heinä
Suomi
muokkaaPronomini
muokkaaheinä
- (persoonapronomini, taivutusmuoto) essiivimuoto sanasta he
Substantiivi
muokkaaheinä (10)
- jokin yksisirkkaisten heimoon Poaceae kuuluva heinäkasvi
- niitetty ja kuivattu heinäkasvien ja joidenkin muiden ruohovartisten kasvien kasvismassa
- (slangia) marihuana, kannabiksen eräs muoto
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈheinæ/
- tavutus: hei‧nä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | heinä | heinät |
| genetiivi | heinän | heinien (heinäin) |
| partitiivi | heinää | heiniä |
| akkusatiivi | heinä; heinän |
heinät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | heinässä | heinissä |
| elatiivi | heinästä | heinistä |
| illatiivi | heinään | heiniin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | heinällä | heinillä |
| ablatiivi | heinältä | heiniltä |
| allatiivi | heinälle | heinille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | heinänä | heininä |
| translatiivi | heinäksi | heiniksi |
| abessiivi | heinättä | heinittä |
| instruktiivi | – | heinin |
| komitatiivi | – | heinine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | heinä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaabalttilainen laina[1]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaaYhdyssanat
muokkaaahvenheinä, apilaheinä, hajuheinä, heinäaika, heinäaro, heinähanko, heinäharava, heinähattu, heinähäkki, heinähäntä, heinäinen, heinäkasvi, heinäkenkä, heinäkuorma, heinäkupo, heinäkurppa, heinäkuu, heinälaji, heinälajike, heinälato, heinämaa, heinämies, heinänhelve, heinäniitty, heinänkasvu, heinänkorjuu, heinänkorjuukone, heinänkorsi, heinänkuormain, heinänpaalain, heinänpöyhin, heinänsiemen, heinäntekijä, heinänteko, heinänuha, heinänviljely, heinäpaali, heinäpelto, heinäperhonen, heinäpouta, heinäsato, heinäseiväs, heinäsirkka, heinäsorsa, heinäsuova, heinätyö, heinävuosi, heinäväki, höyhenheinä, kenkäheinä, koiranheinä, kuivaheinä, kuloheinä, kylvöheinä, luonnonheinä, maarianheinä, nurmiheinä, puhveliheinä, raiheinä, siniheinä, suolaheinä, vesiheinä
Idiomit
muokkaa- helppoa kuin heinänteko — helppoa ja ei-konstikasta työtä
- puhua puuta heinää — puhua mitä sattuu, puhua potaskaa
Aiheesta muualla
muokkaa- heinä Kielitoimiston sanakirjassa
- heinä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 963 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).