Unikkolinna
Unikkolinna tai Unikonlinna on Janakkalan kunnassa Rehakan kylässä sijaitseva linnavuori.[1][2]
| Unikkolinna | |
|---|---|
 Unikkolinnan linnavuoren lakea |
|
| Sijainti | |
  Unikkolinna |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Janakkala |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Aiheesta muualla | |
Muinaislinna sijaitsee metsämaastossa mäellä, joka on 100 metriä pitkä, 50 metriä leveä ja noin 20 metriä ympäristöään korkeammalla. Mäki on soikean muotoinen, ja se on asettunut luode-kaakko-suuntaisesti. Rinteillä sijaitsee kaksi geologien mukaan ihmisten rakentamaa vallien jäännöstä. Luoteisrinteessä sijaitsee noin 20 metriä pitkä, 1,0–1,5 metriä leveä ja 0,5–0,7 m korkea vallin jäännös. Toinen valli sijaitsee mäen kaakkoispäässä, ja se on 21 metriä pitkä.[1][2]
Arkeologit ovat esittäneet toisistaan eriäviä käsityksiä siitä, ovatko mäellä olevat rakenteet muinaislinnan varustuksia vai eivät.[2]
Kansanperinteessä
muokkaaUnikonlinnasta kertoi ensimmäisen kerran Johannes Kristerinpoika Velinus, joka oli Janakkalan kirkkoherrana vuosina 1670–1680. Hän kertoi: ”Unikonlinnassa näkyy vuorelle suuria kiviä ympäriinsä asetettuina, niin kuin linna (Skantz) on ollut. Jättiläisetovat muinoin siellä keskenään tapelleet.”lähde?
H. J. Appelgren kuvailee Unikonlinnaa seuraavasti: ”Linna sijaitsee kaakosta luoteeseen menevällä kallioharjanteella Sitä ympäröi kolmelta puolen tasainen, metsittynyt alankomaa, joka ulottuu Rehakan kartanoon lännessä ja Rehakan järveen. Se on 24 metriä korkea. Kukkula on päältä soikeanmuotoinen, 130 askelta pitkä ja 50 askelta leveä. Sen kaakkoispää nousee harjulta penkereinä. Päälle noustaessa on vastassa 25 askeleen mittainen kivivallin jäännös. Koillinen vierre ja lounainen puoli ovat jyrkkä. Vuoren eteläkulmasta pääsee mäen päälle noin 10 askeleen levyistä rotkoa myöten. Tämä on varustettu matalaksi rakennetulla vallilla kaakosta lounaaseen. Pohjoispäässä on mäen poikki lounaasta koilliseen noin 20 askeleen pituinen vallinpätkä.”lähde?
Unikonlinna on todennäköisesti ollut pakanuuden aikainen pakolinna, kuten muutkin Suomen noin sadasta muinaislinnasta. Unikonlinna voitaneen sijoittaa noin vuoden 800 jaa. vaiheille.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Unikkolinna, Janakkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b c Muinaisjäännösrekisteri: Unikkolinna Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.8.1998. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Kerkkonen, Veikko: Janakkalan historia. Janakkalan kunta, 1976. ISBN 951-99089-1-9
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unikkolinna Wikimedia Commonsissa