FI98976C - Menetelmä kanavanvaihdon suorittamiseksi ja solukkoradiojärjestelmä - Google Patents

Description

98976

Menetelmä kanavanvaihdon suorittamiseksi ja solukkora-diojärjestelmä

Keksinnön kohteena on menetelmä kanavanvaihdon 5 suorittamiseksi solukkoradiojärjestelmässä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tukiaseman, jota ohjaa tukiasemaohjain, jonka alaisuudessa on yksi tai useampi tukiasema, ja joka tukiasemaohjain alaisuudessaan olevine tukiasemineen muodostaa tukiasemaohjainalueen.

10 Esillä olevaa keksintöä voidaan soveltaa erityisesti CDMA-solukkoradiojärjestelmissä. CDMA (Code Division Multiple Access) on hajaspektritekniikkaan perustuva monikäyttömenetelmä, jota on viime aikoina ryhdytty soveltamaan solukkoradiojärjestelmissä aiempien FDMA:n (Frequency 15 Division Multiple Access) ja TDMA:n (Time Division Multiple Access) ohella. CDMArlla on useita etuja verrattuna aiempiin menetelmiin, kuten esimerkiksi spektritehokkuus, taajuussuunnittelun yksinkertaisuus sekä liikennekapasi-teetti.

20 CDMA-menetelmässä käyttäjän kapeakaistainen datasig- naali kerrotaan datasignaalia huomattavasti laajakaistaisemmalla hajotuskoodilla suhteellisen laajalle liiken-nekanavan kaistalle. Tunnetuissa solukkoverkkokoejärjestelmissä käytettyjä liikennekanavan kaistanleveyksiä on 25 esimerkiksi 1,25 MHz, 10 MHz sekä 25 MHz. Kertomisen yhteydessä datasignaali leviää koko käytettävälle kaistalle. Kaikki käyttäjät lähettävät samaa taajuuskaistaa eli liikennekanavaa käyttäen samanaikaisesti. Kullakin tukiaseman ja tilaajapäätelaitteen välisellä yhteydellä käy-30 tetään omaa hajotuskoodia, ja käyttäjien signaalit pystytään erottamaan toisistaan vastaanottimissa kunkin yhteyden hajotuskoodin perusteella.

CDMA-järjestelmässä kaikki käyttäjät lähettävät siis samalla suhteellisen leveällä taajuuskaistalla. Käyttäjän 35 liikennekanavan muodostaa käyttäjän yhteydelle ominainen 2 98976 hajotuskoodi, jonka perusteella käyttäjän lähetys erotetaan muiden yhteyksien lähetyksistä, kuten aiemmin on kuvattu. Koska mahdollisia hajotuskoodeja on yleensä käytössä huomattava määrä, ei CDMA-järjestelmässä ole 5 vastaavaa ehdotonta kapasiteettirajaa kuten FDMA- ja TDMA-järjestelmissä. CDMA on ns. häiriörajoitteinen järjestelmä, jossa käyttäjien lukumäärää rajoittaa niiden toisilleen aiheuttaman häiriön sallittu määrä. Koska käytännön järjestelmissä käyttäjien hajotuskoodit eivät ole täysin 10 korreloimattomia erityisesti naapurisolussa käytössä oleviin hajotuskoodeihin nähden, samanaikaiset käyttäjät häiritsevät toisiaan jonkin verran. Tätä käyttäjien toisilleen aiheuttamaa häiriötä kutsutaan monikäyttöhäiriök-si. Käyttäjien lukumäärän kasvaessa niiden toisilleen 15 aiheuttama häiriö kasvaa samanaikaisesti, ja jollain käyttäjien lukumäärällä häiriö kasvaa niin suureksi, että yhteyksien laatu kärsii. Järjestelmässä voidaan määritellä sellainen häiriötaso, jota ei saa ylittää ja täten asettaa raja samanaikaisten käyttäjien lukumäärälle eli järjestel-20 män kapasiteetille. Tilapäiset ylitykset tässä lukumäärässä voidaan kuitenkin sallia eli uhrata hieman yhteyden laatua kapasiteetin kustannuksella.

