Varpuslinnut

Varpuslinnut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut; Passeriformes ; Linnaeus 1758
Heimot
	Useita heimoja Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae); Afrikansiepot (Platysteiridae); Afrikantöpökerttuset (Macrosphenidae); Asitit (Philepittidae); Australiankiipijät (Climacteridae); Bulbulit (Pycnonotidae); Drongot (Dicruridae); Harlekiinit (Eurylaimidae); Helmikkäät (Pardalotidae); Hertut (Cisticolidae); Hippiäiset (Regulidae); Hispaniolantangarat (Phaenicophilidae); Hopeatilhet (Hypocoliidae); Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae); Irenat (Irenidae); Jorat (Aegithinidae); Kaivajat (Scleruridae); Kaljukkaat (Eupetidae); Kapinmesikot (Promeropidae); Kardinaalit (Cardinalidae); Keikarinapsijat (Tachurididae); Kerttulit (Parulidae); Kerttuset (Acrocephalidae); Kerttutimalit (Pellorneidae); Kertut (Sylviidae); Kiharapyrstöt (Mohoidae); Kipuajat (Dendrocolaptidae); Kiurut (Alaudidae); Kookakot (Callaeidae); Korpraalikertut (Hyliotidae); Koskikarat (Cinclidae); Kotingat (Cotingidae); Kottaraiset (Sturnidae); Kuhankeittäjät (Oriolidae); Kukastajat (Dicaeidae); Kutojat (Ploceidae); Käpinkäiset (Campephagidae); Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae); Laulupenkojat (Psophodidae); Lavastajat (Ptilonorhynchidae); Leijut (Artamidae); Lepinkäiset (Laniidae); Lesket (Viduidae); Leveänokkaharlekiinit (Calyptomenidae); Loisnokkelit (Buphagidae); Loistopeipot (Estrildidae); Luurat (Grallariidae); Lyyrypyrstöt (Menuridae); Madagaskarinkertut (Bernieridae); Malurit (Maluridae); Marjastajat (Melanocharitidae); Matkijat (Mimidae); Medestäjät (Nectariniidae); Mesikot (Meliphagidae); Mohuat (Mohouidae); Monarkit (Monarchidae); Mustapääpeukaloiset (Donacobiidae); Mutavarikset (Corcoracidae); Muurat (Formicariidae); Nakkelit (Sittidae); Napsijat (Pipromorphidae); Nikatorit (Nicatoridae); Oranokat (Oxyruncidae); Orneerot (Furnariidae); Paksunokkaviheltäjät (Eulacestomidae); Palmulaiset (Dulidae); Paratiisilinnut (Paradisaeidae); Parvipenkojat (Pomatostomidae); Peipot (Fringillidae); Penkojat (Orthonychidae); Pensassiepot (Petroicidae); Peukaloiset (Troglodytidae); Peukaloiskerttulit (Zeledoniidae); Peukkulit (Pnoepygidae); Pikkunapparit (Platyrinchidae); Pitat (Pittidae); Pittalit (Melampittidae); Pulmuset (Calcariidae); Pussitiaiset (Remizidae); Puukiipijät (Certhiidae); Puumuurat (Thamnophilidae); Pyrstöpunavarpuset (Urocynchramidae); Pyrstötiaiset (Aegithalidae); Pyrstötimalit (Leiotrichidae); Pääskyt (Hirundinidae); Rastaat (Turdidae); Rautiaiset (Prunellidae); Rillit (Zosteropidae); Rillitanssijat (Pipritidae); Rotkotangarat (Calyptophilidae); Ruusutangarat (Rhodinocichlidae); Sapajoat (Sapayoaidae); Sepeltapakulot (Melanopareiidae); Siepot (Muscicapidae); Sieppomonarkit (Stenostiridae); Silkkikerttuset (Scotocercidae); Silkkitilhet (Ptiliogonatidae); Sinilakit (Ifritidae); Sirkkalinnut (Locustellidae); Sirkkulit (Passerellidae); Sirkut (Emberizidae); Sukasmalurit (Dasyornithidae); Suomuviheltäjät (Rhagologidae); Sääskikertut (Polioptilidae); Tangarat (Thraupidae); Tanssijat (Pipridae); Tapakulot (Rhinocryptidae); Tiaiset (Paridae); Tiaismalurit (Acanthizidae); Tiaismarjastajat (Paramythiidae); Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae); Tilhet (Bombycillidae); Timalit (Timaliidae); Tityrat (Tityridae); Tulikaulukset (Pityriaseidae); Tulinakkelit (Neosittidae); Tupsuviheltäjät (Oreoicidae); Turpiaalit (Icteridae); Tyrannit (Tyrannidae); Töpökät (Conopophagidae); Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae); Uudenseelanninmesikot (Notiomystidae); Uunilinnut (Phylloscopidae); Valetangarat (Mitrospingidae); Vangat (Vangidae); Varikset (Corvidae); Varpuset (Passeridae); Viheltäjät (Pachycephalidae); Viiksitimalit (Panuridae); Viiriäispenkojat (Cinclosomatidae); Vilistäjät (Acanthisittidae); Vilkkuperät (Onychorhynchidae); Vireot (Vireonidae); Viuhkot (Rhipiduridae); Vuorikerttulit (Peucedramidae); Västäräkit (Motacillidae);
Katso myös
	Varpuslinnut Wikispeciesissä; Varpuslinnut Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OK

Varpuslinnut (Passeriformes) on suurin lintujen lahko. Siihen kuuluu yli 5 000 lajia (eri lähteissä mainitaan lukuja 5 100–5 700), eli yli puolet kaikista maailman lintulajeista.^[1] BirdLife Suomen lajiluettelon mukaan varpuslintuja on 5 990^[2] eri lajia. Suurimmassa nisäkkäiden lahkossa, jyrsijöissä, on lajeja yli puolet vähemmän kuin varpuslinnuissa.^[3] Varpuslinnut muodostavatkin yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko. Täten kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja, vaikkakin kaikki eurooppalaiset varpuslinnut sitä ovat^[4].

Ulkonäkö ja koko

Varpuslinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.^[5] Maailman varpuslinnuista pienin on töpökääpiötypäkkö (6,9 cm) ja suurin korppi (70 cm).^lähde? Suomen pienin varpuslintu on hippiäinen ja suurin korppi.

Katso myös

Lähteet

↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.
↑ Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)
↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7
↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0

[1] Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)

[birdlife-2] Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 4.4.2018.

[3] Phil Myers, Animal Diversity Web University of Michigan Museum of Zoology. Viitattu 30.1.2008. (englanniksi)

[4] Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7

[laine-5] Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]