Parasta puutarhasta

torstai 6. helmikuuta 2025

Ilo pienestä silmusta 😊

Pienestä sitä voi puutarhaharrastajalla ilo irrota 😊 Ajattelin tässä talven ratoksi kokeilla inkiväärin kasvattamista, mikä on ollut pitkään mielessä.

Kun on olohuoneen nurkassa tuo kätevä iso ruukkukin, mistä aiemmin kerroin. Siinä on ollut hyvä tehdä kaikenlaisia kasvatuskokeiluja 😊

Olisi kätevää, jos olisi inkiväärinjuurakkoa omasta takaa. Sitä kun ei tahdo ikinä olla juuri silloin kun sattuu tarvitsemaan, ja tuore inkivääri myös menee jääkaapissa kovin nopeasti huonoksi.

Ruukussa olevan inkiväärinjuuren palasen
oikeassa reunassa näkyy selvästi pienenpieni silmun alku 😊

Niinpä ostin kaupasta luomu-inkiväärinpalasen, ja upotin sen ohjeiden mukaan puoliksi multaan. Ei mennyt kuin pari viikkoa, kun inkväärissä näkyy jo ensimmäinen pieni silmun alku, lupaavaa! Että sitä voikin olla innoissaan pienenpienestä "pullistumasta", jota moni tuskin edes huomaisi 😅

Nyt vain odottelen vihreää kasvustoa, inkiväärinhän pitäisi olla kaunis kasvinakin, jos nyt ei sattuisi tuottamaan satoa. Puolisen vuotta pitäisi ehkä mennä, että voisi päästä sadonkorjuuseen, sitä odotellessa!

#Inkivääri #juuri #juurakko #kasvatus #multa #ruukku #silmu

sunnuntai 2. helmikuuta 2025

Lempi-kesäkukkani?

Tuli mieleen näin kesken talven, ja vähän ensi kesän puutarhajuttuja suunnitellessa miettiä sitä, mikä mahtaakaan olla lempikesäkukkani - entä mikä onkaan sinun?

Nämä taitavat myös vähän vaihdella ajan oloon. Välillä saattaa tulla vähän kyllästyminenkin johonkin tiettyyn lajiin - joka saattaa sitten nousta jälleen myöhemmin uudelleen suosikiksi.

Kerrottu valkoinen pioniunikko
on varsin viehättävä 😊

Tällä hetkellä nostan itse kyllä ihanat pioniunikot selvästi yli muiden.

Vähitellen avautuvan pioniunikonnupun
kehittyminen on niin mukavaa seurattavaa.

Ne ovat tosi näyttäviä, hauskan monenkirjavia, aika nopeakasvuisia ja vielä melkoisen helppoja - siis kaikin puolin varsin ihania 😊 Kukinta-aikakin on aika pitkä.

Minulla onkin nyt kova pioniunikkoikävä, sillä minulla ei ole ollut niitä ollenkaan kasvamassa pariin vuoteen. Ne on jotenkin päässeet unohtumaan kylvöaikaan. Ensi kesänä niitä siis jälleen ehdottomasti tulee!

Nämä rimpsureunat on niin ihastuttavia :)

Mutta on pioniunikoilla myös varsin vahvoja kilpailijoita. Aiemmin yksi lemppareitani oli jaloleinikit, ja kyllähän ne ihastuttavat edelleen. En ole kuitenkaan oikein onnistunut niitä kasvattamaan, joten siksi eivät pääse kärkisijoille.

Tykkään kyllä myös tuoksuherneistä, auringonkukista ja kaikista muistakin unikoista. Mikään näistä ei kuitenkaan saa aikaan samanlaisia ihastuksenläikähdyksiä kuin pioniunikot.

Tällaisen ihanan kimpun onnistuin keräämään
viime syksynä vielä ihan lokakuun lopussa
kesän viimeisistä kukkijoista.
Tosiaan, kyllä krassikin on aika kiva 😊

Yksi ihanuus on kyllä myös erilaisten kukkien kirjo, tykkään kasvattaa kesäkukkaseoksia, joissa on monennäköistä ja -kirjavaa kukkaa. Niistä on myös kiva tehdä kimppuja maljakkoon.

