karhu

 

karhu (1)

1. Ursus-suvun suurikokoisia petoeläimiä; erityisesti pohjoisessa Euraasiassa yleinen ruskeakarhu (Ursus arctos), kaikkiruokainen metsissä viihtyvä nisäkäs, Euroopan suurin petoeläin
2. (arkikieltä) maksukehotus, karhukirje

   Lähetin jo toisen karhun, kun Virtanen ei ole vieläkään maksanut laskuaan.

   Puhelinoperaattorilta saapui karhu.

• rajoittuu itämerensuomeen, johdettu samasta lähtömuodosta kuin karhea (’karkea’), karhi, (’oksaisesta puusta tehty äes’) < suomalais-volgalaisesta sanasta *karča, ’risu, oksa’; laajemmalle levinneitä vastineita etäsukukielissä on sanoilla kontio, ohto ja otso (Oksanen: Karhu, kontio, ohto ja otso – Karhun nimitysten kielellisillä lähteillä, s. 14)

• Iso karhu, Pieni karhu

• ohto
• otso
• mesikämmen
• nalle
• kontio
• kouvo
• kouko
• kouki

• adjektiivit: karhumainen
• substantiivit: karhuaminen, karhukainen
• verbit: karhuta

emokarhu, emäkarhu, harmaakarhu, jääkarhu, karhujahti, karhukirje, karhukissa, karhukoira, karhukopla, karhulanka, karhunajo, karhunkieli, karhunkierros, karhunkoppi, karhunköynnös, karhunlanka, karhunliha, karhunmarja, karhunmetsästys, karhunnahka, karhunpalvelus, karhunpalvonta, karhunpenikka, karhunpentu, karhunpesä, karhunpoika, karhunpoikanen, karhunputki, karhunpyynti, karhunrauta, karhunruoho, karhunsammal, karhuntalja, karhunvatukka, karhunäätä, karhuruno, karhuryhmä, karhuvipu, karhuäyriäinen, kissakarhu, maakarhu, marjaskarhu, merikarhu, mustakarhu, muurahaiskarhu, nallekarhu, pandakarhu, pantakarhu, pesukarhu, puolikarhu, pussikarhu, sepelkarhu, silmälasikarhu, teddykarhu, tiekarhu, verokarhu

• lähteä sutta pakoon, tulla karhu vastaan
  1. joutua vaikeasta asemasta vielä vaikeampaan

• joutua ojasta allikkoon

• karhu Kielitoimiston sanakirjassa
• karhu Tieteen termipankissa
• Artikkeli 248 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa