Sudogd
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2021) | 10,408 ristitud |
Pind | 12,41 km² |
Pämez' | Natal'ja Teplova (tal'vku 2015—) |
Telefonkod | +7−49 235-xx-xxx |
Avtokod | 33 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Sudogd (ven.: Су́догда) om Venäman lidn da lidnankund Vladimiran agjan keskuzpalas. Se om Sudogdan rajonan administrativine keskuz da üks'jäine lidn.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan vl 1552 kuti Jamskai-slabad (ven.: Ямская слобода). 17. voz'sadal — Sudogodskai-slabad, nimitadud jogen mödhe. Se sai lidnan statusad vl 1778 nügüdläiženke nimenke. Lujad lämoipalod oliba lidnas vozil 1806 (pertid da jumalanpertid puspäi paloiba lophu) i 1838. Vl 1879 saudihe pölvhan kuidfabrikad, vl 1897 — butulktegint.
Sudogdan ižandusen päsarakod oma sauvondmaterialiden pästand (stökol- da bazal'tkuid, katuzlehtesed, tehnižed kanghad 1960-nziš vozišpäi) i stökolplastikan pästand, mugažo omblendfabrik i maidtegim ratas lidnas. Vedadas avtokrossan voibištelendoid.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Sudogd-jogen randal (116 km pitte, Kläz'man oiged ližajogi, Volgan bassein), 100 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Istorine keskuz sijadase Sudogdan hural randal, uded fartalad — oiktal randpolel.
Matkad Vladimirhasai om nell'kümne kilometrad lodeheze. «Vladimir — Murom»-avtotekeskust ümbärdab lidnad pohjoižespäi.
Tobmuz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Sudogd om lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks.
Lidnankundan tobmuden pämez' om sen Rahvahandeputatoiden nevondkundan ezimez'. Lidnan erigoittud Administracii om likvidiruidud vn 2019 redukus, Jelena Lübimova radoi sen jäl'gmäižen pämehen vn 2015 kül'mkuspäi i oli Administracijan likvidacižen laudkundan ohjandajaks vn 2016 redukuspäi. Nügüd' rajonan administracii tegeb sen velgusidme.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 11 848 ristitud, vn 2021 — 10 408 ristitud. Kaik 10 527 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli enamba 14 tuhad eläjid vozil 1989−2001.
Rahvahad (enamba 0,4 % vl 2021): venälaižed — 86,3 %, toižed rahvahad — 2,0 %, rahvahuden ozutandata — 11,7 %.
Ortodoksižen hristanuskondan kaks' pühäpertid[1] oma avaitud lidnas: ph. Jekaterinan päjumalanpert' (1806−1814, udessündutadud vll 1891, 1999−2013) i ph. Aleksandr Nevalaižen jumalanpert' (1870).
Lapsiden opendusen aluzkundad oma severz'-se päivkodid, aluzškol, kaks' keskškolad (nomer 1 i 2), privatine Pühän Jekaterinan ortodoksižen hristanuskondan škol, čomamahtoiden škol (ende muzikškol i čomamahtoine škol eriži), lapsiden da norišton Sudogodec-sportškol. Professionaližen opendusen aluzkundad ratas lähembaižiš lidnoiš.
Transport
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Reisavtobusad ühtenzoittas lidnad lähižidenke eländpunktoidenke.
Ende raudtesarak «Kovrov — Murom»-keskustan Volosatai-stancijaspäi lopihe lidnas. Vl 2006 se oli likvidiruidud «Sudogd — Nerudnai»-keskustal.
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Lidnan administracijan sauvuz i kodirandantedištandmuzei (2007)
-
Ph. Jekaterinan päjumalanpert', vn 2017 nägu
-
Torguindkeskuz vl 2011
-
Kul'turan da joudan «Rodina»-keskuz (2019, Kodima)
-
Memorial ühtnenuzile Surhe sodaha Sudogdan eläjile (2019)
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Sudogd Vikiaitas |
Vladimiran agjan lidnad | ||
Aleksandrov | Gorohovec | Gus' Hrustal'nii | Jur'jev Pol'skii | Kameškovo | Karabanovo | Kiržač | Kol'čugino | Kosterövo | Kovrov | Kurlovo | Lakinsk | Melenkad | Murom | Petuškad | Pokrov | Radužnii | Sobink | Strunino | Sudogd | Suzdal' | Vladimir | Väznikad | ||