Mikä onkaan sinun lempparikesäkukka?

Tästä pääset lukemaan juttusarjojani siitä, miten olen kasvattanut itse koristelukukkaset kahden tyttären häihin.

#kukka #kesäkukka #pioniunikko

torstai 16. tammikuuta 2025

Parhaat tavat säilöä tomaattia?

Näin talvella, säilöttyjen tomaattien kulta-aikana, on hyvä hetki pohtia sitä, mitkä ovatkaan parhaat ja käyttökelpoisimmat tavat säilöä tomaatteja?

Viime vuonna tomaatit kasvoivat
melkoiseksi yllätyksekseni erityisen
hyvin ja satoisasti vanhan asuntomme
kasvihuoneessa. Kasvatin siellä vielä viimeisen kerran puolihuolimattomasti muutamaa tomaatintainta.

Itselläni on tällä hetkellä tomaattia säilöttynä kuudella eri tavalla, kaikki pakastettuina: tomaattikastikkeena, -murskana, paseerattuna, mehuna, pyreenä sekä uunissa paahdettuja tomaatteja.

Ihanan voimakas ja paksu tomaattipyree on näistä minulle uusin tuttavuus, tein sitä ensimmäistä kertaa viime syksynä, ja ihastuin. Tomaattikastiketta taas olen keitellyt näistä kaikkein pisimpään.

Näiden minun suosimieni säilöntätapojen lisäksi tulee äkkiseltään mieleen ainakin kuivatut ja umpioidut tomaatit. Aiemmin olen tehnyt myös happamanmakeaa paholaisen hilloa. Olen nyt kuitenkin vähän kyllästynyt sen aika voimakkaaseen, minun makuuni vähän turhankin makeaan makuun. En ole keksinyt sille oikein muuta käyttötapaa kuin kastikkeeksi vuohenjuustopastaan.

Erittelen tähän alle erikseen jokaisesta näistä säilöntätavasta:

Tomaattikastike. Mukavan maukasta ja monikäyttöistä. Laitan kastikkeeseen tomaattien lisäksi mm. sipulia ja kesäkurpitsaa, joten siihen saa kätevästi säilöttyä myös näitä.

Käytän tomaattikastiketta mm. pastakastikkeissa, soijarouheen tmv. kanssa, kalaruokiin, herkulliseen gnocchivuokaan sekä tomaattikeiton pohjana.

Katso tästä tomaattikastikkeen ohje.

Tomaattimurska ja paseerattu tomaatti. Näitä tulee tehtyä lähinnä silloin, kun tomaatteja tulee runsaasti, enkä jaksa keitellä kaikesta kastiketta.

Ovat myös monikäyttöisiä, tosin eivät ehkä ihan siinä laajuudessa kuin tomaattikastike. Käytin juuri paseerattua tomaattia pizzapohjan päällä.

Herkulliseen pizzaan tuli omia, säilöttyjä
tomaatteja kahdessa muodossa: kastikkeeksi
pohjalle ja pizzan päälle paahdettuja
tomaatteja.

Uunissa paahdetut (ja pakastetut) tomaatit. Säilöntä on aika nopeaa ja helppoa. Ovat sulatettuina ruoalaitossa lähes tuoreiden tomaattien veroisia. Käyvät mm. pizzaan, uunifetapastaan ym.

Tästä pääset juttuuni tomaattien paahtamisesta.

Uunissa paahtaminen teki pyreestä aivan
"oikean" esikuvansa kaltaista 😊

Tomaattipyre. Ihana viime vuoden uutuuskokeilu. Tein pyreen tällä ohjeella, paitsi jätin pois nuo intialaistyyppiset mausteet. En olisi voinut uskoa, että tomaattipyreetä pystyy tekemään itse, ja että siitä tulee ihanan täyteläistä, paksua, aivan "oikean" pyreen tummanpunaisen väristä ja todella herkullisen makuista.

Kovastihan tomaatit toki menivät pyreetä valmistaessani kasaan, eikä pyreetä tullut kovin paljoa. Mutta toisaalta, se on niin täyteläistä, ettei sitä kovin runsaasti tarvitsekaan.

