Zacharias Cygnaeus nuorempi
Zacharias Cygnaeus (23. syyskuuta 1763 Loviisa – 14. kesäkuuta 1830 Pietari) oli Porvoon piispa ja Pietarin luterilainen piispa.
| Zacharias Cygnaeus | |
|---|---|
 Zacharias Cygnaeus nuoremman muotokuva vuosilta 1819–1820, kuvatun kaulassa; Pyhän Annan 2. luokan komentajan arvomerkki ja Piispan risti. |
|
| Porvoon piispa | |
|
1819–1820
|
|
| Edeltäjä | Magnus Jacob Alopaeus |
| Seuraaja | Johan Molander |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Zacharias Cygnaeus |
| Syntynyt | 23. lokakuuta 1763 Loviisa |
| Kuollut | 14. kesäkuuta 1830 (66 vuotta) Pietari |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | piispa, ylikonsistorin presidentti |
| Vanhemmat |
Zacharias Cygnaeus Helena Dorotea Willström |
| Puoliso |
Mariana Matilda Martins ( 1792–95) Margareta Karolina Aeimelaeus ( 1800) |
| Muut tiedot | |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Historia
muokkaaCygnaeuksen vanhemmat olivat piispa Zacharias Cygnaeus vanhempi ja Helena Dorotea Willström. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja papiksi 1784 ja maisteriksi 1786, toimi ensin sotaväen pappina ja sitten 1793 Hämeenlinnan ja vuodesta 1804 myös Vanajan kirkkoherrana, mistä siirtyi 1811 Hollolan kirkkoherraksi. Teologian tohtorin arvon Cygnaeus sai 1817. Porvoon piispaksi hänet nimitettiin 1819 ja seuraavana vuonna myös Pietarin ensimmäiseksi ja samalla viimeiseksi luterilaiseksi piispaksi sekä valtakunnan ylikonsistorin esimieheksi. Cygnaues toimi muun muassa kodittomien lasten opetuksen hyväksi sekä esitti 1815 kertomuksessaan Hollolan seurakunnan opetustoimesta naisten koulutuksen kehittämistä ja teki ehdotuksen Heinolan pedagogion perustamisesta. Pietarissa ollessaan hän toimi erityisesti köyhäinhoidon hyväksi.
Cygnaeuksen ensimmäinen puoliso vuodesta 1792 oli Mariana Matilda Martins, joka oli ollut naimisissa kapteeni K. J.Gaddingin kanssa, ja toinen vuodesta 1800 Margareta Karolina Aejmaleus (k. 1847). Fredrik Cygnaeus (1807–1881), runoilija, esteetikko ja historiantutkija, Gustaf Cygnaeus (1810–1886), Venäjän armeijan kenraalimajuri sekä Anders Reinhold Cygnaeus (1815–1889), yleisen revisio-oikeuden ylikomissaari, olivat Cygnaeuksen poikia jälkimmäisestä avioliitosta.
Keisarin tunnustus
muokkaaMatti Klinge kirjoittaa kirjassaan "Napoleonin varjo. Euroopan ja Suomen murros 1795–1815", kuinka Cygnaeus nuorempi sai Hämeenlinnan kirkkoherrana ollessaan keväällä 1808 keisari Aleksantsri I Pyhän Annan 2. luokan eli komentajan arvon. Tällä hänet palkittiin yhteistyöstä uuden hallitsijan kanssa.
Esko Koskenvesa kirjoittaa artikkelissa "Porvoon hiippakunta 1721–1869" (teoksessa Viipurin, Porvoon, Tampereen hiippakunnan historia), kuinka Cygnaeus nuorempi saavutti Suomen sodan aikana venäläisten luottamuksen ja keisari myönsi hänelle Pyhän Annan tähdistön 2. luokan ritarimerkin.
Huomionosoitukset
muokkaa Pyhän Annan ritarikunta (II. luokka) komentajamerkki, 1808.
Lähteet
muokkaa- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 134.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kotivuori, Yrjö: Zachris Cygnaeus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 20.12.2013.
- Arno Forsius Cygnaeuksesta (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 20.12.2013)