FI80790C - Foerfarande och anordning foer bestaemning av ett spaors laege. - Google Patents

Description

1 80790

Menetelmä ja laitteisto raiteen aseman määrittämiseksi.

Menetelmä raiteen aseman määrittämiseksi raiteen asettamiseksi haluttuun asemaan, jossa menetelmässä raiteen todellisen aseman poikkeama halutusta raiteen asemasta 5 tietyssä koordinaatistossa tietyssä raiteen pituussuuntaisessa kohdassa määritetään ainakin yhdessä raiteen pituussuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa mittaamalla ainakin yhden mainitussa koordinaatistossa asemaltaan tunnetun vertailupisteen A kautta kulkevan mittauslinjän 10 avulla raiteen suhteen sen poikittaisessa suunnassa tiettyyn kohtaan määritetyn mittauspisteen C aseman poikkeama raiteen kyseisessä pituussuuntaisessa kohdassa raiteen halutussa asemassa raiteen suhteen vastaavassa kohdassa olevan oletuspisteen D lasketusta asemasta.

15 Edelleen keksinnön kohteena on laitteisto, johon laitteistoon kuuluvat välineet mittauslinjän määrittelemiseksi ja mittauslaite sekä laskinlaitteisto mittauspisteen C ja oletuspisteen D asemien välisten erojen mittaamiseksi ja laskemiseksi.

20 Junaradoissa ja vastaavissa on raiteen laatuvaatimusten kasvu matkustusmukavuuden ja kasvavien nopeuksien takia edellyttänyt raiteen kunnossapitotöiden tekemistä yhä suuremmassa määrin tarkkojen mittausmenetelmien avulla. Raiteella tarkoitetaan tässä hakemuksessa sekä patentti-25 vaatimuksissa kokonaisuutta, joka muodostuu kiskoista, vaihteista ja raideristeyksistä alustaansa kuten rata-pölkkyihin kiinnitettynä.

Tarkkana mittausmenetelmänä on yleisesti käytetty ns. kiintopistemenetelmää, jolla raiteen korjauksessa tarkoi-30 tetaan raiteen poikkisuuntaisen aseman kartoitusta sen pituussuuntaisen aseman mukaan teoreettiseen asemaan nähden mittaamalla sen asema kahden asemaltaan tunnetun pisteen kautta kulkevan suoran mittauslinjän suhteen, jolloin näiden arvojen erotuksen perusteella suoritetaan 2 80790 raiteen siirto teoreettiseen eli haluttuun asemaan raiteen korjauksen yhteydessä.

Manuaalisia kiintopistemenetelmiä on raiteen mittauskii-kari-latta systeemillä kahden tunnetun pisteen välillä 5 raiteella. Tämä tapahtuu siten, että kiikari asetetaan raiteella johonkin tunnettuun pisteeseen ja mittalatta viedään toiseen tunnettuun pisteeseen raiteella. Tämän jälkeen suunnataan kiikari mittalattaan ja lukitaan paikalleen, jolloin mittauslinja kulkee kiikarista lat-10 taan ja jää ko. asentoon kiinteästi. Seuraavaksi kuljetetaan mittalattaa raidetta pitkin ja luetaan säännöllisin välimatkoin raiteen poikkeamat tästä mittauslinjasta sekä pysty että vaakasuunnassa.

Edellä kuvattu menetelmä soveltuu käytettäväksi myös ns. 15 parannetulla suhteellisella menetelmällä. Suhteellisella menetelmällä tarkoitetaan sellaista menetelmää, jossa raiteen korjauskoneessa olevat koneen omat mittauslinjät kulkevat koneen mukana ja näihin nähden mitataan etäisyyttä sekä raiteen nostoa ja sivusiirtoa varten. Näiden Ύ 20 mittauslinjojen etupää samoin kuin takapää kulkee koneen Y; mukana ja näissä menetelmissä ei tiedetä kullakin kohdal la olevaa raiteen absoluuttista asemaa vaan mittauslinjän etupää kulkee olemassa olevaa raidetta pitkin. Parannetulla suhteellisella menetelmällä tarkoitetaan 25 sitä,että esimerkiksi kiikari-lattasysteemillä mitataan raiteen nosto ja sivusiirtoarvot siten, että ei tiedetä kiikarin ja latan absoluuttista paikkaa vaan ne asetetaan .· ' suuntauksessa silmämääräisesti valittuihin paikkoihin raiteella ja jätetään nämä kohdat raiteella paikalleen ja ···. 30 näiden pisteiden suhteen mitataan mittauslinjasta sään- • · nöllisten välimatkojen päästä raiteen siirtymät pysty- ja vaakasuunnassa. Tässä menetelmässä raiteen tarkka sijain-• ti ei ole tiedossa, mutta sen muoto saadaan vastaamaan hyväksyttyjä ja käyryys- ja kaltevuusmuotoja.