On kätevää, kun pyreetä on nyt aina valmiina pakkasessa, eikä sitä tarvitse muistaa ostaa kaupasta. Ei myöskään jää kaupan pyrepakkausten loppuja pilaantumaan, kuten aiemmin tuppasi käymään.

Pyreen kohdalla minusta tuntuu jotenkin erityisen mukavalta se, että tiedän tasan tarkkaan, mistä se on valmistettu 😊 Tämä siis menee ehdottomasti jatkoon!

Tomaattimehu. Tätä tulee ylijäämätuotteena erilaisia tomaattisäilykkeitä valmistaessani. En ole raatsinut heittää ylimääräistä nestettä pois, vaan olen pakastanut senkin. Tomaattimehulle tahtoo kuitenkin olla kaikkein vähiten käyttöä. Se ei uppoa minulle sellaisenaan, jotkuthan sitä juovat. Lähinnä tomaattikeittoon olen käyttänyt.

#tomaatti #säilöntä

lauantai 11. tammikuuta 2025

Pienimuotoinen puutarhakesä?

Puutarhailuni on tässä pienentynyt kuin pyy maailmanlopun edellä, ennen muuta parin vuoden takaisen muuttomme myötä.

Nyt olen ajatellut, josko malttaisin pitäytyä ensi kesänä täällä rivaripihassa ja parvekkeella vieläkin pienimuotoisemmassa kuin parina viime kesänä. Ehtisi tehdä vähän muutakin kuin hoitaa kasveja, sillä minulla on kesälle hiukan muitakin suunnitelmia.

Erilaiset tomaatit viihtyivät viime kesänä mainiosti parvekkeella.

Kokonaan ilman puutarhailua en kuitenkaan pystyisi elämään 😊

Mutta jos laittaisi aiempien noin parinkymmenen tomaatintaimen sijaan terassille/parvekkeelle vain max. kymmenkunta tainta, eikä pystyttäisi minkäänlaista pientäkään kasvihuonetta?

Maisseja haluaisin kuitenkin kasvattaa muutaman, sekä kokeilla pienesti lemppareitani punajuuria ja sipuleita, joita en ole täällä rivaripihassa vielä lainkaan kasvattanut.

Ehdottomasti myös muutama salkopapu ja kurkku sekä vähän salaattia, herneitä ja perunaa.

Kurkut kukoistivat aurinkoisessa rivaripihassa.

Lisäksi vähän yrttejä, ja vain pikkuisen kukkia. Erilaisia ruukkukasvatuksia aiempien reilun parinkymmenen sijaan vain muutama.

- Ai niin, toki myös pari kesäkurpitsaa pitää ehdottomasti olla 😊

Ja tietysti tällä hetkellä sisällä ruukussa olevat lehtikaalit, jos ne selviävät yli talven.

Ei tämäkään ehkä ihan minipieneltä kuulosta, mutta kuitenkin hyvin maltilliselta verrattuna aiempiin kasvatteluhini. Voisi olla jännä kokeilla, miten tällainen minipuutarhailu luonnistuisi, miltä se tuntuisi? Mihin kaikkeen siitä liikenevän ajan käyttäisikään?

Ainahan on toki vaaransa, että homma lähtee jossain kohtaa lapasesta, mutta jos nyt ainakin yrittäisi 😊

Kävin juuri läpi kaikki tomaatinsiemenpussukkani. Päädyin vajaaseen kymmeneen lajikkeeseen, ja yritän laittaa vain yhden tai kaksi siementä kutakin! Ehkä tämä suunnitelma saattaa onnistua?

#piha #puutarha #rivitalo #parveke #pieni #hyötykasvi #tomaatti #kurkku

keskiviikko 8. tammikuuta 2025

Pieni yhteenveto vuodesta 2024

Vielä eletään sen verran alkuvuotta, että voisi tehdä pikakelauksen viime vuoteen, ihan muistiin itsellenikin.

En teekään tätä nyt kronologisessa järjestyksessä, vaan aloitan merkittävimmistä tapahtumista, jotka on jääneet vahvimpina mieleen.

Paljon mukavia muistoja, mutta aika
aikaansa kutakin...

Elokuu. Vuoden ehdoton huippu, saimme myytyä vanhan asuntomme parin vuoden yrittämisen jälkeen ja luovutettua sen eteenpäin uusille asukkaille. Jättihelpotus!

