Poistettu sisältö Lisätty sisältö
|
|
|
Svinhufvud aloitti opintiensä [[Helsingin normaalilyseo]]ssa kahdeksanvuotiaana. Kouluopetus tapahtui [[Ruotsin kieli|ruotsin kielellä]], mutta kouluun kirjautuessaan Svinhufvud oli ilmoittanut äidinkielekseen [[suomen kieli|suomen]].<ref name=Kuusi/>
[[Helsingin yliopisto|Yliopistossa]] Svinhufvud suoritti ensin tutkinnon Suomen ja Pohjoismaiden [[historia]]sta sivuaineena botaniikka valmistuen filosofian kandidaatiksi 1881. Maisterin arvon Svinhufvud sai vuonna 1882. SilloistaSilloisen [[Suomen asevelvollisuuden historia|asevelvollisuuden]] hän suoritti lyhyinä reservinharjoituspätkinä kolmena kesänä.<ref name="KB" /> Varsinaisesti hän kunnostautui lakiopinnoissaan, minkä takia hän uransa alussa oli [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeudessa]]. [[Turku|Turusta]] oli kotoisin myös [[Ellen Svinhufvud|Ellen Timgren]], jonka kanssa hän avioitui. Hän sai varsin nuorena paikan senaatin [[lainvalmistelukunta|lainvalmistelukunnasta]], ja nuori perhe muutti isän työn perässä milloin Helsinkiin, milloin Turkuun hovioikeuteen tai [[Heinola]]an kihlakunnantuomariksi, kunnes Svinhufvud pääsi Lappeen [[Tuomiokunta|tuomiokunnan]] [[kihlakunnantuomari]]ksi, ja perhe muutti vuonna 1908 [[Luumäki|Luumäelle]] [[Kotkaniemi|Kotkaniemeen]]. Svinhufvudien perheessä oli kuusi lasta: [[Yngve Svinhufvud|Pehr Yngve]] (1890–1991), Ilmo Gretel Sommar (1892–1969), Aino Mary Alfthan (1893–1980), [[Eino Svinhufvud|Eino Gustaf]] (1896–1938), Arne Bertel (1904–1942) ja [[Veikko Svinhufvud|Veikko Eivind]] (1908–1969).{{Lähde}}
==Säätyvaltiopäiviltä Siperiaan==
|
