Willem Heda
Willem Heda (14. joulukuuta 1594 Haarlem – 24. elokuuta 1680 Haarlem)[1] oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut monokromaattisiin asetelmiin erikoistunut taidemaalari, joka maalasi erityisesti huolellisesti sommiteltuja ruokapöytäasetelmia.[2]
| Willem Claesz. Heda | |
|---|---|
 Mustaherukkapiiras, 1641, Musée des Beaux-Arts, Strasbourg. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. joulukuuta 1594 Haarlem, Alankomaat |
| Kuollut | 24. elokuuta 1680 Haarlem, Alankomaat |
| Kansalaisuus | Alankomaat |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
Elämä ja ura
muokkaaWillem Claesz. Hedan vanhemmat olivat kaupunginarkkitehti Claes Pietersz (1558–1632) ja Anna Claesdr. Rooswijk.[1] Hänen varhaisesta opiskelustaan tiedetään vain vähän. Hedan varhaisin tunnettu maalaus on pöytä-asetelma vuodelta 1921.[3] Ei tiedetä koska Heda tarkalleen liittyi Pyhän Luukkaan taidemaalarien kiltaan, mutta vuonna 1631 hän oli jo killan jäsen ja myöhemmin dekaani.[1]
Heda oli teknisesti erittäin taitava maalari ja ilmeisen arvostettu aikakautensa taiteilijoiden ja taiteen ostajien keskuudessa.[3] Esimerkiksi Peter Paul Rubens omisti kaksi Hedan maalausta, ja Antwerpenin alueen museoissa on useita Hedan töiden kopioita.[2] Myös Hedan johdolla opiskelleesta pojasta Gerrit Willemsz. Hedasta tuli isänsä tavoin maalari, joka keskittyi pöytäasetelmiin. Hedan muita tunnettuja oppilaita olivat Maerten Boelema, Arnold van Beresteyn ja Hendrick Heerschoop.[3]
Useiden kultakauden maalareiden tavoin Heda oli liikemies. Hänen vaimonsa Cornelia Jacobsdr. van Ryck tuli panimosuvusta. Myös Heda oli mukana panimoliiketoiminnassa ja vuonna 1667 hän omisti panimon. Heda osallistui useiden muiden maalareiden tavoin Alankomaiden vuoden 1637 tulppaanimaniaan. Heda oli varakas ja pystyi maksamaan kahdelle viidestä tyttärestään runsaat myötäjäiset, joiden avulla nämä avioituivat vauraisiin panimosukuihin.[1]
Tyyli ja teokset
muokkaaYhdessä Pieter Claeszin kanssa Heda kehitti nimellä ontbijtje (aamiaisteos) tunnetun asetelmamaalauksen genren, jossa aiheena olivat jokapäiväinen ruoka ja pöytäasetelmat. Myöhemmin Heda maalasi nimellä banketje (juhlapöytäteos) tunnettuja teoksia, jotka kuvasivat eksoottisempia ruokalajeja ja juhla-astiastoja.[2] Teosten huippukausi ajoittuu 1630-luvulla. Vuosina 1664 ja 1665 maalatut viimeiset tunnetut työt eivät enää saavuttaneet parhaiden töiden tasoa.[3]
Hedan maalaukset ovat valokuvamaisen tarkkoja. Hän oli teknisesti erittäin taitava erityisesti kuvatessaan erilaisia materiaaleja ja valon heijastuksia. Vaikka maalausten aihevalikoima oli hyvin rajattu, Heda onnistui luomaan yksilöllisiä teoksia.[3] Maalausten värivalikoimaa kutsuttiin monokromaattiseksi, mutta Heda käytti useimmiten ruskeasta, kullasta, vihreästä ja hopeasta koostuvaa rajoitettua väripalettia.[2]
Teoksia
muokkaa-
Asetelma. Ostereita, rommipullo, sitruuna ja hopeavati, 1634, Rijksmuseum, Amsterdam.
-
Asetelma. Hedelmäpiiras ja esineitä, n. 1634 Thyssen-Bornemisza, Madrid.
-
Asetelma. Kullattu pikari, 1635, Museum Boijmans Van Beuningen, Rotterdam.
-
Aaamiaisasetelma ravuista, 1648, Eremitaasi, Pietari.
-
-
Asetelma. Piiras, hopeakannu ja rapu, 1658, Frans Halsmuseum, Haarlem.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Discover painter, draftsman Willem Claesz. Heda rkd.nl. Viitattu 30.9.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Brenner, Carla & Riddell, Jennifer & Moore, Barbara: Painting in the Dutch Golden Age – A Profile of the Seventeenth Century, s. 139. Washington: National Gallery of Art, Washington, 2007.
- ↑ a b c d e Turner, Jane, 1956-: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists, s. 146. New York: St. Martin's Press, 2000. 43114315 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 29.9.2020).
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Willem Heda Wikimedia Commonsissa