Toukokuu. Täytin pyöreitä, tein ihanan viikon mittaisen matkan Viroon Lahemaan kansallispuistoon. Loppuhuipennuksena kaikki läheiset tulivat sinne Sagadin kartanoon. Superihanaa!

Berliinissä on paljon, paljon kaikkea,
myös runsaasti vihreää. Tykästyin mm.
keskellä kaupunkia sijaitsevaan
Victoriapuistoon hienoine vesiputuoksineen.

Lokakuu. Kävin Berliinissä sinne muuttaneen tyttären luona. Elämäni ensimmäinen kerta Berliinissä. Mukavaa, täytyy mennä toistekin!

Sitten vielä järjestyksessä muut kuukaudet:

Iloitsin kun älysin viimein ihanan galetten idean.
Siihen sopivat hyvin esim. joulusta yli jääneet juurekset,
tuorejuusto- ym. jämät.

Tammikuu. Kivoja pieniä ruokajuttuja.

Helmikuu. Kylvökausi alkoi. Aloitin kerrankin kylvöt hyvissä ajoin. Tosin jouduin yllätyksekseni huomaamaan, ettei se jouduttanutkaan juuri satoa, kun taimien jatkohoitoa hankaloittivat erinäiset syyt: ajan ja taimikasvatustilan puute sekä kylmät kevätsäät, jotka siirsivät taimien ulos istuttamista.

Iloitsin siitä, että olin onnistunut talvehdittamaan
laventelin 😊

Maaliskuu. Kevään edistymisen odottelua...

Tein terassille varsin yksinkertaisen,
säätä kestävän työpöydän.

Huhtikuu. Lämpöisiä aurinkopäiviä ja pieniä tuunailuja.

En etukäteen tajunnut, että Strömsö
sijaitsi kesäreissumme reitin varrella,
pääsin siis käymään siellä aivan yllättäen.

Kesäkuu. Kesäreissun yllätysvisiitti ihastuttavaan Strömsön puutarhaan 😊

Tomaatit viihtyivät hyvin rivariparvekkeella.

Heinäkuu. Mukavaa tomaatti- ja muuta satoa.

Fruticetumissa Lohjalla saa poimia
edullisesti kasseittain hedelmiä!

Syyskuu. Löysin ihanan Fruticetumin hedelmäpuutarhan Lohjalla. Satuin onnekseni bongaamaan sen jostain, menin oitis käymään ja ihastuin. Puutarhalla järjestetään eri hedelmien itsepoimintapäiviä. Keräämäni herkulliset omenat säilyivät hyvinä jouluun saakka.

Tämän löydön jälkeen jopa ajattelen, ettei omaan pihaan tarvitsekaan saada mahtumaan hedelmäpuita, kun hedelmät voi käydä keräämässä Fruticetumista 😊 Ainoastaan pitkä välimatka on pieni harmi, mutta kerralla voi sitten kerätä enemmän!

Marraskuu. Ihanan pitkän, lämpimän syksyn päätös. Vielä sai kerätä puutarhasta runsaasti satoa ja koota kesän viimeisen kukkakimpun 😊

Kivaa, kun hyviä hiihtokelejä on ollut jo
mukavasti 😊

Joulukuu. Mukavaa joulun ja etenkin uudenvuoden viettoa, kun kaikki aikuiset lapset puolisoineen olivat silloin koolla 😊 Ja sain myös nauttia lumesta ja hiihtämisestä.

Siinähän se jälleen yksi vuosi vierähti, vallan mukavissa merkeissä! Jännä nähdä, mitä kaikkea tämä alkanut vuosi tuokaan tullessaan 😊

#2024 #vuosiyhteenveto #puutarhavuosi #vuosi2024 #puutarha #piha

sunnuntai 5. tammikuuta 2025

Hassu ruukku

Olohuoneen nurkkaan on syntynyt aivan vahingossa vähän erikoinen kasvien "säilytysruukku".

Kaikki alkoi siitä kun hain joskus joulukuun alussa tyttären parvekkeelta pikkupakkasesta säilytettäväksi muutaman ison ruukun.

