FI72841C - Televisionsmottagare med horisontell avboejningskrets och spaenningsregulator som utnyttjar en gemensam saogtandvaogsgenerator. - Google Patents

Description

1 72841

Televisiovastaanotin, jonka vaakapoikkeutuspiiri ja jän-niteregulaattori käyttävät yhteistä saha-aaltogenerattoria Tämä keksintö liittyy television poikkeutus- ja jän-5 nitteensäätöpiireihin ja erityisesti yhden ainoan ramppi-generaattorin käyttöön viivästyneen ohjauspulssin kehittämiseen poikkeutusjärjestelmää varten sekä viivästyneen porttipulssin kehittämiseen hakkurivakavoitua teholähdettä varten.

1C Televisiovastaanottimiin kuuluu normaalisti virtapii- ristö, joka kehittää poikkeutussignaaleita reaktiona tahdistussignaaleille, joita yhdistetyssä videosignaalissa on. Yleensä halutaan säilyttää poikkeutussignaa-lit ja niistä seurauksena olevat pyyhkäisyintervallit 15 vaiheessa sekä taajuustahdistus vastaanotettujen tah-distussignaalien kanssa, mutta poikkeutusjärjestelmän muuttuvat dynaamiset olosuhteet voivat häiritä tätä tahdistusta. Esimerkiksi suihkuvirran muutokset kuvaputkessa sekä syöttövirran heilahtelut saattavat aiheuttaa sen, 20 että horisontaalipyyhkäisyn kestoaika vaihtelee. Horison-taalipoikkeutusjärjestelmällä voidaan tarkkailla näitä vaihteluja esimerkiksi ilmaisemalla paluupulssi ajastus paluuajan kestäessä. Muutokset horisontaalipyyhkäisy-intervallissa voidaan sitten kompensoida valvomalla seu-25 raavan horisontaalipoikkeutussignaalin kehittymisaikaa, ! jolloin pyyhkäisyintervalli saadaan palaamaan takaisin ; tahdistussignaalien vaiheeseen ja tahdistukseen.

Eräs menetelmä horisontaalipoikkeutussignaalien kehittämisen valvomiseksi on verrata tahdistussignaalien 30 esiintymisen ajankohtaa paluupulssien esiintymisen ajankohtaan. Näiden kahden signaalin välinen vaihe-ero voidaan esittää tasavirtajännitteenä. Tahdistussignaalia käytetään myös kehittämään ramppi- tai saha-aallonmuotoa, joka edustaa kestoa pyyhkäisyintervallissa, joka on tah-35 distettu vaiheessa ja taajuudessa tahdistussignaaliin. Vaiheenvertailusta syntynyttä tasavirtaa verrataan sit-ten saha-aallonmuotoon seuraavan horisontaalipoikkeutus- 2 72841 signaalin kehittymisen ajankohdan määräämiseksi. Siten muuttuu tasavirtataso pyyhkäisyintervallin kestoajan muutosten mukaisesti ja poikkeutussignaalin kehittymisen viive kasvaa tai pienenee kompensoidakseen muu-5 tokset pyyhkäisyintervallissa.

Televisiovastaanottimissa on myös väline, kuten kytkytyyppinen virtalähde, syöttämään säädettyjä jännitteitä vastaanottimen muihin virtapiireihin. Eräässä sellaisessa virtalähdetyypissä käytetään tyristoria, 10 joka liitetään säätämättömän jännitteen lähteeseen, jota säätövirtapiiri rajoittaa ja jota paluupulssi kommutoi. Tyristorin syöttämä virta suodatetaan ja se on käytettävissä säädettynä jännitelähteenä. Säädetystä jännitteestä otetaan näyte, jota verrataan tunnettuun vertailujän-15 nitteeseen, jotta kehittyisi jännitteenkorkeuden ilmaisin, joka osoittaa eron säädetyn jännitteen todellisen ja halutun korkeuden välillä. Erotusjännitettä verrataan sitten ramppi- tai saha-aallonmuotoon, joka on vaiheistettu paluupulsseihin ja edustaa senvuoksi paluupulssien 20 taajuutta. Vertailutuloksia, jotka syntyvät kehitettäessä viivästynyttä veräjäsignaalia, käytetään pidättämään tyristoria jonkin aikaa, ennenkuin paluupulssi kommutoi tyristorin pois. Senvuoksi määrittelee saha-aallonmuodon ja erotusjännitteen välinen vertailu tyristorin paluupuls-25 sien välisen toimintajakson. Edistämällä tai viivyttämällä viivästyneen veräjäsignaalin ajastusta voidaan säädetty jännite pitää halutulla korkaudella. Tyristorin tilalla voidaan käyttää poiskytkemisveräjää tai tavanomaista transistoria, jos niin halutaan, koska viivästynyt verä-30 jäsignaali voidaan kehittää pulssinleveysmoduloituna signaalina, joka sopii näiden laitteiden ohjaamiseen.

Voidaan nähdä, että sekä horisontaalipoikkeutusjär-jestelmässä että kytkytyyppisessä virtalähteessä käytetään saha-aallonjuotoa ohjaussignaalien viivästyneeseen 35 kehittämiseen. Kuten yllä kuitenkin on todettu, on hori-

II

3 72841 sontaalipoikkeutusjärjestelmän vaihe ja taajuus lukittu tahdistussignaaliin, kun taas säätimen saha-aallonmuoto on vaihelukittu paluupulsseihin. Poikkeutusjärjestelmän saha-aallonmuoto saadaan tavallisesti integroi-5 maila tahdistussignaalit, kun taas säätyrisaha-aallon-muoto saadaan integroimalla paluupulssit. Senvuoksi tarvitaan kaksi erillistä integroivaa piiriä näiden kahden saha-aallonmuodon kehittämiseksi.

Tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti käytetään 10 horisontaalipoikkeuttamisjärjestelmää ja kytkytyyppis- tä virtalähdettä, joilla on yksi yhteinen saha-aallon-muotogeneraattori viivepoikkeamasignaaleja sekä viive-virtalähdeveräjäsignaaleja varten, vastaavasti. Saha-aallonmuotogeneraattorin sisääntulo on kytketty vastaan-15 ottamaan pulsseja, jotka pidetään vaihe- ja taajuustah-distuksessa videosignaalin tahdistuspulssien kanssa. Saha-aallonmuoto syötetään horisontaalijärjestelmän komparaattoriin, missä sitä verrataan tahdistus- ja paluupulsseista aiheutuvaan tasavirtajännitteeseen, jot-20 ta voitaisiin määritellä seuraavan horisontaalipoikkeu-tussignaalin kehittymisen viive. Saha-aallonmuoto ohjataan myös virtalähteen toiseen komparaattoriin tyristorin tai vastaavien laitteiden seuraavien veräjäsignaa-lien kehittymisviive.

25 Tämän keksinnön kuvaavassa suoritusmuodossa käyte tään virtalähteen säädettyä jännitettä syöttöjännitelähteenä horisontaalipoikkeutusjärjestelmälle sekä televisiovastaanottimessa oleville monille signaalinkäsittely-piireille. Nämä piirit vaikuttavat säädettyyn syöttö-30 jännitteeseen, kun niiden kuormitus syöttöjännitteeseen muuttuu, ja virtalähde reagoi näihin muutoksiin säätämällä tyristorin konduktioaikaa niiden kompensoimiseksi. Kuten yllä todettiin, muuttuu vaihdesuhde tahdistus- ja paluupulssien välillä riippuen sellaisista tekijöistä, 35 kuten suihkuvirtakuormituksesta ja syöttövirran heilahteluista. Koska paluupulssit kommutoivat pois tyristorin ja se veräjöidään ajastetussa suhteessa tahdistus- 4 72841 lukittuun saha-aallonmuotoon, voisi olla odotettavissa, että paluupuissien muuttuva vaihe voisi vakavasti vaikuttaa säädetyn syötön toimintaan. On kuitenkin todettu, että säädetty syöttö kompensoi nämä vaikutukset sa-5 maila tavoin kuin kuormitusmuutosten vaikutukset kompensoidaan. Joissakin tapauksissa kumoavat muutokset valuusignaalin vaiheessa suoraan virtalähteen piirikuor-mituksen muutokset. Lisäksi on käynyt selville, että valitsemalla vaihesäädön aikavakio poikkeutusjärjestel-10 män tahdistuksen ja paluun välille, mikä on pienempi (toisin sanoen nopeampi) kuin säädetyn syötön aikavakio, kompensoi poikkeuttamisjärjestelnä tahdistuksen ja paluun välisen vaihe-eron niin nopeasti, että niiden vaikutus säädettyyn syöttöön jää merkityksettömäksi. 15 Siten havaitsee alhaisemmalla nopeudella toimiva säädin tahdistus- ja paluusignaalit ja niin ollen tahdistuksesta johdetut saha-aallonmuoto- ja paluusignaalit, kuin jos se olisi jatkuvassa vaihesuhteessa, jolloin tämän keksinnön yhdistelmä toimii tyydyttävästi.

20 Yhden saha-aallonmuotogeneraattorin käyttö tämän keksinnön mukaisesti on erityisen edullista, jos hori-sontaalipoikkeutusjärjestelmän osat sekä säädetty virtalähde valmistetaan integroidun piirin muodossa yhdelle ainoalle integroidulle sirulle. Se, että tarvitaan 25 vain yksi saha-aallonmuotogeneraattori, yksinkertais -taa sirupiiristön monimutkaisuutta ja tekee näiden järjestelmien vaatiman tilan sirulla mahdollisimman pieneksi - Yksi ainoa aallonmuotogeneraattori vähentää myös ulkoisiin komponentteihin, kuten kondensaattoreihin, 30 kytkentään tarvittavien tappien lukumäärää integroidussa piirissä.

Keksinnön suositun suoritusmuodon mukaan käsittää televisiovastaanotin horisontaalipoikkeutuspiirin hori-sontaalipoikkeutussignaalien ja paluusignaalien kehittä-35 miseksi. Vastaanottimeen kuuluu myös säätämättömän tasa-jännitteenlähde seks horisontaalitahdistussignaalien 5 72841 lähde. Horisontaaliohjaussignaalipiiri käsittää ensimmäisen silmukkapiirin, jonka sisääntulo on yhdistetty horisontaalitahdistussignaalilähteeseen ja jossa on ulostulo, joka kehittää pulsseja, jotka ovat olennaises-5 ti vakiovaihe- ja taajuussuhteessa horisontaalitahdis-tussignaaleihin.

Väline, jonka sisääntulo on liitetty ensimmäisen silmukkapiirin ulostuloon, kehittää saha-aallonmuotoa ajastetussa suhteessa ensimmäisen silmukkapiirin kehit-10 tämiin signaaleihin. Toinen silmukkapiiri, johon kuuluu ensimmäinen syöttö, joka reagoi ensimmäisen silmukka-piirin kehittämiin pulsseihin, toinen syöttö, joka reagoi paluusignaaliin sekä ulostulo, joka on kytketty horisontaalipoikkeutuspiiriin, syöttää ohjaussignaale-15 ja siihen. Toiseen silmukkapiiriin kuuluu lisäksi kolmas syöttö, joka reagoi saha-aallonmuotoon ohjaussih-naalien kehittämisen valvomiseksi ajastetussa suhteessa siihen.

Säätöpiiriin kuuluu veräjöity kytkinlaite, jossa 20 on veräjäsignaalisyöttö, syöttö, joka on kytketty vastaanottamaa säätämättömän tasajännitteen sekä ulostulo säädettyä tasajännitettä varten. Säädettyyn tasajännit-teeseen reagoiva väline kehittää virhesignaalin. Väline, jossa on virhesignaaliin reagoiva ensimmäinen sisääntu-25 lo, saha-aallonmuotoon reagoiva toinen sisääntulo sekä veräjäsignaalin sisääntuloon kytketty ulostulo, kehittää ulostulossaan veräjäsignaalin, joka on ajastetussa suhteessa saha-aallonmuotoon.

Piirustuksessa esittää 30 kuvio 1 osittain lohkokaavion, osittain kaavaku van muodossa horisontaalipoikkeutusjärjestelmää sekä kytkytyyppistä virtalähdettä, jotka on tehty tämän keksinnön periaatteiden mukaan.

Kuvio 2 esittää aallonmuotoja, jotka kuvaavat ku-35 vioiden 1 ja 3 piirien toimintaa ja kuvio 3 esittää osittain lohkokaavion, osittain kaavakuvan muodossa yksityiskohtaisemmin tämän keksin- 6 72841 non. periaatteiden mukaan tehtyjä horisontaalipoikkeutus-järjestelmää sekä kytkytyyppistä virtalähdettä.

Kuvio 1 esittää televisiovastaanottimien videosig-naalinkäsittelyosaa, joka käsittää horisontaalipoikkeu-5 tusjärjestelmän sekä kytkytyyppisen virtalähteen, jotka on tehty tämän keksinnön periaatteiden mukaan. Antenni 10 ottaa vastaan videosignaalit ja ohjaa ne virittimeen, välijakso- ja videoilmaisinasteeseen 12. Ilmaistut videosignaalit syötetään luminanssi- ja 10 värikkyyskäsittelypiiristöön 14, joka ohjaa video-ohjaussignaalit kuvaputkeen 16. Ilmaistut videosignaalit ohjataan myös tahdistussignaalin erotuspiiriin 18, joka erottaa horisontaalin ja vertikaalitahdistussig-naalit videoinformaatiosta. Tahdistussignaalit kytke-15 tään vertikaalipoikkeutuspiiriin 20, joka kehittää kuvaputkessa olevaa poikkeutuskäämiä 22 varten verti-kaalipoikkeutussignaaleja. Tahdistuserotinpiiri 18 syöttää horisontaalitahdistussignaaleja vaiheenilmaisi-meen 62.

20 Vaiheenilmaisin 62, jännitesäätöinen värähtelijä 66 ja laskin 68 ja suodatin 64 on liitetty vaihelukittuun silmukkaa kehittämään tulostussignaanelja, jotka ovat olennaisesti kohinavapaita sekä vaihe- ja taajuus-lukittuja sisääntuleviin horisontaalitahdistussignaa-25 leihin, laskimesta 68 ohjataan ulostulosignaalit toiseen vaiheilrnaisimeen 74 sekä pulssinmuokkaimeen 90 ja ramppigeneraattoriin 92, jotka kaksi jälkimmäistä komponenttia muodostavat saha-aallonmuodon horisontaa-litahdistuspulssin taajuudella, Toinen vaiheilmaisin 30 74 vertaa laskimesta 68 tulevia horisontaalitahdistet- tuja pulsseja horisontaalipoikkeutuspiiristä 140 tuleviin paluupulsseihin ja kehittää ulostulojännitteen, jonka suodatin 76 suodattaa ja joka ohjataan komparaattorin 70 syöttöön. Komparaattori 70 vertaa suodatet-35 tua jännitettä ramppigeneraattorin 92 kehittämään sa- ha-aallonmuotoon määritelläkseen sen ajankohdan, jolloin pulssigeneraattorin on syötettävä ohjaussignaali hori- 11 1 72841 sontaalipoikkeutuspiiriin 140. Reaktiona horisontaali-ohjaussignaaleille kehittää horisontaalipoikkeutuspii-ri 140 poikkeutusaallonmuotoja, jotka syötetään poik-keutuskelaan 142, jossa kehittyy korkea äärianodijän-5 nite, joka ohjataan kuvaputkeen suihkunkiihdytyspo-tentiaaliksi.

Ramppigeneraattorin 92 kehittämä saha-aallonmuo-to ohjataan myös kytkytyyppisen virtalähteen komparaattorin 80 yhteen syöttöön. Virtalähteen tuottama sää-10 detty B+-jännitteen jakavat alempanaa jännitteeseen re-sistorit 106 ja 108, jotka on kytketty säädetyn B+ suo-datinkondensaattorin 104 ja maan väliin. Resistoreiden 106 ja 108 liitos on liitetty komparaattorin 86 yhteen syöttöön, ja komparaattorin toinen syöttö on kyt-15 ketty vastaanottamaan vertailujännitteen vertailujän-nitelähteestä 84. Säädetystä Bh—jännitteestä johdettua alhaisempaa jännitettä verrataan komparaattorissa 86 vertailujännitteeseen, jotta saataisiin virhejännite, joka suodatetaan suodattimessa 88 ja syötetään kompa-20 raattorin 80 toiseen syöttöön. Komparaattori 80 vertaa suodatettua virhejännitettä saha-aallonmuotoon, jotta saataisiin aikaveräjäsignaali, jonka vahvistin 82 vahvistaa ja ohjaa tyristorin tai vastaavan laitteen ohjaus-elektrodiin erillisessä ohjauspiirissä 100. Erilliseen 25 ohjauspiiriin 100 tulee säätämätön B+ -jännitesignaali, joka sisältää paluukomponentin horisontaalipoikkeutus-piiristä 140. Veräjäsignaali veräjöi tyristorilaitteen, joka jää regeneratiivisesti johtavaksi, kunnes paluukomponentin käänteismagnetointivaikutus katkaisee sen. Sinä 30 aikana, jolloin tyristori on johtava, ohjaa ohjauspiiri 100 virtaa kondensaattorin 104 ja resistorin 106 liitoskohtaa kehittääkseen siinä säädetyn B-t- jännitteen. Erillisen ohjauspiirin 100 kehittämä säädetty B+ jännite ohjataan horisontaalipoikkeutuspiiriin 140 syöttö-35 jännitteenä tuohon piiriin sekä televisiovastaanotti-men muihin osiin. B+ jännitteen säätö saadaan aikaan 8 72841 ohjauspiirin 100 tyristorilaitteen toimintajakson verä-jöidyllä ohjauksella.

