maataa

maataa (57-F) (taivutus) tai (55-F)

1. (runollinen) maaduttaa, muuttaa maaksi

   Tuo Ukko, ylinen luoja, ... , ilman ve'en erotti, veestä maati manterehen. [Kalevala]

• maattaa
• maaduttaa
• maaduttaminen
• maadutus
• maadoittaa
• maatua

• Kalevala
• Nykysuomen sanakirja