Tarkoitukseni oli tyhjentää ruukut ja säilöä ne sitten varastoon.

Ruukuissa on kasvanut kesällä mm. lehtikaaleja, ja niitä oli vielä vähän jäljellä ruukuissa. En raatsinutkaan heittää kaalintaimia pois, vaan aloin elvyttämään vähän kuivahtamaan päässeitä kaalinvarsia.

Lehtikaalit joulukuun alussa, pian
sisälle pääsyn jälkeen.

Nostin ruukun sisälle, kaalit virkosivat ja alkoivat kasvattaa pian uusia lehtiä. Sitten en varsinkaan enää ratsinut hävittää niitä 😊

Ruukku sai jäädä olohuoneen nurkkaan odottelemaan, josko vaikka kaalit selviytyisivät aina ensi kesään asti.

Ruukku tällä hetkellä. Lehtikaalit ovat
vähän honteloita, mutta hengissä! Niiden
välissä on mm. kaupan korianteri- ja
mintturuukkujen jämiä.

Ja kun ruukku kerran on tuossa ollut, niin olen nyt vielä istutellut kaalien väleihin erilaisia kaupan yrtti- ym. ruukkujen jämiä.

Jännä nähdä mitä tästä tulee, selviävätkö kasvit kevääseen asti istutettaviksi ulos?

perjantai 3. tammikuuta 2025

Hyvää uutta vuotta, tervetuloa puutarhakurssille Tampereen seudulla!

Ihanaa, hyvää uutta puutarha- ja muuta vuotta!

Tulisipa tästä kaikin puolin hyvä, ja ennen muuta rauhallinen vuosi.

Taivaalla leiskui komeat revontulet
ajaessani uudenvuoden päivän iltana
Jyväskylästä Tampereelle.

Itse en ainakaan mitään muuta niin paljon kaipaa kuin rauhaa. Vähintään nyt ainakin Eurooppaan, mieluiten toki ihan koko maailmaan!

Kun tilanne kuitenkin on mikä on, niin ei auttane oikein muu kuin yrittää keskittyä rakentamaan omaa pikku elämää ja kuplaa mahdollisimman tyydyttäväksi.

Siinä voinee hyvin auttaa myös puutarhailu, joka tarjoaa ihania onnistumisen elämyksiä ja auttaa ainakin hetkittäin unohtamaan maailman tilanteen.

Ensimmäinen siemenluettelokin kolahti postilaatikkoon juuri tänään 😊

Kevään aikana vedän kaksi puutarhakurssia,

Syötävää ja silmäniloa pihasta ja puutarhasta -kurssin Tampereen seudun työväenopistossa alkaen ti 21.1. sekä Iloiset hyötypuutarhurit-kurssin Oriveden seudun kansalaisopistossa alkaen ke 29.1.

Tervetuloa mukaan kurssille, ja kaikkea hyvää tähän vuoteen!

#puutarha #kurssi #kansalaisopisto #Orivesi #Tampere #tyovaenopisto

maanantai 23. joulukuuta 2024

Jotain uutta joulupöytään 😊

Ajatus kaikista perinteisistä joulusyötävistä on tuntunut minusta - ja muistakin joulunviettäjistämme nyt jotenkin hiukan raskaalta.

Teki mieli keksiä joulupöytään ainakin osin jotain uutta ja ehkä vähän keveämpää.

Tuntuu, että koko ruokakulttuuri elää nyt jonkinlaista murrosvaihetta muun muassa tuoreiden ravitsemussuositusten myötä. Lihan ja muun kuluttavan käyttöä pitäisi vähentää, mutta tilalle ei ole oikein ehtinyt vielä syntyä mitään uusia traditioita.

Perinteinen kinkku ei tunnu nyt erityisen houkuttelevalta ajatukselta. Jouluseurueeseemme kuuluu yksi kokonaan kasvissyöjä, ja kinkkumme onkin vuosi vuodelta pienentynyt, tänä vuonna se jää kokonaan pois.

Myöskään perinteiset joululaatikot eivät tunnu nyt erityisen innostavilta, joten tilalle piti kehitellä jotain uutta.

Mukavasti onnistuivat gluteenittomat tuulihatut.