35 Raiteen sivusiirtojen mittauksessa voidaan käyttää myös manuaalista mittauslankamenetelmää. Mittauslanka, joka il 3 80790 toimii mittauslinjana, asetetaan tietyn etäisyyden päähän kiskosta ja langan keskikohdalta mitataan tästä tietystä mitasta poikkeava etäisyys. Tätä mittauslankaa kuljetaan raiteella siten, että mittauslangan takapää tulee mit-5 tauslangan keskikohdan kohdalle ja mitataan uudelleen tämä etäisyys. Sitten näin mitatut etäisyydet eli nuoli-korkeudet voidaan analysoida edelleen huomioimalla nuoli-korkeudet käsiteltävän pisteen molemmin puolin. Tätä menetelmää voidaan pitää myös ns. parannettuna suhteel-10 lisena menetelmänä raiteen sivusiirron suhteen.

Rautatietekniikan piirissä tunnetaan kolme yleistä raidetta oikovaa ja nostavaa raidetyökoneita varten toteutu-tettua automaattista laitteisoa, joille on ominaista, että ne ohjaavat työkonetta ulkopuolisen paikallaan 15 pysyvän mittauslinjän avulla, jolloin mittauslinjän ja raiteenvälinen etäisyys vaihteleen raidetta pitkin kuljettaessa raiteen kaarevuusominaisuuksien mukaan. Näiden menetelmien hyväksikäyttö edellyttää siis jatkuvaa raiteen todelliseen ja teoreettiseen asemaan perustuvaa 20 raiteen ja mittauslinjän välisen etäisyyden ja korkeuseron mittausta ja laskentaa työkoneen aseman muuttuessa raiteella.

Kiikari-radio-ohjausmenetelmässä ohjataan raiteenkorjaus-konetta radio-ohjauslaiteella kuten edellä kerrotussa 25 kiikari-lattasysteemissä. Kiikari suunnataan raiteen korjauskoneeseen . Kiikari ja raiteenkorjauskone ovat tunnetuissa pisteissä. Tämän jälkeen lukitaan kiikari-paikoilleen ja radion avulla ohjataan raiteen sivusiir-toa ja nostoa raiteenkorjauskoneen kulkiessa raiteella. 30 Kiikari sivusiirrossa soveltuu ainoastaan suorille ja nostossa sekä suorille että kaarille mutta ei pystysuunnassa oleville taitteille.

Suoran laserohjauksessa on kiikarin näkösäde korvattu mittauslinjän ilmaisemalla lasersäteellä, joka suunnataan 35 vastaavalla tavalla kahden tunnetun pisteen väliin ja lukitaan kiinteästi paikalleen, jonka jälkeen mittauslai- 4 80790 te mittaa lasersäteen etäisyyden mittausvaunussa olevaan-pisteeseen yhdessä suunnassa. Tämä lasersäde ohjaa suoraan raiteen siirtoa. Mekaanisista rakenteista johtuen tämä menetelmä tarvitsee oman laserlähettimen ja vastaan-5 ottimen sekä raiteen nostoa ja sivusiirtoa varten erikseen. Tämä menetelmä soveltuu käytännössä käytettäväksi ainoastaan suoralla raiteella raiteen sivusiirrossa. Nostossa ongelmaksi muodostuu laserjänteen pituus noin 350m, koska painumat näin pitkällä matkalla ovat suurem-10 pia kuin raiteen korjauskone voi korjata. Jos jännettä lyhennetään paljon tulevat laserlähettimen siirrot niin tilleiksi, ettätyösaavutus hidastuu huomattavasti. Toisena haittapuolena on se, että pystysuunnassa olevia taitteiden kohdalla tätä kuten myös kiikarisysteemiä ei voi 15 käyttää raiteen nostossa.

