät on vihitty, ja tietäkää sekin, että minä avaan ja
luen kaikki teidän kirjeenne… Tämän te siis tiedätte nyt etukäteen…
— Niin, tietysti, jos kerran… — mutisi Aljoša, mutta se ei ole
hyvä…
— Ah, millaista halveksumista! Aljoša rakas, älkäämme riidelkö jo

ensimmäisestä kerrasta lähtien, — sanon teille mieluummin koko
totuuden: on tietysti hyvin paha kuunnella salaa, minä olen väärässä
ja te olette oikeassa, mutta kyllä minä kuuntelen joka tapauksessa.
— Tehkää niin. Ette te saa minua mistään kiinni, — nauroi Aljoša.
— Aljoša, mutta alistutteko te minun tahtooni? Se pitää myös

etukäteen ratkaista.
— Suurella halulla, Lise, ja ehdottomasti, mutta en kaikkein

tärkeimmissä. Jos te kaikkein tärkeimmässä asiassa olette toista
mieltä kuin minä, niin minä kuitenkin teen, niinkuin velvollisuuteni
vaatii.
— Niin pitääkin. Tietäkää siis, että minäkin olen valmis alistumaan

en vain kaikkein tärkeimmässä, vaan päinvastoin kaikessa annan
perään teille ja vannon sen teille nyt, — kaikessa ja koko elämäni
ajan, — huudahti Lise innostuksesta liekehtien, — ja se on onneksi,
onneksi! Vielä enemmänkin, vannon teille, että minä en milloinkaan
kuuntele salaa teitä, en kertaakaan enkä koskaan, en lue
ainoatakaan kirjettänne, sentähden että te olette oikeassa, mutta
minä en ole. Ja vaikka mieleni hirmuisesti tekee kuunnella salaa,
minä tiedän sen, niin en kuitenkaan sitä tee, sentähden että se
teidän mielestänne ei ole oikein. Te olette nyt niinkuin minun
Kaitselmukseni… Kuulkaa, Aleksei Fjodorovitš, miksi te kaikkina
näinä päivinä olette ollut niin surullinen, sekä eilen että tänään. Minä
tiedän, että teillä on huolia, ikäviä asioita, mutta minä näen, että teillä
sitäpaitsi on jokin erityinen suru, — kenties se on salaisuus, vai
mitä?
— Niin, Lise, on salainenkin suru, — lausui Aljoša surullisesti. —
Näen, että te rakastatte minua, koska arvasitte sen.
— Mikä suru se on? Mitä se koskee? Voiko sen sanoa? — lausui

Lise aran rukoilevasti.
— Minä sanon sen myöhemmin, Lise… myöhemmin… — sanoi

Aljoša hämillään. — Nyt sitä kenties olisi mahdoton ymmärtääkin.
Ehkäpä en itsekään osaisi sitä sanoa.
— Minä tiedän sitäpaitsi, että teitä kiusaavat veljenne, ja isä

myös?
— Niin, veljetkin, — lausui Aljoša ikäänkuin mietteissään.
— Minä en pidä teidän veljestänne Ivan Fjodorovitšista, Aljoša, —

huomautti äkkiä Lise.
Aljoša pani merkille tämän huomautuksen hieman ihmetellen,

mutta ei ymmärtänyt sitä.
— Veljeni syöksyvät turmioon, — jatkoi hän, — ja isäni myös. Ja

toisia he saattavat turmioon samalla kertaa kuin itsensä. Siinä toimii
»Karamazovien maallinen voima», niinkuin isä Paísi äskettäin lausui,
— maallinen ja vimmattu, viimeistelemätön… Liikkuuko ollenkaan
Jumalan Henki tämän voiman yläpuolella — sitäkään minä en tiedä.
Tiedän vain, että minä itsekin olen Karamazov… Olen munkki,
munkki? Olenko minä munkki, Lise? Tulitte äsken juuri jotenkin
sanoneeksi, että minä olen munkki?
— Niin sanoin.
— Mutta minäpä kenties en usko Jumalaankaan.
— Ette usko, mikä teidän on? — lausui Lise hiljaa ja varovasti.