Yhtenä yönä mieleeni putkahti jostain tuulihatut😊 Nehän voisivat hyvin sopia vähän erilaisin täyttein - aurajuustoa, sienisalaattia, kenties poroa tai lohta jossain muodossa?

Mikä hauskaa, tämän keksittyäni sain huomata, että tuulihatut taitavatkin nyt olla jonkinlainen trendijuttu 😊 Helsingistä kuulemma löytyy jopa tuulihattukahvila!

Mielestäni en ole niihin kuitenkaan viime aikoina aiemmin törmännyt, joten ehkä tämä idea syntyi ihan sattumalta "omasta päästä".

Eipä siis muuta kuin tuumasta toimeen ja tuulihattujen valmistamiseen! Hyvin onnistuivat, vaikken ole niitä "sataan vuoteen" tehnyt.

Pikkelöity punakaaliraaste oli
herkullista ja sopii mielestäni hyvin jouluun 😊

Satuin hiljlaittain tekemään myös yksinkertaista, nopeasti pikkelöityä punakaaliraastetta. Laitoin raasteen joukkoon hiukan öljyä ja makeutettua sushiviinietikkaa. Tämä voisi myös sopia hyvin jouluun.

Haudutettu punakaalihan on yksi perinteisiä jouluruokia. Se ei ole kuitenkaan kuulunut meidän joulupöytäämme.

Tällaiset ihanat täytetyt savupororullat ovat
kuuluneet joulupöytäämme jo
vuosikymmenten ajan.

Löytyy toki myös sellaisia jouluruokia, jotka ovat ihan "must". Näihin kuuluvat muun muassa erilaiset kalat, kuten graavilohi ja lasimestarinsilli, mäti, sienisalaatti sekä ihana waldorfin salaatti. On myös yksi pakollinen ihan "oma" jouluherkkumme, kylmäsavupororullat, jotka on täytetty piparjuurituorejuustolla. Erilaisia juustoja löytyy myös joulupöydästämme.

Meillä on myös ensimmäinen vuosi kun ei ole lainkaan kuusta, eikä mitään sen korvikettakaan, eikä kukaan ole sitä kaipaillut. Olen iloinen, kun ei tarvitse huolehtia varisevista kuusenneulasista 😊

Mitä kuuluu sinun jouluvalmisteluille? Menetkö perinteisillä linjoilla, vai onko tiedossa jotain uutta?

Näillä mietteillå, oikein hyvää ja rauhallista joulua itse kullekin!

#joulu #ruoka #liha #kasvis #tuulihatut

perjantai 1. marraskuuta 2024

Viimeiset pihan raivailut...

ensimmäisten lumihiutaleiden jo leijaillessa näin sopivasti marraskuun alkajaisiksi. Millään en olisi raatsinut luopua edelleen kukkivista kukkasista. Mukavan kimpun niistä sai vielä kerättyä.

Myös rivaripihan mini-pottusadon nostin viimein maasta ja parista ruukusta, eipä tuolla kovin isoa komppaniaa ruokita 😊

Rakastan punajuuria, kokeilin nyt niiden kasvattamista
parvekelaatikossa.

Punajuurikokeiluni onnistui ihan kohtuullisesti, varsin mukavasti olivat kasvaneet parvekelaatikossa. Tätä täytyy yrittää jälleen ensi kesänä uudelleen, sillä punajuuri on yksi lempparikasviksiani 😊

Hiljattain kävi myös toteen yksi ehdottomasti pitkäaikaisimmista pienistä puutarhahaaveistani 😊

Tässä täytyy palata niinkin kauas taaksepäin kuin 1980-luvun alkupuolelle, jolloin aloitin opiskelijana itsenäisen elämän.

Asuin tuolloin Espoon keskuspuistossa vanhassa puutalossa. Paikka oli toiminut aiemmin puutarhatilana. Siitä ei ollut kuitenkaan jäljellä juuri muuta kuin umpeenkasvanut kasvimaa sekä valtava, paikoilleen romahtanut vanha lasikasvihuone - ja pihassa upeasti kukkiva vanha iso jasmike. Ihastuin tuolloin tähän viehättävään kasviin, enkä olisi todellakaan voinut arvata, millainen elämänpolkuni sen kanssa tulee olemaan.