Kaarilasermenetelmää käytetään ainoastaan raiteen sivusiirrossa kaarissa ja suoralla normaalia suoran laser-menetelmää sivusiirrossa. Kaarilasermenetelmä perustuu siihen, että raiteella tunnettuun pisteeseen viedään 20 laserlähetin ja suunnataan se raiteenkorjauskoneeseen, joka on tunnetulla pisteellä. Kaaren ja lasersäteen välinen etäisyys mitataan raidetyökoneessa olevalla mittauslaitteistolla ja verrataan tätä mitattua etäisyyttä laskemalla saatuun etäisyyteen, jonka jälkeen raidetta 25 siirretään tämän erotuksen verran sivusuunnassa.

Edellä esitetyissä menetelmissä on haittapuolena niiden rajoittunut käyttöalue joko sivusuuntaisen tai pystysuuntaisen aseman mittaamiseen sekä sopimattomuus kaarteiden pystysuuntaisen aseman mittaukseen. Lisäksi ne ovat 30 hankalia käyttää ja vaativat usein lyhyitä mittausvälejä, jotta mittaukset voitaisiin tehdä. Edelleen niiden sovel-" taminen pystysuunnassa kaarevien raiteiden aseman mittaa miseen on hankalaa ja samanaikaisesti vaakasuunnassa kaarevien raiteiden osalta lähes mahdotonta.

35 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä, joka välttää edellä esitettyjä haittoja, ja jonka avulla li 5 80790 raiteen aseina on helposti, yksinkertaisesti ja nopeasti sekä mahdollisimman automaattisesti määriteltävissä sekä pysty- että vaakasuunnassa niin suorilla kuin eri tavoin kaarevilla raiteen osilla niin, että raide voidaan näin 5 saatujen tulosten perusteella siirtää haluttuun asemaan. Tämä saadaan keksinnön mukaisesti aikaan siten,

- että mittauslinjana käytetään vertailupisteestä A toiseen pisteistä C,D johtavaa suoraa, joka kyseisen pisteen aseman muuttuessa kääntyy vertailupisteen A

10 ympäri, että mitataan mittauslinjän suunta mainitussa koordinaatistossa mitataan mittauslaitteella, - että pisteiden C,D asemien väliset poikkeamat sekä raiteen pysty- että vaakasuunnassa määritellään näin 15 saatujen tietojen ja raiteen pituussuuntaisen aseman perusteella laskemalla ja -että raide siirretään haluttuun asemaan määriteltyjä poikkeamaarvoja hyväksi käyttäen.

Keksinnön olennaisena ajatuksena on, että mittauslinjana 20 käytetään asemaltaan tunnetun vertailupisteen kautta kulkevaa kääntyvää mittalinjaa, jona toimii vertailupisteen ja mittausvaunussa olevan mittauspisteen tai raiteen halutussa asemassa raiteen suhteen vastaavassa poik-kisuuntaisessa kohdassa olevan oletuspisteen välinen 25 suora, jolloin raiteen pituussuuntaisen aseman muuttues-samittauslinjän suunta muuttuu ja raiteen poikkeama halutusta asemasta voidaan määritellä mittaamalla mit-tauslinjan suunta vertailupisteen aseman määrittelemässä koordinaatistossa ja laskemalla näin saatujen suuntatie-30 tojen ja raiteen pituussuuntaisen aseman tai mittaamalla poikkeama halutunaseman ja tunnetun pisteen aseman koordinaattitietojen perusteella lasketusta mittauslinjasta. Eräänä keksinnön olennaisen idean sovellutusmuotona on, että vertailupisteen tai mittauspisteeseen sijoitetaan 35 automaattiteodoliitti tai vastaava suunnan määrittävä laite, joka seuraa vastaavasti toiseen pisteeseen sijoi- 6 80790 tettua heijastinta ja määrittää näin mittauslinjän kulma-tiedot automaattisesti, jolloin laskinlaitteeseen kytkettynä koko mittaus ja laskenta tapahtuu automaattisesti. Eräs toinen keksinnön olennnaisen idean sovellutusmuoto 5 on, että mittauslinjän suunta määritellään laskemalla ensin vertailupisteen ja raiteen kussakin pituussuuntaisessa kohdassa oletuspisteen välisen suoran suunta, jolloin vertailupisteeseen on asetettu laskinlaitteen ohjaama laserlähetin tai vastaava, joka lähettää lasersä-10 teen oletuspisteen kautta ja kääntyy automaattisesti laskinlaitteen ohjaamana kutakin raiteen kohtaa vastaavaan oletuspisteeseen , jolloin poikkeamat mittauspisteen ja oletuspisteen välillä voidaan mitata suoraan lasersädettä seuraavalla mittalaitteella, joka ilmaisee säteen 15 ko. kohdassa poikkeaman mittalaitteen suhteen määritellyn pisteen asemasta.