Tyypillisessä matkapuhelinympäristössä tukiaseman ja liikkuvan aseman väliset signaalit etenevät useaa reittiä 25 lähettimen ja vastaanottimen välillä. Tämä monitie-ete-neminen aiheutuu pääosin signaalin heijastumisista ympäröivistä pinnoista. Eri reittejä kulkeneet signaalit saapuvat vastaanottimeen eri aikoina erilaisen kulkuaika-viiveen takia. CDMA poikkeaa perinteisistä FDMA:sta ja 30 TDMA:sta siinä, että monitie-etenemistä voidaan käyttää hyväksi signaalin vastaanotossa. CDMA-vastaanotinratkaisu-na käytetään yleisesti ns. RAKE-vastaanotinta, joka muodostuu yhdestä tai useammasta RAKE-haarasta. Kukin haara on itsenäinen vastaanotinyksikkö, jonka tehtävänä on koos-35 taa ja demoduloida yksi vastaanotettu signaalikomponentti.

Il 3 98976

Kukin RAKE-haara voidaan ohjata tahdistumaan eri tietä edenneeseen signaalikomponenttiin ja perinteisessä CDMA-vastaanottimessa vastaanotinhaarojen signaalit yhdistetään edullisesti, jolloin saadaan hyvätasoinen signaali.

5 CDMA-matkapuhelinvastaanottimen haarojen vastaanot tamat signaalikomponentit voivat olla lähetetyt yhdestä tai useammasta tukiasemasta. Jälkimmäisessä tapauksessa on kyseessä ns. makrodiversiteetistä eli eräästä toistemuo-dosta, jolla liikkuvan aseman ja tukiaseman välisen yh-10 teyden laatua voidaan parantaa. CDMA-solukkoradioverkoissa makrodiversiteettiä, jota kutsutaan myös termillä pehmeä kanavanvaihto (soft handover), käytetään varmistamaan tehonsäädön toimivuus tukiasemien raja-alueilla sekä mahdollistamaan saumaton kanavanvaihto. Makrodiversitee-15 tissä liikkuva asema kommunikoi siis samanaikaisesti kahden tai useamman tukiaseman kanssa. Kaikilla yhteyksillä välitetään samaa informaatiota. Esimerkkinä solukkora-diojärjestelmästä, jossa sovelletaan makrodiversiteettiä, otetaan tähän viitteeksi julkaisu EIA/TIA Interim Stan-20 dard: Mobile Station-Base Station Compability Standard for Dual-Mode Wideband Spread Spectrum Cellular System, TAI/EIA/IS-95, July 1993.

Makrodiversiteettitilanteessa päätelaite kykenee siis yhdistämään eri tukiasemilta tulevat signaalit. 25 Tukiasemapuolella kahden eri tukiaseman päätelaitteelta vastaanottamat signaalit yhdistetään ensimmäisessä mahdol-listessa pisteessä, joka useimmissa tapauksissa on se tukiasemaohjain, jonka alueella tukiasemat ovat. Mikäli tukiasemat, joihin päätelaite on yhteydessä, ovat kahden 30 eri tukiasemaohjaimen alaisena, soft handoverin käytännön toteutus monimutkaistuu huomattavasti, koska tällöin yhdistäminen on suoritettava matkapuhelinkeskuksessa.

Vanhemmissa solukkoradiojärjestelmissä, kuten esimerkiksi GSM, NMT ja AMPS, on käytössä ns. kova kanava-35 vaihto (hard handover), jossa tukiaseman vaihto suorite- 4 98976 taan katkaisemalla ensin yhteys vanhaan tukiasemaan ja sen jälkeen muodostamalla yhteys uuteen tukiasemaan. Tällöin päätelaite on siis yhteydessä vain yhteen tukiasemaan samanaikaisesti. Hard handover-tekniikka on yksinkertai-5 sempi toteuttaa kuin soft handover. Hard handoveria ei toistaiseksi ole sovellettu CDMA-järjestelmissä, koska se aiheuttaa epästabiilisuutta tehonsäädössä. Häiriörajoittu-neisuutensa takia tarkka tehonsäätö on edellytys CDMA-järjestelmän toimivuudelle.