Muutettuamme edelliseen asuinpaikkaamme 30 vuotta sitten istutin pihaan, yllätys, ensimmäisten joukossa jasmikkeen. Sen lajikkeesta ei ole mitään mielikuvaa. Se ei kuitenkaan menestynyt, vaan kuoli aika pian pois. Ehkä minulla ei ollut tuolloin vielä riittävästi taitoa kasvattamiseen?

Jasmike (edessä) pääsi pihan takaosassa
kasvavan hortensian viereen.

Nyt olen ehtinyt jo jonkin aikaa haaveilemaan jasmikkeesta rivariasuntomme pihaan.

Jonkin aikaa sitten sain viimein hankittua ja istutettua pikkujasmikkeen 😊 Toivotaan, että tämä nyt menestyisi, ja kertoisi myös osaltaan siitä, että olen nyt viimein asettunut oikeaan paikkaan 😊 Saa nähdä, missä vaiheessa pääsisi nauttimaan ihanan tuoksuvista jasmikkeenkukista.

Jasmikkeen lisäksi haaveilen, että saisin pihan takareunaan sille kaveriksi vielä lumipalloheisin ja sihteerikkömagnolian. Kumpaakaan en ehtinyt hankkimaan nyt tämän syksyn alennusmyynneistä, joten niiden osalta mennee ensi vuoteen.

Mukavaa talvenodotusta tai -alkua ja pyhäinpäivää!

#rivitalo #piha #puutarha #punajuuri #peruna #jasmike

lauantai 28. syyskuuta 2024

Viimeisiä viedään...

Lämmin ja varsin aurinkoinen syksy on tarjonnut runsaasti myöhäisiä ilonaiheita puutarhassa: monenlaista satoa ja muita mukavia juttuja.

Ensinnä kokoelma, jossa osa tämän kesän tomaattilajikkeistani. Kuvassa olevien lisäksi on vielä muutama isompi pihvitomaattilajike.

Nyt on jo loput tomaatit kerätty sisälle laatikoihin kypsymään, niitä on aika mukavasti.

Vasemmalta aakkosissa: tämän kesän uutuuskokeilu Black ball, lempparini Cereza amarilla, Golden jubilee, toinen lemppari Golden sunrise, mysteeritomaatti - piti olla Tiny tim - mutta
ei ole, Sweet million, kolmas lempparini Tigerella ja vielä toinen tämän kesän uutuuteni Venus, joka oli vähän pettymys, sillä odotin tomaattien olevan oransseja eikä keltaisia.

Kurkku kasvoi hauskasti pystyssä
terassiaidan tukipuun päällä.

Tomaattien lisäksi olen kaivannut kovasti avomaankurkkuja. Niitä on tullut tänä kesänä vähän huonosti, toisin kuin viime vuonna, jolloin kurkkuja tuli todella runsaasti. Vielä hiljattain kuitenkin yksi kurkku yllätti, se oli piiloutunut terassikaiteen väärälle puolelle, enkä ollut aiemmin huomannut piilottelevaa kurkkua 😊

Pihassa puhkesi myös juuri vielä kukkaan tällainen ihanan vaaleankeltainen auringonkukka. Pieni harmi on se, että tämä ei varmaan ehdi enää tekemään siemeniä, olisi ollut kiva saada tästä siemeniä talteen.

Olin myös pelastanut auringonkukan viereen astiaan pari muuta hitaasti kehittynyttä kukkijaa, maahan putkahtaneen unikon, jotka ovat lemppareitani sekä vähän hitaanpuoleisen krassin.

Unikko olikin aivan ihanan anilliinin- tai fuksianpunainen silkkiunikko, väri jopa toistuu yllättävän hyvin kuvassa. Minulla ei ole mitään tietoa, mistä ihmeestä se on ilmestynyt pihaan? Jännä nähdä, ehdinkö saamaan siitäkään siemeniä, olisi kyllä tosi kiva saada!

Lopuksi vielä etätyöpäivän iloksi keräämäni pieni kimppu viimeisistä kukkijoista.

#syksy #puutarha #piha #rivitalo #sadonkorjuu #tomaatti

Tilaa: Blogitekstit ( Atom )