Mutta Aljoša ei vastannut tähän. Noissa hänen liian äkkiä
lausumissaan sanoissa oli jotakin liian salaperäistä ja liian
subjektiivista, kenties hänelle itselleenkin epäselvää, mutta
semmoista, mikä ehdottomasti kiusasi häntä.
— Ja kaiken lisäksi tekee nyt lähtöä minun ystäväni, maailman

paras mies, jättää maallisen vaelluksen. Jospa te tietäisitte, jospa te
tietäisitte, Lise, millä siteillä minä olen kiintynyt, miten minä olen
henkisesti kiintynyt tähän mieheen! Ja nyt minä jään yksin… Minä
tulen teidän luoksenne, Lise… Vastedes olemme yhdessä…
— Niin, yhdessä, yhdessä! Tästä lähin aina yhdessä koko elämän

ajan.
Kuulkaa, suudelkaa minua, minä sallin sen.
Aljoša suuteli häntä.
— No, menkää nyt Kristuksen nimeen! (ja hän siunasi Aljošaa

ristinmerkillä). Menkää pian hänen luokseen, kun hän vielä on
elossa. Minä huomaan julmalla tavalla viivyttäneeni teitä. Minä
rukoilen tänään hänen puolestaan ja teidän puolestanne.
Tulemmehan onnellisiksi, tulemmehan?
— Luullakseni tulemme, Lise.
Lähtiessään Lisen luota Aljoša katsoi parhaaksi olla menemättä

rouva Hohlakovin luo ja lähti menemään pois talosta sanomatta
hänelle jäähyväisiä. Mutta juuri kun hän oli avannut oven ja tullut
ulos portaille, niin jostakin ilmestyi hänen eteensä itse rouva
Hohlakov. Ensimmäisistä sanoista Aljoša arvasi, että hän oli
odottanut häntä siinä tahallaan.
— Aleksei Fjodorovitš, se on kauheata. Se on lapsellista,

jonninjoutavaa ja pelkkää hölynpölyä. Toivon, että te ette rupea
haaveilemaan… Tyhmyyksiä, tyhmyyksiä, pelkkiä tyhmyyksiä! —
syöksähti hän puhumaan.
— Älkää vain puhuko tätä hänelle, — sanoi Aljoša, — muuten hän

kiihtyy, ja se on hänelle nyt vahingollista.
— Kuulen järkevän sanan järkevän nuorukaisen suusta. Onko

minun ymmärrettävä asia niin, että te itse vain sen tähden taivuitte
hänen tuumiinsa, että huomioonottaen hänen sairaalloisen tilansa
ette tahtonut suututtaa häntä vastaanpanemisella?
— Oi, ei, ei ensinkään, minä puhuin hänen kanssaan aivan

vakavasti, — ilmoitti Aljoša lujasti.
— Vakavuus ei tässä ole mahdollinen eikä ajateltavissa, ja

ensiksikään minä en tämän jälkeen ota teitä ollenkaan vastaan
ainoatakaan kertaa, toiseksi minä matkustan pois ja vien hänet
mennessäni, tietäkää se.
— Miksi niin, — sanoi Aljoša, — sehän on vielä niin kaukana

tulevaisuudessa, pitää odottaa kenties puolitoista vuotta.
— Ah, Aleksei Fjodorovitš, se on kylläkin totta, ja puolessatoista

vuodessa te riitaannutte hänen kanssaan tuhat kertaa ja eroatte.
Mutta minä olen niin onneton! Olkoonpa tämä vain kaikki
jonninjoutavaa, minut se on kuitenkin masentanut. Minä olen nyt
niinkuin Famusov viimeisessä näytöksessä, te olette Tšatskij, hän on
Sofia, ja, ajatelkaahan, minä juoksin vartavasten ulos tänne portaille
kohdatakseni teidät, ja siellähän kaikki kovan kohtalon sallima
tapahtui niinikään portailla. Minä kuulin kaikki, töin tuskin jaksoin
seisoa paikallani. Tässä on siis selitys kaikkiin viime yön kauhuihin ja
kaikkiin äskeisiin hysteriakohtauksiin! Tyttärelle lempi, mutta äidille
kuolema. Mene hautaan. Nyt toinen ja tärkein asia: mikä kirje se on,
jonka hän teille on kirjoittanut, näyttäkää minulle se heti, heti!
— Ei, ei ole tarpeen. Sanokaa, miten Katerina Ivanovna voi, minun

