keskusta

Suomi

keskusta (13)

keskellä sijaitseva osa, keskipisteen lähellä oleva osa
ympyrän ~
kaupungin keskeisin tai tärkein osa
Kävelin Helsingin keskustassa
(politiikka) poliittinen keskusta
(politiikka) Suomen Keskustan käyttönimi
(shakki) yleensä keskustaan luetaan ruudut d4, d5, e4, e5, mutta joskus mukaan lasketaan myös näitä ympäröivät ruudut
Keskustan haltuunotto sotilain tai vastustajan sotilaskeskustan muodostamisen häiritseminen on klassisen ajattelutavan mukaan yksi avausvaiheen pääideoista. Hypermoderni koulukunta sen sijaan kannatti keskustan hallintaa etäältä upseerien avulla.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	keskusta	keskustat
genetiivi	keskustan	keskustoiden keskustoitten keskustojen (keskustain)
partitiivi	keskustaa	keskustoita keskustoja
akkusatiivi	keskusta; keskustan	keskustat
sisäpaikallissijat
inessiivi	keskustassa	keskustoissa
elatiivi	keskustasta	keskustoista
illatiivi	keskustaan	keskustoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	keskustalla	keskustoilla
ablatiivi	keskustalta	keskustoilta
allatiivi	keskustalle	keskustoille
muut sijamuodot
essiivi	keskustana	keskustoina
translatiivi	keskustaksi	keskustoiksi
abessiivi	keskustatta	keskustoitta
instruktiivi	–	keskustoin
komitatiivi	–	keskustoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	keskusta-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. keskeinen osa

2. kaupungin tärkein osa

3. polittinen keskusta

5. šakkilaudan sisimmät ruudut