Kuvion 1 järjestelmän toiminta voidaan ymmärtää viittaamalla kuvion 2 aallonmuotoihin. Vaihelukitun 5 silmukkapiirin osat 62, 64, 66 ja 68 kehittävät, kuten kuviossa 2a näkyy, signaalin A, joka pysyy olennaisesti vakiovaihe- ja taajuussuhteessa tuleviin horisontaalitahdistussignaaleihin nähden. Signaali A johdetaan vaiheilmaisimeen 74 ja pulssinmuokkaajaan 10 90, jossa sen toimintavaihe muutetaan kehittämään kuvion 2b pulssinrauoto. Pulssinmuokkaaja 90 voi esimerkiksi olla stabiili multivibraattori tai veräjöidy logiikkajärjestely. Pulssit B ohjaavat ramppigeneraat-toria 29 kuvion 2c saha-aallonmuodon kehittämiseksi.

15 Komparaattori 70 vertaa saha-aallonmuotoa C jän nitteeseen DC 1, joka on vaiheilmaisimen 74 suodatettu virhejännite. Kun aallonmuodon C edustama positiivinen kasvava jännite saavuttaa korkeuden DC 1, kuten kuviossa 2c kuvaavasti esitetään, muuttaa komparaat-20 torin ulostulo tilaa, jolloin se kehittää kuvion 2d aallonmuodon D. Voidaan nähdä, että aallonmuodon D positiivinen siirtyminen tänä ajankohtana jää jälkeen tahdistuslukitun aallonmuodon A positiivisesta siirtymästä jaksolla DL 1, kuten kuviossa 2d näkyy. Aallon-25 muodon D positiivinen siirtymä panee sitten alkuun pulssigeneraattorissa 72 horisontaaliohjaussignaalin, joka yhdistetään horisontaalipoikkeutuspiiriin 140. Pulssigeneraattori voi olla tyyppiä, joka selitetään tämän keksijöiden U.S.patenttihakemuksessa 30 nro 102 575, joka on kirjattu 11.12.1979 ja jonka otsake on "PULSE GENERATOR FOR A HORIZONTAL DEFLECTION SYSTEM". Komparaattori 70 reagoi senvuoksi jatkuvasti tahdistuksesta peräisin olevien ja paluupulssien väliseen vaihe-eroon sekä saha-aallonmuodon edustamaan 35 tahdistuspulssin ajastukseen kehittääkseen horisontaalisen ohjaussignaalin ajastusaallonmuodon D, joka· ve- il 9 72841 tää tehokkaasti paluupulssit ja siten horisontaali-pyyhkäisyintervallin takaisin vaihetahdistukseen tulevan horisontaalitahdistussignaalin kanssa. Tällöin jäävät haitalliset vaikutukset, kuten taipumat esitetys-5 sä talevisiokuVassa, mahdollisimman vähäisiksi.

Hakkurityyppisen virtalähteen komparaattori 80 saa saha-aallonmuodon C ja suodatetun virhejäännitteen DC 2 komparaattorista 86, kuten kuviossa 2c näkyy. Kun aallonmuodon C edustama positiivisesti kasvava jännite 10 saavuttaa korkeuden DC 2,muutta komparaattorin 80 ulostulo tilaa, jolloin se kehittää kuvion 2e aallonmuodon E. Aallonmuodon E positiivinen siirtymä jää jälkeen tah-distuslukitun aallonmuodon A positiivisesta siirtymästä jaksolla DL 2, kuten kuviossa 2e näkyy. Jakso DL 2 on 15 suunnilleen sama kuin ohjauspiirin 100 tyristorin toimintajakson se osa, jonka aikana laite on ei-johtava. Tyristori on johtava olennaisesti aallonmuodon positiivisesti kulkevan osan aikana.Siten voidaan nähdä, että muutos viiveessä DL 2 muuttaa tyristorilaitteen toiminta-20 jaksoa, jolloin se ohjaa suodatinkondensaattorin 104 poikki kehittyneen B+ jännitteen säätöä.

Ohjauspiirin 100 tyristorilaitteen veräjöivät aallonmuodon E positiiviset siirtymät, joka aallonmuoto johdetaan tahdistuslukitusta signaalista A, josta saha-25 aallonmuoto C on johdettu. Tyristorilaite saadaan ei-joh-tavaksi paluupulsseilla, jotka voivat olla jatkuvasti muuttuvassa vaihesuhteessa verrattuna tahdistukseen. Ihannetapauksessa olisi toivottavaa, että paluupulssit kytkevät tyristorilaitteen pois täsmälleen niinä hetki-30 nä, jolloin aallonmuodon E siirtymä on negatiivinen, mutta paluupulssien jatkuvasti vaihtelevat esiintymishetket estävät tämän. On kuitenkin todettu, että käyttämällä horisontaalipoikkeuttamisjärjestelmän vaihekorjaussilmukkaa, johon kuuluu vaiheilmaisin 74, suodatin 76, 35 komparaattori 70, pulssigeneraattori 72 ja horisontaa- 10 72841 lipoikkeuttamispiiri 140, suuremmalla nopeudella kuin virtalähdesilmukkaa, johon kuuluu komparaattori 86 suodatin 88, komparaattori 80. vahvistin 82 ja ohjauspiiri 100, paluupulssit pysyvät tyydyttävän vakaassa vaihe-5 suhteessa tahdistuslukittuun aallonmuotoon A, niin että virransyötössä ei esiinny haitallisia vaikutuksia. Tämä voidaan saada helposti aikaan, esimerkiksi säätämällä suodattimien 76 ja 88 kapasitiivisten osien arvoja. Sekä horisontaalipoikkeutusjärjestelmä että 10 kytkytyyppinen virtalähde on saatu toimimaan tyydyttävästi käyttämällä 7KHz:n silmukka-aikavakiota vaihe-korjaussilmukassa la 499Hz:n silmukka-aikavakiota virtalähdesilmukassa.

Yhden ainoan ramppigeneraattorin käyttö kuvion 1 15 järjestelyssä on erityisen edullista, kun horisontaalipoikkeutus järjestelmän ja kytkytyyppisen virtalähteen komponentit on tehty yhdelle integroidulle virta-piirihipulle. Esimerkiksi kuvion 1 suoritusmuodossa on kaikki katkoviivan sisäpuolella olevat komponentit 20 tehty yhdelle ainoalle integroidulle virtapiirihipul-le, lukuunottamatta muutamia suodattimia, ramppigeneraattorin ja pulssigeneraattorin reaktiivisia osia. Käytettäessä vain yhtä ramppigeneraattoria säästyy sirulla tilaa ja etäispiirien liitännässä tarvittavien 25 tappien lukumäärä tulee mahdol li siiman pieneksi. Ramppigeneraattorin 92 ja komparaattorien 70 sekä 80 välinen liitäntä voidaan sopivasti tehdä itse integroidulla virtapiirihipulla, jolloin nämä kaksi asiaankuuluvaa television järjestelmää voidaan tehokkaasti yhdis-30 tää.

Kuviossa 3 esitetään kaavamaisena detaljipiirustuk-eena eräs ramppigeneraattorin, vaihekorjaussilmukan ja kytkytyypisen virtalähteen suoritusmuoto. Laskin 68 syöttää tahdistuslukittuja pulsseja vaiheilmaisimen 35 74 transistorin 310 kantajohtimeen. Transistori 310 on yhdistetty differentiaalivahvistinkokoonpanoon liittämällä transistorin emitteri transistorin 308 emitte-

II

u 72841 riin ja transistorin 420 kollektoriin. Transistorin 308 kantajohtoon syötetään vakiotasajännite jännite-jakajasta, johon kuuluu sarjaan kytkettyinä resistori 302 sekä diodit 304 ja 306, jotka on kytketty syöttöjän-5 nitelähteen (+) sekä vertailupotentiaalin (maa) väliin. Transistori 420 saa differentiaalivahvistimen toimimaan silloin kun esiintyy paluupulsseja, jotka liitetään transistorin 420 kantajohtimeen horisontaalipoik-keutuspiiristä 140 integroidun piirin päätteen ja ja re-10 sistorin 424 avulla. Transistorin 420 kantajohtimen ja maan väliin on kytketty diodi 422, ja transistorin 420 emitteri on yhdistetty maahan.

Transistoreiden 308 ja 310 kollektoreiden väliin on kytketty virtapeilijärjestely. Transistorin 314 15 kollektori on liitetty transistorin 308 kollektoriin ja sen emitteri on yhdistetty + syöttöön resisterin 318 avulla. Transistorin 312 kantajohdin on yhdistetty transistorin 314 kollektoriin, sen kollektori on yhdistetty maahan ja sen emitteri on yhdistetty transistorin 20 314 kantajohtimeen sekä + syöttöön resistorin 320 avulla. Transistorin 316 kantajohdin on yhdistetty transistorin 314 kantajohtimeen, sen emitteri on yhdistetty + syöttöön resistorilla 322 ja sen kollektori on yhdistetty transistorin 310 kollektoriin. Virtapeilijär-25 jestely yhdistää transistoreiden 310 ja 316 kollektro- rit. Ulostulosignaali, joka vastaa signaalia DC 1 kuviossa 2c, johdetaan integroidun piirin päätteeseen 3 sekä omparaattorin 70 transistorin 334 kantajohtimeen. Suo-datinkondensaattori 330 yhdistetään intgroidun piirin 30 päätteen 3 ja maan väliin. Komparaattori 70 käsittää transistorit 334 ja 336, jotka on sijoitettu differentiaalivahvistimen kokoonpanoon. Transistorin 334 emitteri on yhdistetty transistorin 336 emitteriin sekä vir-talähdetransistorin 338 kollektoriin. Emitteritransis-35 tori 338 on yhdistetty + syöttöön resistorilla 340, ja sen kantajohdin on liitetty vertailujännitteeseen 12 72841 V^-ι > jota vertailu jännitelähde 400 syöttää. Transistorin 336 kollektori on yhdistetty maahan ja transistorin 334 kollektori en yhdistetty pulssigeneraatto-riin 72 ja maahan resistorilla 343. Pulssigeneraatto-5 ri 72 syöttää horisontaalisia ohjauspulsseja horison-taalipoikkeutuspiiriin 140 integroidun piirin päätteen 2 kautta.

Laskin 68 johtaa tahdistuslukittuja pulsseja verä-jöityyn pulssinmuokkaajaan 90 ja kääntimeen 350.

10 Pulsseja, joilla on kuviossa 2a esitetty aallonmuoto A, johdetaan veräjöityyn pulssinrnuokkaajaan 90. Veräjöi-ty pulssinmuokkain 90 kehittää tulostuspulsseja B, jotka ovat sopivia ohjaamaan ramppigeneraattoria 92, ja suositussa suoritusmuodossa on aallonmuodolla B 15 suunnilleen 1:7 toimintajakso. Aallonmuoto B johdetaan kantajohtimeen transistorissa 352, jonka kollektori on liitetty transistorin 354 kollektoriin sekä integroidun piirin tulostuspäätteeseen 6, ja sen emitteri on liitetty transistorin 354 kantajohtimeen sekä maa-20 hän resistorin 356 avulla. Transistorin 354 emitteri on yhdistetty maahan. Ramppigeneraattorin täydentää resistori, jonka kollektori on yhdistetty integroidun piirin päätteeseen 6, jonka kantajohdin on yhdistetty vertailujännitteen lähteeseen ja jonka emitte-25 ri on liitetty 6 syöttöön resistorin 364 ja kondensaattorin 360 avulla, joka on kytketty integroidun piirin päätteen 6 ja maan väliin.

Käytössä kehittyy saha-aallonmuoto integroidun piirin päätteessä 6 ja se johdetaan transistorin 336 kan-30 tajohtimeen ja transistorin 370 kantajohtimeen. Transistorin 370 kollektori on yhdistetty transistorin 372 kollektoriin ja transistorin 390 kantajohtimeen resistorin 376 avulla. Transistorin 372 emitteri on yhdistetty maahan resistorilla 374 ja sen kantajohdin 35 on yhdistetty vertailujännitteeseen * jota ver-tailujännitelähde 400 syöttää.

13 72841

Transistori 390 on järjestetty differentiaalivah-vistinkokoonpanoon transistorin 392 kanssa muodostamaan komparaattori 80. Transistorin 390 emitteri on kytketty transistorin 392 emitteriin sekä virtalähde-5 transistorin 398 kollektoriin. Transistorin 398 kan-tajohdin on yhdistetty vertailujännitteen lähtee seen ja sen emitteri on kytketty + lähteeseen resisto-rilla 397. Vertailujännitelähde 400 syöttää vertailu-jännitteen Vrej transistorin 392 kantajohtimeen. Vir-10 tapeili, johon kuuluu diodi 394 sekä transistori 396 yhdistää transistoreiden 390 ja 392 kollektorit. Transistorin 390 kollektori on kytketty diodin 394 anodiin ja transistorin 396 kantajohtimeen. Diodin 394 katodi ja transistorin 396 emitteri on yhdistetty maahan.

15 Transistorin 396 kollektori on yhdistetty transistorin 392 kollektoriin ja tässä liitoksessa kehittyvä signaali ohjataan ulostulovahvistimen 82 transistorin 410 kantajohtimeen.

Ulostulovahvistimessa 82 kytketään transistori 20 410 + syöttöön, ja sen emitteri liitetään maahan resis- torilla 412 sekä transistorin 416 kantajohtimeen resis-torilla 414. Transistorin 416 emitteri on liitetty maahan ja sen kollektori on liitetty + syöttöön resis -torilla 418 sekä integroidun piirin päätteeseen 7.

25 Integroidun piirin pääte 7 on liitetty kondensaat torin 118 avulla muuntajan 116 primäärikäämiin erillisessä säätypiirissä 100. Muuntajan sekundäärikäämi on yhdistetty POT:in veräjäelektrodiin. Säätämätön B+ jännite, joka sisältää paluusignaalikomponentin, johdetaan 30 tyristorin 102 anodiin horisontaalipoikkeutuspiiristä induktorin 113 avulla. Suodatinverkko, johon kuuluu sarjaan kytketyt kondensaattori 114 ja resistori 112 sekä kondensaattori 111, on kytketty rinnan tyristorin 102 päävirtaradan kanssa. Tyristorin katodi on kytketty suo-35 datinverkkoon sekä yhteen levyyn säädetyn B+ suodattimen kondensaattorissa 104, jonka toinen levy on yhdistetty 14 72841 maahan. Tyristorin 102 katodilla kehittynyt säädetty B+ jännite kytketään horisontaalipoikkeutuspiiriin 140 johtimella 120 sekä jännitteenjakajaan, johon kuuluu resistorit 106 ja 108, jotka on kytketty rinnan suoda-5 tinkondensaattorin 104 kanssa. Resistori 110 on kytketty jännitteenjakajan välipisteen ja integroidun piirin pääteen 4 väliin.

Komparaattoriin 86 kuuluu transistorit 430 ja 432, jotka on kytketty differentiaalivahvistinkokoon-10 panoon. Transistorin 430 emitteri on liitetty transistorin 432 emitteriin, sekä virtalähdetransistorin 444 kollektoriin. Transistorin 444 kantajohdin on liitetty vertailujännitteen lähteeseen ja sen emitte ri on liitetty resistorin 448 + syöttöön. Transistorin 15 432 kantajohdin esimagnetoituu ollessaan yhteydessä transistorin 446 kollektoriin ja diodin 406 anodiin. Transistorin 446 kantajohdin on yhdistetty vertailu-jännitteen lähteeseen, ja sen emitteri on kytketty resistorin 449 + syöttöön. Diodin 406 katodi on yhdis-20 tetty zenerdiodin 408 katodiin, jonka zenerdiodin anodi on yhdistetty integroidun piirin päätteeseen 8.

Tässä suoritusmuodossa esitetään integroidun piirin pääte 8 maadoitettuna. Transistorin 439 kollektori on liitetty integroidun piirin päätteeseen 5 sekä 25 transistorin 434 kollektoriin. Transistorin 434 emitteri on yhdistetty sarjaankytkettyihin diodiin 438 ja resistoriin 440, ja se on myös kytketty transistorin 436 kantajohtimeen. Transistorin 436 emitteri on maadoitettu resistorilla 442 ja sen kollektori on kytketty 30 transistorin 434 kantajohtimeen sekä transistorin 432 kollektoriin. Kondensaattorina esitetty suodatin 88 on kytketty integroidun piirin päätteiden 4 ja 5 väliin.

Transistoreiden 430 ja 434 kollektoreiden välinen 35 liitos on kytketty kantajohtimeen transistorissa 380, jonka kollektori on liitetty + syöttöön. Transistorin 15 72841 380 emitteri on yhdistetty transistorin 382 kollekto-riin sekä transistorin 390 kantajohtimeen resistorin 378 avulla. Transistorin 382 kantajohdin on liitetty vertailujännitteen lähteeseen, ja sen emitteri 5 on maadoitettu resistorilla 384.

Laskin 68 syöttää horisontaalitahdistuslukittua aallonmuotoa vaiheilmaisimeen 74 ja pulssinmuokkaajaan 90. Veräjöity pulssinmuokkaaja 90 syöttää kestoajal-taan noin 8 mikrosekunnin pulsseja transistoreihin 10 352 ja 354, jotka purkavat ramppigeneraattorin 360 kondensaattorin. Transistoreiden 352 ja 354 johtavien jaksojen välillä varaa transistori 362 kondensaattorin 360, jotta tämä muodostaisi johtimeen C saha-aal-lonmuodon, joka syötetään komparaattoriin 70 ja tran-15 sistoriin 370.