Kun mitattavan pisteen absoluuttinen asema on määritelty, sitä verrataan laskemalla saatuihin kyseisellä etäisyydellä olevan pisteen asema-arvoihin ja näin saatujen 20 eroarvojen perusteella voidaan raidetta sitten siirtää : . halutun aseman suuntaan. Keksinnön olennaisen ajatuksen mukaisesti voidaan kääntäen mainittu mittalaite sijoittaa mittauspisteeseen,jolloin se seuraa sijainniltaan tunnettua vertailupistettä ja ilmaisee siten mittauslinjän 25 suunnan mittauspisteen ja vertailupisteen väliltä.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laitteisto menetelmän toteuttamiseksi ja sille on ominaista [ . se, -että välineisiin mittauslin jän määrittelemiseksi kuuluu 30 mittauslaitteeseen kuuluva automaattisesti mittauslinjän suuntaan asettuva seuraajalaite ja ; -että mittauslaite ja siihen kuuluva seuraajalaite on kytketty laskinlaitteistoon, joka automaattisesti mittaa ja laskee mittauslinjän suunnan ja raiteen 1 pituussuun-35 täisen aseman perusteella mittauspisteen C ja oletuspisteen D asemien väliset poikkeamat.

li 7 80790

Laitteiston olennainen ajatus on, että siinä käytetään mittalaitteena automaattisesti tiettyä kohdetta kuten ilmaisinta, anturia tai heijastinta seuraamaan pystyvää teodoliittia tai vastaavaa mittalaitetta, joka määritte-5 lee mittauslinjän suunnan tietyssä kiinteässä koordinaatistossa. Sijoittamalla mittauslaite asemaltaan tunnettuun vertailupisteeseen ja kytkemällä se laskulaitteis-toon voi mittauslaitteisto jatkuvasti ja automaattisesti määritellä mitattavan kohteen absoluuttisen sijainnin 10 tunnetun pisteen suhteen ja vertaamalla saatuja sijaintitietoja laskemalla saatuihin haluttuihin sijaintitietoihin voidaan määritellä sijaintierot sekä pysty- että vaakasuunnassa ja siten määritellä mihin suuntaan ja minkä verran rataa pitää kussakin kohdassa siirtää, jotta 15 se saataisiin haluttuun asemaan. Vastaavasti mittalaite voidaan sijoittaa vertailupisteeseen seuraamaan tunnettua pistettä ja määrittelemään oma asemansa eli vertailupis-teen asema.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteistolla on 20 useita etuja. Keksintö vähentää huomattavasti ihmistyö-voimaa vaativaa työtä ja mittauksia ei tarvitse tehdä jokaista työrupeamaa varten erikseen. Lisäksi keksintö vähentää mittaustöiden tuomaa haittaa raideliikenteelle sekä raideliikenteen seasssa tapahtuva tapaturmille 25 riskialtistyö jää miltei kokonaan pois. Keksinnön mukainen menetelmä ja laitteisto soveltuu sekä suorilla, että kaarissa käytettäväksi sekä sivusiirron että noston suhteen oli sitten raiteen geometria mikä tahansa. Keksinnön etu on myös se, että mittauskohteessa oleva 30 mekaaniikka ei rajoita mittauslinjän pituutta ja laitteisto mittauskohteessa on huomattavasti yksinkertaisempi . Raiteenkorjauskone tai raiteenmittausvaunu voi kaarteissa käyttää sitä seuraavaa, kääntyvää mittaussädettä paljon pidemmän matkan kuin vastaavaa paikallaan pysyvää 35 mittalinjaa ilman säteen uutta suuntausta, koska raiteen ja mittaussäteen välinen etäisyys ei koneen tai vaunun β 80790 edetessäraidetta pitkin muutu. Lisäksi tätä yhtä mit-tauslinjaa voidaan samanaikaisesti käyttää hyödyksi myös korkeusasematietojen määrittämiseen sillä, että nyt raiteen oikaisu ja nosto pystytään tällä tavalla osoitta-5 maan tai taso- ja korkeusasema mittaamaan vain yhtä sädettä käyttäen, kun tunnetuissa kiinteän mittalinjan käyttöön perustuvissa menetelmissä tähän yleensä on tarvittu kaksi erillistämittalinjaa tai sädettä. Edelleen tunnettu piste voidaan valita raiteen ulkopuolelta, 10 jolloin sitä ei tarvitse uudelleen määritellä esimerkiksi muun liikenteen välillä.