10 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena onkin mahdol listaa sekä soft- että hard handoverin käyttö erityisesti CDMA-solukkoradiojärjestelmässä siten, että kummankin menetelmän hyödyt saavutetaan.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä 15 menetelmällä, jolle on tunnusomaista, että kahden tai useamman tukiasemaohjainalueen rajalla eri tukiasemaohjainten alaisuuteen kuuluvien tukiasemien palvelualueet ovat ainakin osittain päällekkäiset ja että päätelaitteen siirtyessä tukiasemaohjainalueelta toiselle kanavanvaihto 20 suoritetaan siten, että siirtyessään soluun, jota palvelee kaksi tai useampi tukiasema, jotka kuuluvat eri tukiasemaohjainten alueisiin, päätelaite suorittaa pehmeän kanavanvaihdon vanhasta solusta uuteen soluun, ja siirtyessään edelleen kohti solun reunaa päätelaite suorittaa kovan 25 kanavanvaihdon vanhan tukiasemaohjainalueen tukiasemalta uuden tukiasemaohjainalueen tukiasemalle, jonka palvelualue on ainakin osittain päällekkäinen edellisen tukiaseman kanssa.

Keksinnön kohteena on lisäksi solukkoradiojärjestel-30 mä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tu- kiaseman, jota ohjaa tukiasemaohjain, jonka alaisuudessa on yksi tai useampi tukiasema, ja joka tukiasemaohjain alaisuudessaan olevine tukiasemineen muodostaa tukiasemaohjainalueen. Keksinnön mukaiselle solukkoradiojärjestel-35 mälle on tunnusomaista, että kahden tai useamman tu- li 5 98976 kiasemaohjainalueen rajalla eri tukiasemaohjainten alaisuuteen kuuluvien tukiasemien palvelualueet ovat ainakin osittain päällekkäiset.

Keksinnön mukaisella menetelmällä verkon tehonsäätö 5 pysyy stabiilina myös käytettäessä hard handoveria, ja lisäksi vältetään soft handoverin monimutkaisuus kahden tukiasemaohjaimen rajalla.

Keksinnön avulla voidaan yhdistää soft handover ja hard handover tekniikan käyttö siten, että yhden tu-10 kiasemaohjaimen alueella ollessaan tilaajapäätelaite siirretään tukiasemalta toiselle soft handoverin avulla ja tukiaseman vaihto uuden tukiasemaohjaimen alueelle suoritetaan hard handoverin alueella. Keksinnön mukaisessa toteutuksessa, jossa tukiasemaohjainten rajalla olevien 15 tukiasemien palvelualueet ovat päällekkäiset, vältetään siis hard handoverin aiemmin aiheuttamat ongelmat järjestelmän tehonsäädölle.

Seuraavassa keksintöä selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa 20 kuvio 1 havainnollistaa esimerkkiä solukkoradiojär- jestelmän rakenteesta lohkokaaviotasolla, kuvio 2 havainnollistaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta solukkoradiojärjestelmästä, kuviot 3a - 3c esittävät esimerkkejä tukiasemakonfi-25 guraatioista ja kuvio 4 havainnollistaa keksinnön mukaisen menetelmän toimintaa.

Tyypillistä solukkoradiojärjestelmän rakennetta havainnollistetaan kuvion 1 avulla. Järjestelmän kattama 30 alue on tyypillisesti jaettu tukiasemaohjainalueisiin BSS, jotka kukin muodostuvat tukiasemaohjaimesta BSC ja siihen kytketyistä tukiasemista BTS, jotka palvelevat kuuluvuus-alueellaan olevia tilaajapäätelaitteita MS. Tukiasemaohjaimet ovat puolestaan tyypillisesti kytketty matkapuhe-35 linkeskuksiin MSC, joista puhelut reititetään kiinteään 6 98976 verkkoon ja muihin matkapuhelinkeskuksiin.

Tyypillisessä soft handoveria käyttävässä järjestelmässä tukiasemaohjainalueen BSS ohjaustoiminnot on keskitetty tukiasemaohjaimeen BSC. Tukiasema BTS huolehtii 5 fyysisen kerroksen toiminnoista kuten signaalin lähetyksestä ja vastaanotosta radiotien yli ja on suurimmaksi osaksi läpinäkyvä komponentti päätelaitteen ja järjestelmän ylemmän tason signaloinnin kannalta. Tyypillisiä tukiasemaohjaimen toimintoja ovat esimerkiksi radioresurs-10 sien hallinta tukiasemaohjaimen alueella BSS, signaalien kytkentä tukiasemien BTS ja muun verkon välillä, makrodi-versiteetin ohjaus ja tehonsäädön tasapainottaminen koko BSS:n alueella.

Keksinnön mukaisen solukkoradiojärjestelmän raken-15 netta havainnollistetaan kuviossa 2. Kuviossa esitetään joukko järjestelmän soluja, joita kutakin palvelee tukiasema. Kuvion esittämä järjestelmän alue on jaettu neljään tukiasemaohjainalueeseen A, B, C ja D, joita kuviossa merkitään vastaavilla kirjaimilla. Keksinnön mukaisessa 20 solukkoradio järjestelmässä tukiasemaoh jainalueiden rajalla olevia soluja palvelee kaksi tukiasemaa, jotka kuuluvat eri tukiasemaohjainten alueisiin. Kuviossa näitä soluja on merkitty kahdella kirjaimella, esimerkiksi AB, jota solua siis palvelee tukiasemaohjainalueisiin A ja B kuuluvat 25 tukiasemat.

Tukiasemien toiminnat ovat toisistaan riippumattomat, mutta koska niiden kuuluvuusalueet ja etenemisolosuh-teet ovat identtiset, niiden toiminta ei häiritse toisiaan. Kumpikin tukiasema säätää itsenäisesti niiden pääte-30 laitteiden lähetystehoa, joihin se on yhteydessä. Kumpikin • tukiasema myös toimii samalla taajuusalueella, mutta t niissä on käytössä eri hajotuskoodit. Identtisen kuuluvuusalueen takia molempien tukiasemien kokema interferens-sitaso on sama, joten tehonsäätötoiminnot ovat tasapainos-35 sa aivan kuin yhden tukiaseman palvelemassa solussa. On li 7 98976 kuitenkin huomattava, että tukiasemien yhteinen kapasiteetti on yhtä suuri kuin jos kyseisessä solussa olisi yksi tukiasema, koska solun kokonaisinterferenssi, joka rajoittaa solun kapasiteettia, on molemmissa tapauksissa 5 yhtä suuri.

Yleensä päällekkäisissä soluissa on kaksi tukiasemaa, mutta tukiasemaohjainalueiden kulmakohdissa voi olla tarpeen käyttää esimerkiksi kolmen tai useammankin tukiaseman yhdistelmää. Kuvion 2 esimerkissä on kuvion 10 keskimmäisessä solussa, joka on neljän tukiasemaohjainalu-een risteyskohdassa, neljän tukiasemaohjaimen A, B, C, D alaisuuteen kuuluvat tukiasemat.

Kuvion 2 esimerkissä päällekkäisiä soluja on yhden solun syvyydeltä, mutta on myös mahdollista käyttää BSS-15 alueiden reunoilla päällekkäisiä soluja kahden solun syvyydellä. Radioverkko suunnittelu tulee tehdä siten, että ei tule tilannetta, jossa päätelaite joutuisi olemaan soft handover-tilanteessa tukiasemiin, jotka kuuluvat eri tukiasemaohjainten alueisiin. Tällainen tilanne saadaan 20 aina estettyä, jos päällekkäisten solujen syvyys on tar peeksi suuri.

Samaa maantieteellistä aluetta palvelevat tukiasemat voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, joista muutamaa esimerkkiä havainnollistetaan kuvioissa 3a - 3c. Kuviossa 25 3a esitetään esimerkkiä, jossa tukiasemat on toteutettu toisistaan täysin riippumattomina laitteistoina 30, 31, joilla kummallakin on omat antenninsa 32, 33. Antennit tulisi sijoittaa lähelle toisiaan, jotta molemmissa soluissa olisivat radiotiellä samanlaiset etenemisolosuh-30 teet. Kumpikin tukiasema on kytketty omaan tukiasemaohjaimeensa 34, 35.

Kuvio 3b esittää keksinnön edullista toteutusvaihtoehtoa, jossa varsinaiset tukiasemalaitteistot 30, 31 ovat erilliset, mutta molemmat käyttävät samaa antennia 35 32. Tällöin tukiasemakustannukset ovat pienemmät kuin 8 98976 edellisessä vaihtoehdossa, koska antenni- ja mastokustan-nukset ovat vähäisemmät.

Kuviossa 3c havainnollistetaan keksinnön mukaisen solukkoradiojärjestelmän toista edullista toteutusvaih-5 toehtoa, jossa päällekkäiset tukiasemalaitteistot on toteutettu jakamalla yksi fyysinen tukiasemalaitteisto 36 kahteen loogiseen osaan 30, 31, jotka ovat eri tukiasemaohjainten 34, 35, alaisuudessa ja käyttävät samaa antennia 32. Tukiasemat 30, 31 käyttävät siis samoja fyysisiä 10 resursseja, paitsi että laitteistossa tulee olla erilliset liitännät kahdelle tukiasemaohjaimelle.

Seuraavassa keksinnön mukaista menetelmää selostetaan tarkemmin kuvion 4 avulla. Kuviossa on esitetty kaksi tukiasemaohjainta BSC1 ja BSC2. Ensimmäisen tukiasemaoh-15 jaimen BSC1 alaisuuteen kuuluvista tukiasemista on kuviossa esitetty BTS11 - BTS14. Toisen tukiasemaohjaimen BSC2 alaisuuteen kuuluvista tukiasemista on kuviossa esitetty BTS21- BTS25.

Tilaajapäätelaite MS liikkuu BSCl:n alueella kohti 20 BSC2:n aluetta. Päätelaitteen siirtyessä solusta toiseen tukiasemaohjain BSC1 huolehtii kanavanvaihdoista ja tehon-säädön stabiilisuudesta. Kanavanvaihdot suoritetaan peh-meinä kanavanvaihtoina (soft handover) siten, että yhteys uuteen tukiasemaan muodostetaan ennen vanhan yhteyden 25 katkaisemista.

Oletetaan, että päätelaite MS siirtyy solusta 40, jota palvelee tukiasema BTS12, soluun 41, joka on kahden mainitun tukiasemaohjainalueen rajalla. Kyseistä solua palvelee kaksi päällekkäistä tukiasemaa, BTS11 ja BTS21. 30 BTS11 on yhteydessä ohjaimeen BSC1 ja BTS21 on yhteydessä tukiasemaohjaimeen BSC2. Päätelaitteen siirtyessä soluun 41 se suorittaa BSCl:n ohjaamana soft handoverin tukiaseman BTS11 liikennekanavalle.

Oletetaan edelleen, että päätelaite liikkuu kohti 35 solua 42 ja lopulta sen alueelle. Solua 42 palveleva 9 98976 tukiasema BTS22 kuuluu BSC2:n alaisuuteen. Ennen kuin tukiasema BTS22 voidaan aktivoida kanavanvaihtoa varten, täytyy puhelunohjauksen siirtyä ensin tukiasemaohjaimelle BSC2 aiemmalta ohjaimelta BSC1. Tämä tapahtuu kovan kana-5 vanvaihdon (hard handover) avulla. Päätelaite suorittaa hard handoverin tukiasemalta BTSll tukiasemalle BTS21, jolloin samalla vaihtuu tukiasemaohjain BSCl:sta BSC2:ksi. Kovassa kanavanvaihdossa tapahtuu päätelaitteen käyttämän hajotuskoodin vaihto. Koska kanavanvaihto tapahtuu pääte-10 laitteen kannalta nähtynä samassa solussa, tehonsäädössä ei tapahdu mitään äkillisiä muutoksia.

Mikäli päätelaite on kanavanvaihdon hetkellä yhteydessä useaan tukiasemaan samanaikaisesti, ja jotka tukiasemat palvelevat päällekkäisissä soluissa, suorite-15 taan kova kanavanvaihto myös näillä tukiasemilla samanaikaisesti. Tällainen tilanne on mahdollinen erityisesti silloin, kun päällekkäisiä tukiasemia on tukiasemaohjain-alueiden välissä usean solun syvyydeltä.

Päätelaite on nyt siis tukiasemaohjaimen BSC2 alai-20 suudessa, ja siirtyessään syvemmälle soluun 42 se voi suorittaa normaalisti soft handoverin tukiaseman BTS22 kanavalle.

Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaiseen esimerkkiin, on selvää, 25 ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin oheisten patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (9)

10 98976

1. Menetelmä kanavanvaihdon suorittamiseksi solukko-radiojärjestelmässä, joka käsittää kussakin solussa aina-5 kin yhden tukiaseman (BTS), jota ohjaa tukiasemaohjain (BSC), jonka alaisuudessa on yksi tai useampi tukiasema, ja joka tukiasemaohjain alaisuudessaan olevine tukiasemi-neen muodostaa tukiasemaohjainalueen (BSS), tunnet-t u siitä, että saman solukkoradiojärjestelmän kahden tai 10 useamman tukiasemaohjainalueen (BSS1, BSS2) rajalla eri tukiasemaohjainten (BSC1, BSC2) alaisuuteen kuuluvien tukiasemien palvelualueet ovat ainakin osittain päällekkäiset ja että päätelaitteen (MS) siirtyessä tukiasemaohjain-alueelta (BSC1) toiselle (BSC2) kanavanvaihto suoritetaan 15 siten, että siirtyessään soluun, jota palvelee kaksi tai useampi tukiasema (BTS11, BTS21), jotka kuuluvat eri tukiasemaohjainten alueisiin, päätelaite suorittaa pehmeän kanavanvaihdon vanhasta solusta (BTS12) uuteen soluun (BTS11), ja siirtyessään edelleen kohti solun reunaa pää-20 telaite suorittaa kovan kanavanvaihdon vanhan tukiasemaohjainalueen (BSS1) tukiasemalta (BTS11) uuden tukiasemaohjainalueen (BSS2) tukiasemalle (BTS21), jonka palvelualue on ainakin osittain päällekkäinen edellisen tukiaseman kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mikäli tilaajapäätelaite on kovan kanavanvaihdon suorittamisen hetkellä samanaikaisesti yhteydessä useaan tukiasemaan, jotka sijaitsevat soluissa, joissa eri tukiasemaohjainten alueisiin kuuluvien tu-30 kiasemien palvelualueet ovat ainakin osittain päällekkäiset, kova kanavanvaihto suoritetaan kaikissa soluissa sa- « « manaikaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -• n e t t u siitä, että kova kanavanvaihto kahden tu- 35 kiaseman (BTS11, BTS21) välillä aktivoidaan silloin, kun I! 11 98976 päätelaitteen (MS) ja vanhan tukiaseman (BTS11) välinen yhteyden laatu huononee annettua kynnystä heikommaksi.

4. Solukkoradiojärjestelmä, joka käsittää kussakin solussa ainakin yhden tukiaseman(BTS), jota ohjaa tu- 5 kiasemaohjain (BSC), jonka alaisuudessa on yksi tai useampi tukiasema, ja joka tukiasemaohjain alaisuudessaan olevine tukiasemineen muodostaa tukiasemaohjainalueen (BSS), tunnettu siitä, että saman solukkoradiojärjestel-män kahden tai useamman tukiasemaohjainalueen (BSS) rajal- 10 la eri tukiasemaohjainten alaisuuteen kuuluvien tukiasemien palvelualueet ovat ainakin osittain päällekkäiset.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiojär-jestelmä, tunnettu siitä, että kahden tai useamman tukiasemaohjainalueen (BSS) rajalla ainakin osittain 15 päällekkäisiä eri tukiasemaohjainten alaisuuteen kuuluvia tukiasemia on kahden solun syvyydeltä.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiojär-jestelmä, tunnettu siitä, että kahden tai useamman tukiasemaohjainalueen (BSS) risteyskohdassa olevassa 20 solussa on kaikkien soluun rajoittuvien tukiasemaohjain-alueiden alaisuuteen kuuluvat tukiasemat.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiojär-jestelmä, tunnettu siitä, että päällekkäiset tukiasemat (BTS11, BTS21) on toteutettu kahdella erillisellä 25 tukiasemalaitteistolla.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiojär-jestelmä, tunnettu siitä, että päällekkäisillä tukiasemilla (BTSll, BTS21) on yhteiset antennit.

9. Patenttivaatimuksen 4 mukainen solukkoradiojär- 30 jestelmä, tunnettu siitä, että päällekkäiset tu kiasemat (BTSll, BTS21) on toteutettu jakamalla yksi tu- .. kiasemalaitteisto loogisesti kahden eri tukiasemaohjaimen (BSC1, BSC2) alaisuuteen. 12 98976