Horisontaalitahdistuslukittuja pulsseja A, jotka syötetään vaiheilmaisimen 74 transistoriin 310, verrataan tasavirtavertailujännitteeseen transistorin 308 kantajohtimessa, silloin kun paluupulssi esiintyy 20 integroidun piirin päätteessä 1, minä aikana emitte-rivirtaa johdetaan transistoreihin 308 ja 310. Vaihe-ilmaisin 74 synnyttää virran, joka suodatetaan ja varastoidaan jännitteenä DC 1 kondensaattoriin 330 sekä syötetään komparaattorin toiseen syöttöön. Kun 25 ylöspäin porrastuva aallonmuoto transistorin 336 kantajohtimessa ylittää jännitteen DC 1 tason, tulee transistori 334 johtavaksi ja käynnistää pulssigene-raattorin johtimella D. Pulssigeneraattori 72 kehittää sitten horisontaaliohjauspulssin, joka kytketään 30 horisontaalipoikkeutuspiiriin 140, integroidun piirin päätteen 2 avulla. Voidaan nähdä, että säilyttää ohjatun vaihetahdistuksen tulevien horisontaalitahdistus-pulssien ja horisontaalipoikkeutusjärjestelmän paluu-pulssien välillä vertaamalla paluupulssin vaihetta 35 horisontaalitahdistuslukittuun pulssiin ja muuttamalla 16 72841 horisontaaliohjaussignaalin kehittymisen ajastusta reaktiona siihen. Näiden kahden signaalin välinen vaihe-ero kompensoidaan kunkin horisontaalisen pyyhkäisyjuovan aikana määrällä, jonka silmukan aikavakio määrää.

5 Tämän silmukkapiirin aikavakiota säädetään valitsemalla arvo kondensaattorille 330, joka on kytketty silmuk-kapiiriin integroidun piirin päätteessä 3.

Samanaikaisesti kehittää vahvistin 82 integroidun piirin päätteessä 7 pulssinleveysmoduloituja veräjäpuls-10 seja, joita käytetään veräjöimään ulkopuolisen ohjaus-piirin 100 tyristorilaitetta 102. Paluupulssikomponen-tin sisältävä säätämätön B+ jännite johdetaan tyristorin 102 anodiin horisontaalipoikkeutuspiiristä 100. Kun tyristori 102 veräjöidään, kytketään B+ jännite säädet-15 tyyn B+ suodatinkondensaattoriin 104 tyristorin 102 avulla, joka pysyy regeneratiivisesti johtavana, kunnes negatiivinen paluupulssi kytkee tyristori 102 pois. Suodatettu ja säädetty B+ jännite ohjataan horisontaalipoikkeut-tamispiiriin 140 ja televisiovastaanottimen muihin pii-20 ristöihin. Säädetty B+ jännite ohjataan myös jännitteen-jakajaan, johon kuuluu resistorit 106 ja 108, ja osa jaetusta jännitteestä kytketään komparaattorin 86 transistorin 430 kantajohtimeen. Transistori 430 järjestetään Miler-integraattorikokoonpanoon yhdessä suo-25 datinkondensaattorin 88 kanssa, ja se vertaa myös säädettyä B+ jännitettä siihen tasavirtajännitteeseen, joka johdetaan transistorin 432 kantajohtimeen. Tasa-virtajännite voidaan valita syöttämällä haluttu vertai-lujännite zenerdiodiin 408 integroidun piirin päättees-30 sä 8. Kuviossa 3 esitetyssä suoritusmuodossa on tämä pääte maadoitettu. Verrattaessa säädettyä B+ jännite-komponenttia tasavirtavertailujännitteeseen kehittyy jännite ν?, joka sytetään transistorin 380 kantajohti-meen. Ohjauspiirin aikavakiota valvotaan valitsemalla 35 sopiva arvo suodatinkondensaattorille 88.

Il 17 72841

Saha-aallonmuoto, joka esiintyy transistorin 370 kantajohtimessa, yhdistetään jännitteeseen V_ yhdistä-mällä transistorit 370 ja 380 sekä transistorit 376 ja 378. Senvuoksi käsittää transistorin 390 kantajohtimes-5 sa syntynyt signaali saha-aallonmuodon, joka viittaa jännitteeseen V„, joka edustaa säädetyft B+ jännitteen Γ poikkeamaa sen halutusta arvosta. Saha-aallonmuoto nousee ja laskee siten, riippuen muutoksista jännitteessä V„ osoittaen tarvittavaa korjausta säädettyyn Γ 10 B+ jännitteeseen. Kuviossa 2f esitetään transistorin 390 kantajohtimessa oleva signaali F ajastussuhtees-sa järjestelmän muihin signaaleihin nähden.

Transistorin 390 kantajohtimessa olevaa saha-aal-lonmuotoa verrataan transistorin 392 kantajohtimeen 15 syötettyyn kiinteään vertailujännitteeseen V Kun ylöspäin porrastuva saha-aallonmuoto ylittää arvon Vre£, tulee transistori 392 johtavaksi, ja positiivinen veräjäpulssi kytkeytyy vahvistimeen 82 johtimen E kautta. Voidaan nähdä, että kun saha-aallonmuoto F 20 heilahtelee ylös ja alas Vp:muutoksien mukaan, muuttuu johtimen E veräjäpulssin ajastus vastaavasti. Johti-messa E olevan pulssin leveys moduloidaan siten ohjaamaan tyristorilaitteen 102 toimintajaksoa. Tällä tavoin voidaan B+ jännitettä säätää.

25 Voidaan havaita, että kuvion 3 järjestelyllä saadaan aikaan vaakapoikkeutus- ja B+ säätöpiirien edullinen yhdistelmä samalla integroidun piirin sirulla, niin että tarvitaan vain seitsemän integroidun piirin päätettä yhdistämään horisontaalipoikkeuttamis-30 piiri 140, erillinen ohjauspiiri 100 sekä kondensaattorit 330, 360 ja 88. Ramppigeneraattori 92, komparaattori 70 ja komparaattori 80 voidaan kaikki liittää toisiinsa integroidun piirin sirulla. On todettu, että yhden yhteisen ramppigeneraattorin käyttö sekä horison-35 taalipoikkeutusjärjestelmää että B+ säätöä varten, is 72 841 kuten tässä on selitetty, johtaa horisontaaliohjaussig-naaleiden oikeaan kehittymiseen ja B+ jännitteen hyvään säätöön televisiovastaanottimessa, samoinkuin näiden järjestelmien osien tarkoituksenmukaiseen sijoittami-5 seen yhteen ainoaan integroidun piirin siruun.

Claims (7)

19 72841

1. Televisiovastaanotin, joka käsittää horisontaa-lipoikkeutuspiirin (140) horisontaalipoikkeutussignaalien 5 sekä paluusignaalin kehittämiseksi, säätämättömän tasavir-ran lähteen (sisääntulo pisteessä 100) ja horisontaalitah-distussignaalilähteen (18), horisontaaliohjauspiirin käsittäessä ensimmäisen silmukkapiirin (62, 64, 66, 68), jonka syöttö on liitetty horisontaalitahdistussignaalilähtee-10 seen (18) ja jonka tulostuksessa kehittyy pulsseja, jotka ovat vaiheeltaan ja taajuudeltaan olennaisesti muuttumattomassa suhteessa horisontaalitahdistussignaaleihin, väline (90, 92), jonka syöttö on liitetty ensimmäisen silmukkapiirin (62, 64, 66, 68) ulostuloon sekä ulostulon saha-aallon-15 muodon kehittämiseksi ajastetussa suhteessa ensimmäisen silmukkapiirin kehittämiin pulsseihin nähden, tunnet-t u siitä, että toinen silmukkapiiri (70, 72, 74, 76) käsittää ensimmäisen syötön (74), joka reagoi ensimmäisen silmukkapiirin kehittämiin pulsseihin, toisen syötön (74), 20 joka reagoi paluusignaaliin ja ulostulon (72) , joka on kytketty horisontaalipoikkeuttamispiiriin (140), johon syötetään ohjaussignaaleja, että se käsittää lisäksi kolmannen syötön (70:n +), joka reagoi saha-aallonmuotoon ohjatakseen ohjaussignaalien kehittämistä ajastetussa suhteessa niihin 25 sekä säätöpiirin (100), johon kuuluu veräjöity kytkentälaite, jossa on veräjäsignaalisyöttö, syötön, joka on kytketty ottamaan vastaan säätämättömän tasajännitteen sekä ulostulon säädetyn tasajännitteen kehittämiseksi, välineen (86), joka reagoi säädettyyn tasajännitteeseen ja vertailujännit-30 teen (84) virhesignaalin kehittämiseksi sekä välineen (80, 82), jossa on ensimmäinen syöttö (80:n -), joka reagoi vir-hesignaaliin, toisen syötön (80:n +), joka reagoi saha-aal-lonmuotoon, sekä ulostulon, joka on kytketty veräjäsignaa-lisyöttöön veräjäsignaalin kehittämiseksi ulostulossa, 35 ajastetussa suhteessa saha-aallonmuotoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen televisiovastaanotin, tunnettu siitä, että toinen silmukka käsittää 20 72 841 vaiheilmaisimen (74), jonka ensimmäinen syöttö on liitetty tahöistuspulssilähteeseen ja toinen syöttö on liitetty poikkeuttamispiiriin paluupulssien vastaanottamiseksi siitä reaktiona tahöistussignaalien sekä paluupulssien välisiin 5 taajuus- ja vaihe-eroihin, ensimmäisen komparaattorin (70) , jonka ensimmäinen syöttö on liitetty ja kytketty ottamaan vastaan ensimmäisen ohjaussignaalin sekä toisen syötön, joka on kytketty ottamaan vastaan saha-aallonmuodon, välineen ensimmäisen komparaattorin (70) ulostulon liittämiseksi 10 poikkeuttamispiiriin (140) horisontaaliohjaussignaalin syöttämiseksi siihen, veräjäsignaalin mainitun kehittämisvälineen käsittäessä toisen komparaattorin (80), jossa on ensimmäinen syöttö, joka on kytketty ottamaan vastaan saha-aallonmuoto, toinen syöttö sekä ulostulo veräjäsignaalin 15 kehittämiseksi, vertailujännitelähteen, virhesignaalin kehittämisvälineen käsittäessä kolmannen komparaattorin (86), jonka ensimmäinen syöttö on kytketty vertailujännitelähteeseen (84) ja jonka toinen syöttö reagoi säädettyyn jännitteeseen sekä välineen (88) virhesignaalin kytkemiseksi 20 toisen komparaattorin (80) toiseen syöttöön.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen televisiovastaan-otin, tunnettu siitä, että ensimmäisen suodatinpii-rin (76) syöttö on kytketty ottamaan vastaan ensimmäinen ohjaussignaali ja ulostulo ja sen ulostulo on kytketty en- 25 simmäisen komparaattorin (70) ensimmäiseen syöttöön, välineen, virhesignaalin kytkemiseksi toisen komparaattorin (80) toiseen syöttöön, käsittäessä toisen suodatuspiirin (88) .

4. Patenttivaatimuksien 1-3 mukainen televisio-30 vastaanotin, tunnettu siitä, että kytkentälaite on tyristori ja että säätämättömän tasajännitteen lähde syöttää säätämättömän tasajännitteen signaalin säätöpiiriin (100), joka signaali käsittää paluusignaalikomponentin, joka kytkee mainitun tyristorin ei-johtavaan tilaan.

5. Patenttivaatimuksien 2-4 mukainen televisio- vastaanotin, tunnettu siitä, että kolmas komparaattori (86) käsittää kaksi differentiaalivahvistinkokoonpa- li 21 72841 noon kytkettyä transistoria (430, 432) sekä kondensaattorin (88), joka on kytketty jonkin transistorin (430) kanta- ja kollektorielektrodien väliin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen televisiovastaan-5 otin, tunnettu siitä, että säätöpiiri (100), kolmas komparaattori (86), toinen komparaattori (80) sekä kytkin-väline (82) käsittää hakkurivirtalähdesilmukkapiirin, ja virtalähdesilmukkapiirin aikavakio on riippuvainen mainitun kondensaattorin (88) arvosta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen televisiovastaan- otin, tunnettu siitä, että toinen silmukkapiiri (70, 72, 74, 76) käsittää lisäksi suodatinpiirin (76) toisen silmukkapiirin aikavakion määräämistä varten ja siitä, että virtalähdesilmukkapiirin aikavakio on pienempi kuin 15 toisen silmukkapiirin aikavakio. 22 72841