Keksintö selostetaan tarkemmin oheisessa piirustuksissa-,joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista menetel-15 mää kuvio 2 esittää kaaviollisesti erästä menetelmän totetut-tamisesksi soveltuvaa mittalaitetta ja kuviot 3 ja 4 esittävät kaaviollisesti erästä toista menetelmän toteutamiseen soveltuvaa laitteistoa.

: 20 Kuviossa 1 on raidetta 1, joka muodostuu ratapölkkyihin 2 kiinnitetyistä kahdesta kiskosta 3 ja 4. Raiteella 1 on mittausvaunu 5, joka kulkee kiskoja 3 ja 4 pitkin. Mittausvaunulla tarkoitetaan tässä hakemuksessa ja vaatimuksissa joko erikseen raidetta pitkin liikutettavaa 25 laitteistoa tai raiteenkorjausvaunun yhteydessä olevaa laitteistoa, jossa on mittauspiste C määritelty laitteis-tonsuhteen, niin että se seuraa sivu- ja pystysuunnassa raiteen aseman määrittävää kiskoa.

Raiteella 1 on edelleen mittauslaite 6, jossa on kiskojen 30 3ja 4 varassa oleva varrella 8 varustettu jalusta 7.Mit tauslaite 6 sijaitsee varren 8 päässä.

Mittauslaitteella 6 on oma referessipisteensä A, jonka suhteen se suorittaa kaikki mittaukset. Jos raiteen 1 absoluuttinen asema mittauslaitteen 6 kohdalla on tunnet-35 tu, on pisteen A asema myös tunnettu, koska se on tietyssä kohdassa raiteeseen nähden. Jos raiteen 1 sijaintia li 9 80790 ei tunneta, voidaan pisteen A asema määritellä esimerkiksi kohdistamalla mittauslaite 6 johonkin asemaltaan tunnettuun pisteeseen B ja mittaamalla etäisyys sekä suunta pisteen B koordinaatistossa näin määritellä pis-5 teen A asema tunnetun pisteen B suhteen ja siten pisteen A absoluuttinen asemasamassa koordinaatistossa.

Kuviossa 1 on numerolla 9 merkitty oletuspisteen (D) teoreettisesti kulkema linja raiteen 1 halutun aseman suhteen ja numerolla 10 vertailupisteen (C) kulkema linja 10 mittausvaunun 5 liikkuessa raidetta pitkin sen todellisessa eli absoluuttisessa asemassa. Koordinaatit x ja z ilmaisevat todellisen raiteen 1 aseman poikkeaman -teoreettisesta asemasta kussakin raiteen 1 pituussuuntaisessa kohdassa. Mittauslaitteen 6 referenssipisteen (A) 15 ja mitattavan pisteen (C) välinensuora eli pisteen A ympäri kääntyvä mittauslinja on merkittynumerolla 11. Tämän jälkeen mittauslaite 6 kohdistetaan mittausvaunussa 5 pisteessä C olevaan kohteeseen 7 kuten ilmaisimeen, anturiin tai heijastimeen ja se asetetaan automaattisesti 20 seuraamaan sitä, jolloin se ilmaisee mittauslinjän 11 suunnan käytetyssä koordinaatossa. Samalla mittauslaite 6 mittaa pisteiden A ja C välisen etäisyyden sekä suunnan pisteestä A pisteeseen C mittauslaitteen koordinaatistossa. Pisteiden A ja C välinen suora linja on tässä 25 tapauksessa pisteen A suhteen kääntyvä mittauslinja 11, jonka avulla raiteen 1 asema saadaan määritellyksi. Koska mainitussa koordinaatistossa pisteen A on asema tunnettu, saadaan näin mitatuksi pisteen C absoluuttinen asema kussakin raiteen 1 kohdassa. Vertaamalla täten saatuja 30 arvoja kussakin raiteen 1 kohdassa laskemalla määri tellyn teoreettista eli halutua asemaa vastaavan pisteen D arvoihin voidaan eroarvojenperusteella määritellä mihin suuntaan ja minkä verran rataa 1 kussakin kohdassa täytyisi siirtää. Mikäli mittausvaununa 5 käytetään raiteen-35 korjausvaunua, jolla siirtotyö on tehtävissä, voidaan 10 80790 korjaukset tehdä välittömästi ja samalla tarkistaa, että tulos on haluttu.