on hyvin tärkeätä saada tietää se.
— Makaa edelleen houraillen, ei ole tullut tajuihinsa. Hänen tätinsä

täällä vain voihkivat ja rehentelevät minulle, ja Herzenstube tuli ja
pelästyi niin, että minä en tietänyt, mitä hänelle olisi tehtävä ja miten
hänet saisi rauhoittumaan, aioin jo toimittaa hänelle lääkärin.
Herzenstube vietiin pois minun vaunuissani. Ja äkkiä kaiken lisäksi
olette te täällä tuon kirjeen kanssa. Totta on, että kaikki tämä on vielä
puolentoista vuoden takana. Kaiken suuren ja pyhän nimessä,
kuolevan luostarinvanhimpanne nimessä, näyttäkää minulle se kirje,
Aleksei Fjodorovitš, minulle, äidille! Jos tahdotte, niin pitäkää sitä
kiinni sormillanne, minä luen sen teidän käsistänne.
— Ei, en minä näytä, Katerina Osipovna, vaikka hän sallisikin, niin

minä en näytä. Minä tulen huomenna, ja jos tahdotte, puhun
kanssanne monesta asiasta, mutta nyt — hyvästi!
Ja Aljoša juoksi portailta kadulle.
2.
Smerdjakov kitaran kera
Eikä hänellä ollut aikaakaan. Hänen päässään oli välähtänyt eräs

ajatus jo silloin, kun hän sanoi jäähyväiset Liselle. Tämä ajatus:
kuinka voisi kaikkein ovelimmin saada nyt kiinni veli Dmitrin, joka
ilmeisesti piileksi häntä? Ei ollut enää aikaista, oli kolmas tunti
iltapäivää. Koko olemuksellaan Aljoša halusi luostariin »suuren»
kuolevan luo, mutta välttämättömämpää kuin mikään muu oli tavata
veli Dmitri: Aljošan mielessä vahvistui joka hetki yhä enemmän se
varmuus, että välttämätön ja kauhea katastrofi oli tulossa. Mikä tuo
katastrofi oli ja mitä hän tällä hetkellä tahtoi sanoa veljelleen, sitä
hän kenties ei itsekään olisi osannut määritellä. »Kuolkoon
hyväntekijäni poissaollessani, ainakaan minä en sitten soimaa
itseäni alati koko elämäni ajan siitä, että kenties olisin voinut
pelastaa enkä pelastanut, vaan kuljin ohi, kiiruhdin kotiini. Jos nyt
teen näin, niin menettelen hänen suuren sanansa mukaisesti.»
Hänen suunnitelmanaan oli saada veli Dmitri käsiinsä sattuman

kaupalla, nimittäin kiivetä kuten eilenkin tuon säleaidan yli, mennä
puutarhaan ja istuutua tuohon huvimajaan. »Jos taas hän ei ole
siellä», ajatteli Aleša, »niin sanomatta mitään Tuomaalle ja
emännälle oli piilouduttava huvimajaan ja odotettava siellä vaikkapa
iltaan asti. Jos hän kuten ennenkin vahtii Grušenjkan tuloa, niin on
hyvin mahdollista, että hän tulee huvimajaan»… Aljoša muuten ei
ruvennut kovin paljon miettimään suunnitelman yksityiskohtia, mutta
hän päätti panna sen toimeen, vaikka sitten ei ennättäisikään
luostariin tänään…
Kaikki sujui vastuksitta: hän kiipesi säleaidan yli melkein samasta

kohdasta kuin eilen ja pääsi kenenkään näkemättä hiipimään
huvimajaan. Hän ei tahtonut, että hänet huomattaisiin: sekä emäntä

Ebook Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Outlook 2019 Comprehensive PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

Ebook Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Outlook 2019 Comprehensive PDF

Uploaded by

Document Information

Original Description:

Original Title

Copyright

Available Formats

Share this document

Share or Embed Document

Sharing Options

Did you find this document useful?

Is this content inappropriate?

Copyright:

Available Formats

Ebook Ebook PDF Shelly Cashman Series Microsoft Office 365 Outlook 2019 Comprehensive PDF

Uploaded by

Copyright:

Available Formats

(eBook PDF) Shelly Cashman Series

Microsoft Office 365 & Outlook 2019

Microsoft Outlook 2019 Identifying Calendar Items OUT 2-4

Apply Your Knowledge  OUT 3-37 In the Lab 1 OUT 4-39

(a) Compose a Message

(c) Reply and Attach a File to a Message

What should you do if you do not have an email address?

Parts of an Email Address

To Add an Email Account

(a) Simplified Ribbon

(b) Classic Ribbon Switch Ribbons

How do you remove an email account in Outlook?

• Click the File tab on the ribbon.

The Navigation Pane and Navigation Bar

To Open an Outlook Data File

the Outlook1 folder in the Data

What is the Inbox?

Navigation pane message pane

• Click File on the ribbon to open Backstage view.

To Set the Sensitivity Level for All New Messages

Mail Outlook Options

the default Sensitivity level of all

Composing and Sending Email Messages

To Compose an Email Message

• Click the New Email

box, and then type

Slice theme is applied

To Send an Email Message

How Email Messages Travel from Sender to Receiver

How an Email Step 1 Step 2

When the recipient uses an email program to check Internet service

Rouva Hohlakov oli taas ensimmäisenä Aljošaa

Näin huudahtaessaan oli rouva Hohlakov vakavan ja pelästyneen

— Lise, rakas Aleksei Fjodorovitš, — kuiskasi hän Alešalle

— Merci, maman, tulkaa sisälle, Aleksei Fjodorovitš.

Aljoša astui sisään. Lise katseli häntä hieman hämillään ja sävähti

— Äiti äsken yht'äkkiä kertoi minulle, Aleksei Fjodorovitš, koko

— Siinäpä se onkin, että en antanut, ja tässä on pitkä historia, —

— Te ette siis antanut rahoja, te annoitte hänen juosta pois tuolla

— Ei, Lise, näin on parempi, että minä en juossut, — sanoi Aljoša,

— Miksi parempi, missä suhteessa parempi? Nyt he ovat ilman

— Eivät ole hukassa, sillä nämä kaksisataa ruplaa joutuvat

— Asia on tämmöinen: hän on pelkurimainen ja heikkoluonteinen

— Miksi, miksi ei sen paremmin olisi voinut käydäkään? —

Aljoša lausui jonkinmoisen hurmion vallassa: »silloin hän ottaa!»

— Ah, se on totta, ah, ymmärsin sen nyt yht'äkkiä hirveän hyvin!

— Pääasia on nyt saada hänet vakuutetuksi siitä, että hän on

— »Meidän yläpuolellammekin» — oivallista, Aleksei Fjodorovitš,

— No niin, minä käytin väärää sanaa… tuosta yläpuolella

— Ah, ei mitään, ei mitään, ei tietystikään mitään! Antakaa

— Ei, Lise, ei se ole halveksimista, — vastasi Aljoša lujasti, aivan

— Ah, Aleksei Fjodorovitš, ah, ystäväni, hoidelkaamme ihmisiä

— Hoidelkaamme, Lise, olen valmis siihen, minä vain en itse ole

— Ah, en usko! Aleksei Fjodorovitš, miten onnellinen olenkaan!

— Kuinka hauskaa, että puhutte noin, Lise.

Aljoša meni, avasi oven ja ilmoitti, ettei kukaan ollut salaa

— Tulkaa tänne lähemmäksi, Aleksei Fjodorovitš, — jatkoi Lise

Ja hän peitti kädellään silmänsä. Näkyi, että häntä suuresti hävetti

Microsoft Outlook 2019 Identifying Calendar Items OUT 2-4

Apply Your Knowledge OUT 3-37 In the Lab 1 OUT 4-39