Väestönlaskenta

Väestönlaskentaa on monissa maissa suoritettu jo tuhansia vuosia sitten, useimmiten verotuksellisista syistä. Vanhin säilynyt luotettava väestötieteellinen tieto on Kiinasta ajanlaskun alun tienoilta.

Egyptiläisessä Palermon kivessä on säilynyt maininta, joka osoittaa, että jo vanhan valta­kunnan aikana järjestettiin säännöllisesti väestön­laskentoja.^[2]

Raamatussa on useita mainintoja väestön­laskennoista. Toisen Mooseksen kirjan mukaan israelilaisten oli suoritettava ilmestysmajan ylläpitämiseksi puolen sekelin sovitus­maksu, jota varten heidät oli myös laskettava.^[3]. Neljäs Mooseksen kirja on saanut latinalaisen nimensä Numeri (engl. Book of Numbers) väestön­laskennoista, jotka sen mukaan suoritettiin ensin Siinain erämaassa toisena vuotena Egyptistä lähdön jälkeen^[4] ja uudestaan myöhemmin Moabin arolla.^[5]

Myös Daavidin mainitaan panneen toimeen väestönlaskennan Israelissa^[6], mikä Ensimmäisen aika­kirjan mukaan kuitenkin johtui saatanan yllytyksestä^[7] ja johti kohtalokkaisiin seurauksiin.^[8] Hänen poikansa Salomon kerrotaan laskeneen kaikki Israelissa olleet ulko­maalaiset.^[9]

Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus syntyi hetkellä, jolloin keisari Augustuksen määräämää yleistä väestön­laskentaa ja verollepanoa oltiin parhaillaan toteuttamassa.^[10]

Maailman vanhimmat väestönlaskennat, joissa saadut tiedot ovat säilyneet, suoritettiin Kiinassa. Kanadalaisen tietosanakirjan (The Canadian Encyclopedia) mukaan Kiinassa suoritettiin väestönlaskenta jo 4 000 vuotta sitten.^[11]. Muinaisen Kiinan tunnetuin väestön­laskenta suoritettiin kuitenkin Han-dynastian aikana vuonna 2 jaa.^[12][13] Tutkijat pitävät sen tuloksia sangen luotettavina.^[12]. Sen mukaan Kiinassa oli tuolloin 57,67 miljoonaa asukasta ja 12,36 miljoonaa kotitaloutta.^[14][15] Kolmas väestönlaskenta, josta on säilynyt tietoja, suoritettiin vuonna 144, jolloin asukkaita oli 49,73 miljoonaa ja kotitalouksia 9,94 miljoonaa.

Intian vanhin väestönlaskenta, josta on säilynyt tietoja, suoritettiin noin vuonna 300 eaa. keisari Chandragupta Mauryan valtakaudella Kautilyan johdolla.^[16]. Myöhemmin sellaisia ei tiedetä suoritetun ennen kuin mogulihallitsija Akbarin aikana.

Rooman valtakunnan hallinnossa määräaikaisilla väestönlaskennoilla eli censuksilla oli suuri merkitys, ja ne suoritettiin verojen määräämistä varten. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta sellainen pidettiin joka viides vuosi.^[17] Tuloksena saatiin luettelo kansalaisista ja heidän omaisuudestaan, jonka perusteella heidän oikeutensa ja velvollisuutensa määräytyivät. Liviuksen mukaan ensimmäisen censuksen pani toimeen kuningas Servius Tullius 500-luvulla eaa.^[18] Censusten järjestäminen oli kensorien (lat. censor) vastuulla.

Väestönlaskentaa tarkoittava latinan sana census on lainautunut muun muassa englannin kieleen.

Keskiajalla arabien kalifaatti alkoi suorittaa väestönlaskentoja pian perustamisensa jälkeen. Ensimmäisen sellaisen pani toimeen kalifi Omar.^[19]

Domesday Book laadittiin Englannissa Vilhelm Valloittajan käskystä vuonna 1086, jotta hän voisi verottaa valloittamaansa maata. Vuonna 1183 ristiretkeläisten perustamassa Jerusalemin kuningaskunnassa suoritettiin väestönlaskenta sen selvittämiseksi, kuinka paljon miehiä ja rahaa voitaisiin saada kokoon, mikäli Egyptin ja Syyrian sulttaani Saladin aikoisi hyökätä sen alueelle.

1400-luvulla inkavaltiolla oli ainutlaatuinen tapa kerätä väestötietoja. Inkoilla ei ollut kirjoitettua kieltä, mutta numeerista tietoa voitiin tallentaa quipulle,^[20][21] laaman tai alpakan karvoista valmistetuille köysille, joissa olevat solmut tarkoittivat lukuja kymmenjärjestelmän mukaisesti.

Espanjan kuningas Filip II antoi 25. toukokuuta 1577 määräyksen, jonka mukaan Espanjan omistukset Länsi-Intiassa oli laskettava. Cronista Mayor-Cosmógrafon toimistossa laadittiin ohjeet ja kyselylomake, joka jaettiin Uuden Espanjan ja Perun viranomaisille tietojen keräämiseksi. Kyselylomakkeessa oli 50 osaa, ja sen tarkoituksena oli saada tietoa maasta ja sen asukkaiden elämästä. Tulokset, jotka tunnetaan nimellä "relaciones geográficas", kirjattiin vuosien 1579 ja 1595 välillä ja palautettiin Espanjaan Cronista Mayor-Cosmógrafolle.

Väkiluku- ja väestörakennetilastoja on laadittu Suomessa vuodesta 1749 lähtien. Se perustuu virallisiin väestörekistereihin, joina vanhastaan ovat olleet evankelisluterilaiset, myöhemmin niiden rinnalla myös ortodoksiset kirkonkirjat, siviilirekisteri ja eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenluettelot. Aluksi suoritettiin väestörekisterien inventointi joka vuosi, vuodesta 1775 lähtien joka viides vuosi ja vuodesta 1880 joka kymmenes vuosi. Nämä sittemmin kymmenvuotistilastoiksi kutsutut väestörekisterien inventoinnit olivat siten eräänlaisia väestönlaskentoja. Niiden suurimpana puutteena oli, että rekisterien tiedot esimerkiksi ammatin ja elinkeinon osalta olivat vanhentuneita eikä kustakin henkilöstä ollut tietoja erikseen.^[22]

Vuodesta 1870 suoritettiin kymmenvuotistilastojen täydennykseksi eräissä suurimmissa kaupungeissa ja kauppaloissa osittaisia, välittömään menetelmään perustuvia väestönlaskentoja. Eduskunta hyväksyi vuonna 1938 lain kymmenen vuoden välein suoritettavasta yleisestä, koko maan kattavasta väestönlaskennasta. Ensimmäinen laskenta oli tarkoitus tehdä vuonna 1940, mutta se peruuntui sodan vuoksi. Silloinen Tilastollinen päätoimisto (nyk. Tilastokeskus) suoritti ensimmäisen varsinaisen väestönlaskennan vasta vuonna 1950.^[22]

• Väestöhistoria
• Luettelo väestönlaskennoista maittain

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väestönlaskenta Wikimedia Commonsissa