Menetelmä soveltuu sekä suorien raideosuuksien että kaikenlaisten kaarevien raideosuuksien mittaamiseen, 5 koska suuretkaan kaarevuudet tai taipumat pysty- tai vaakasuunnassa eivät millään tavoin estä pisteen (C) aseman mittausta. Kulloinkin käytettävän mittausjänteen pituus voidaan sovittaa raiteella ja sen läheisyydessä olevan suoran näkyväisyyden mukaan, jolloin sijoittamalla 10 kiinteä piste A kaarteessa raiteen ulkopuolelle saadaan varsin pitkä mittausjänne kapeillakin rata-alueilla. Kuviossa 2 on esitetty mittauslaitteisto, joka on asetettu kiskojen 3 ja 4 varassa pyörillä 12 ja 13 kulkevaksi .Mittauslaitteistoon kuuluu mittauslaite 6, jossa on 15 automaattisesti etäisyyden pisteeseen (C) mittaava etäi-syysmittari 14 sekä pistettä (C) eli siihen sijoitettua kohteena 7 olevaa heijastin pintaa seuraava seuraajalaite V 15. Seuraajalaitteen 15 kääntyessä vaakasuuntaisen akse- linsa 16 ja pystysuuntaisen akselinsa 17 ympäri anturit :: 20 18 ja 19 mittaavat kääntymiskulma ja kulma-arvot samoin kuin etäisyysarvo siirretään laskentayksikköön 20, joka laskee näiden perusteella pisteen C aseman sekä poikkeamat halutusta asemasta. Mitatut ja lasketut tulokset voidaan sitten siirtää esimerkiksi radion 21 avulla 25 mittausvaunuun 5 tai raiteen korjausvaunuun korjauksen suorittamista varten. Jalustassa 7 voi olla sivusiirtome-kanismi 22, jonka avulla mittauslaitetta 6 voidaan siir-·.: tää raiteen 1 poikkisuunnassa sekä kääntölaite 23, jonka avulla mittauslaite 6 voidaan asettaa vaaka-asentoon 30 raiteen ollessa poikkisuunnassa kallellaan

Kuviossa 3 ja 4 esitetyssä mittauslaitteistossa on pisteessä (A) olevan suunnan ja etäisyyden mittaava mittauslaite 6 korvattu pisteessä (A) olevalla laserlähetti-mellä 24 ja siinä olevalla etäisyysmittarilla 25. Etäi-35 syysmittarin 25 mittaaman etäisyyden mukaan laserlähetin 24 suunnataan suuntaan, jossa säde 26 kulkee vastaavalla 11 80790 etäisyydellä raiteen 1 halutun aseman mukaan lasketun oletuspisteen (D) kautta, jolloin muodostuu kuviossa 1 numerolla 11' merkittymittauslinja. Oletuspisteen (D) asema halutussa asemassaolevan raiteen 1 suhteen on sama 5 kuin mittauspisteen (C) asema todellisen raiteen suhteen. Mittausvaunussa 5 on ilmaisulaitteisto 27, jossa on kehikkoon 28 sekä pysty- että vaakasuunnassa liikkuvasti asennettu ilmaisinkennosto 28. Mittauskennosto 28 on sijoitettu pisteeseen (C) ja se seuraa raidetta 1 siten, 10 että se makaa kummankin kiskon päällä ja on sivusuunnassa puristettu toista kiskoa esim 3 vasten. Tämä toinen valittu kisko 3 toimii ns. johtokiskona sivusiirrolle, eli raiteen 1 sivusiirrot määritetään tämän kiskon 3 suhteen. Samaten noston suhteen valitaan jompikumpi 15 kiskoista 3 ja 4 johtokiskoksi. Lasersäteen 26 osuessa mittauskennostoon 29 sen valokennot 30 ilmaisevat säteen sijainnin ja ohjaavat mittauskennostoa 29 siirtäviä koneistoja, joita ei ole esitetty, siten, että lasersäde 26 osuu mittauskennoston 29 keskelle. Mittauskennoston 29 20 asemakehikon 28 suhteen ilmaisee tällöin raiteen 1 poikkeamat teoreettiseta raiteen 1 asemasta. Kehikon 28 asento vaakasuorassa mitataan ja raiteen 1 kallistuksesta johtuvat mittauskennoston 29 ja kehikon 28 väliset mittaukset korjataan laskennallisesti kallistusmittauksen 25 tuloksen perusteella automaattiset! raiteen 1 pysty- ja vaakapoikkeamiksi.

Edellä on esitetty vain eräitä keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston sovellutusmuotoja eikä keksintöä ole mitenkään sidottu niihin, vaan se voi vapaasti vaih-30 della patenttivaatimusten puitteissa.

Mittauslaite 6 voi sijaita paitsi pisteessä (A) myösmit-tavaunussa tai vastaavassa, jollon se mittaa pisteen (C)asemaa pisteeseen (A) nähden siinä olevien ilmaisimien taivastaavien avulla. Etäisyysmittari ja suuntaisvaaitus-35 laite voivat olla erikseen toinen pisteessä (A) ja toi-nenpisteessä (B).

Claims (10)

12 80790 Mittauslaitteisto voi sijaita erillisissä mittausalus-toissa,jotka liikkuvat kiskoilla, mutta pisteessä (A) oleva laite voi myös olla maan varassa, koska sen asema kiinteästi paikallaan olevana on kerran määriteltynä 5 sama. Mittauslaitteistoa voi tietysti käyttää myös pelkästään joko pysty- tai vaakasuuntaiseen raiteen aseman määrittelyyn. Patentt ivaat imukset

1. Menetelmä raiteen (1) aseman määrittämiseksi raiteen (1) asettamiseksi haluttuun asemaan, jossa menetelmässä raiteen (1) todellisen aseman poikkeama halutusta raiteen (1) asemasta tietyssä koordinaatistossa tietyssä raiteen (1) pituussuuntaisessa kohdassa määritetään ainakin 15 yhdessä raiteen (1) pituussuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa mittaamalla ainakin yhden mainitussa koordinaatistossa asemaltaan tunnetun vertailupisteen (A) kautta kulkevan mittauslinjän (11,11') avulla raiteen (1) suhteen sen poikittaisessa suunnassa tiettyyn kohtaan määri-20 tetyn mittauspisteen (C) aseman poikkeama raiteen (1) : : kyseisessä pituussuuntaisessa kohdassa raiteen (1) halu tussa asemassa raiteen (1) suhteen vastaavassa kohdassa olevan oletuspisteen (D) lasketusta asemasta, tunnettu siitä , 25. että mittauslinjana (11;11') käytetään vertailupistees- tä (A) toiseen pisteistä (C;D) johtavaa suoraa, joka kyseisen pisteen aseman muuttuessa kääntyy vertailupis-teen (A) ympäri, - että mittauslinjän (11/11') suunta mainitussa koor- ‘ 30 dinaatistossa mitataan mittauslaitteella (6), - että pisteiden (C,D) asemien väliset poikkeamat sekä raiteen (1) pysty- että vaakasuunnassa määritellään näin saatujen tietojen ja raiteen (1) pituussuuntaisen aseman perusteella laskemalla ja 35 -että rata siirretään haluttuun asemaan määriteltyjä poikkeama- 13 80790 arvoja hyväksi käyttäen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, - että mittauslinjana (11) käytetään vertailupisteen (A) 5 ja mittauspisteen (C) välistä suoraa, - että mittauslinjän (11) suunta mainitussa koordinaatistossa mitataan mittauslaitteella (6) ja - että mittauspisteen (C) aseman poikkeama oletuspisteen (D) lasketusta asemasta lasketaan mittauslinjän (11) 10 suunnan avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, - että mittauslinjana (11') käytetään vertailupisteen (A) ja oletuspisteen (D) välistä suoraa, 15. että mittauslinjän (11') suunta mainitussa koordinaa tistossa lasketaan, - että mittauslinja (11') ilmaistaan mittauslinjansuun-taisella valonsäteellä (26) tai vastaavalla ja - että mittauspisteen (C) aseman poikkeama oletuspisteen 20 (A) asemasta mitataan mittauspisteen (C) suhteen tunne- tussaasemassa olevalla mainittua valonsädettä (26) tai vastaavaaseuraavalla mittauslaitteella (27).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisesti mitataan 25 vertailupisteen (A) ja mittauslinjalla (11;11') olevan mittaus- tai oletuspisteen (C;D) välinen etäisyys, jolloin raiteen (1) pituussuuntainen asema lasketaan mitatun etäisyyden ja mittauslinjän (11;11') suunnan perusteella .

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että raiteen (1) pituussuuntainen asema mitataan raiteen (1) kiskoja (3,4) seuraavilla mittauspyörillä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että mittaus suoritetaan automaattisesti mittauslinjän (11,11') suuntaan asettuvalla 14 80790 mittauslaitteella (6; 6') ja että pisteiden (C,D) asemien poikkeamat ainakin tietylle ennalta määrätylle raiteen (I) pituudelle mitataan ja lasketaan automaattisesti ja olennaisesti jatkuvasti raiteen (1) pituussuuntaisen 5 asemanfunktiona.

7. Mittauslaitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, johon laitteistoon kuuluvat välineet mittauslinjän (11;11') määrittelemiseksi ja mittauslaite (6;6',27) sekä laskinlaitteisto (20) mit- 10 tauspisteen (C) ja oletuspisteen (D) asemien välisten erojen mittaamiseksi ja laskemiseksi, tunnettu siitä, -että välineisiin mittauslinjän määrittelemiseksi kuuluu mittauslaitteeseen (6;6') kuuluva automaattisesti mit-15 tauslinjan (11;11') suuntaan asettuva seuraajalaite ^ (15;2 4) ja -että mittauslaite (6;6',27) ja siihen kuuluva seuraaja-laite (15;24) on kytketty laskinlaitteistoon (20), joka automaattisesti mittaa ja laskee mittauslin jän (11; 11') : : 20 suunnan ja raiteen (1) pituussuuntaisen aseman perusteel- ;'· la mittauspisteen (C) ja oletuspisteen (D) asemien väli set poikkeamat.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, 25 -että seuraajalaite (15) on mittauspisteeseen (C) tai ;;; vertailupisteeseen (A) asetettu ja vastaavasti toiseen pisteeseen (A;C) asetettua kohdetta (7), kuten heijastinta seuraava automaattinen teodoliitti, joka ilmaisee kääntymäkulmansa alustansa ja siten alustan suhteen 30 kiinteän koordinaatiston suhteen, jolloin mittauslinjana (II) käytetään vertailupisteen (A) ja mittauspisteen (C) välistä suoraa, ja - että laskinlaitteisto on kytketty laskemaan mittauspisteen (C) ja oletuspisteen (D) asemien eroja teodoliitin 35 ilmaisemien kääntymäkulmien perusteella. Il is 80 790

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittauslaitteisto, tunnettu siitä, -että seuraajalaite on asemaltaan tunnettuun vertailupis-teeseen (A) asennettu lasersäteen (26) lähettävä laserlä-5 hetin (24), jonka laskinlaitteisto (20) kääntää osoittamaan raiteen pituussuuntaisen aseman perusteella laskettuun oletuspisteeseen (D) , jolloin mittauslinjana (11') on vertailupisteen (A) ja oletuspisteen (D) välinen suora, 10 -että mittalaitteena on mittausvaunuun (5) tai vastaavaan asennettu ja vertailupisteen (C) suhteen asemaltaan määritelty ilmaisulaitteisto (27), jossa on kahteen keskenään poikittaiseen suuntaan liikkuva mittauskennosto (29), joka automaattisesti asettuu siten, että laserlä-15 hettimen (24) lähettämä lasersäde (26) on mittauskennos-ton (29) keskellä ja -että ilmaisulaitteisto (27) ilmaisee mittauskennoston (29) liikkeiden perusteella mittaamalla mittauspisteen (C) aseman poikkeaman oletuspisteen (D) asemasta.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen mittauslait teisto, tunnettu siitä, että siihen kuuluu etäi-syysmittari (14;25), joka automaattisesti mittaa vertailupisteen (A) ja mittauspisteen (C) välisen etäisyyden ja että laskinlaitteisto (20) on asetettu laskemaan raiteen 25 (1) pituussuuntainen asema mitatun etäisyyden perus teella . ie 80790 Patentkravet: