Tradeka

Jäsenetuina jäsenet saavat alennuksia konsernin ja sen yhteistyökumppaneiden palveluista.^[11]

Osuuskunnan tuottamaa ylijäämää eli voittoa ei ole jaettu jäsenille suoraan jäsenyyden perusteella. Sen sijaan sitä on jaettu ulos huomattavina lahjoituksina hankkeille, jotka aktivoivat ja tukevat kansalaisia, uudistavat toimintatapoja ja mahdollistavat uudenlaista kansalaisjärjestö- tai yritystoimintaa^[12]. Osa lahjoituksista on ollut suunnattu poliittista vasemmistoa lähellä oleville järjestöille.^[13] Lisäksi osuuskunta on vuodesta 2020 alkaen tarjonnut jäsenilleen erikseen merkittäväksi tuotto-osuuksia, joiden tuottotavoitteena on 3,5 % ja joille ylijäämästä maksettavasta korosta päättää vuosittain osuuskunnan hallitus.^[14]

Osuuskunta Tradeka puhuu itsestään merkityksellisen omistamisen osuuskuntana. Se ei näe itseään enää kuluttajaosuuskuntana. Tradekan toiminta-ajatuksena on ”merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen käytännössä”.^[3]

Tradekan tausta on työväenliikkeen niin sanotussa edistysmielisessä osuustoiminnassa. Vuoteen 1995 asti Tradeka toimi nimellä Eka. Se harjoitti laajamittaista osuuskauppaa (E-liike), vakuutustoimintaa (Kansa) ja rakentamista (Haka).

Tradekaa on kutsuttu punapääoman linnakkeeksi.^[15] Tradekan edustajisto koostuu pääosin SDP:n ja vasemmistoliiton ryhmistä.^[16][17]

Pääartikkelit: Edistysmielinen osuustoiminta ja Eka

Tradekan tausta on työväen osuuskaupoissa ja niin sanotussa edistysmielisessä osuustoiminnassa. E-liikkeeksi järjestäytyneet osuuskunnat harjoittivat muun muassa vähittäiskauppaa. Toiminta oli kuitenkin 1960-luvulta alkaen tappiollista.^lähde?

Nimi Eka oli peräisin 1973 avatulta Kannelmäen EKA-marketilta, joka oli E-liikkeen ensimmäinen suurtavaratalo. EKA tuli sanoista Elanto ja Kannelmäki.^[18] Tradekan nimi on lyhennetty Trade-EKA:sta. Alun perin Tradeka-nimi tarkoitti EKA:n vähittäiskaupan toimialaa.^[19] Tradeka rekisteröitiin aputoiminimeksi vuonna 1988 vähittäiskauppaa varten.^[18]

Pitkään jatkuneiden taloudellisten vaikeuksien jälkeen osuusliikkeet ja niiden keskuskauppa Suomen Osuustukkukauppa (OTK) yhdistyivät vuonna 1983 E-osuuskunta Ekaksi. Osuuskunnasta muotoutui vuonna 1987 Kansa-vakuutuskonsernin ja Haka-rakennusyhtiön mukaantulon jälkeen Osuuskunta Eka-yhtymä. Ekan kannattavuus oli kuitenkin alusta alkaen heikko.

 

1990-luvun lamassa Eka ajautui rahoituskriisiin. Eka joutui yrityssaneeraukseen. Kansa ja Haka menivät konkurssiin. Konserniin kuuluneet vähittäiskaupat ja Restel selvisivät saneerauksesta.^[20]

Saneerauksen yhteydessä vuonna 1995 Eka vaihtoi nimeä. Uudeksi nimeksi tuli Osuuskunta Tradeka-yhtymä. Ekan nimi oli ryvettynyt julkisuudessa.^[20] Samana vuonna vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin osakeyhtiö Tradeka Oy.^[21] Samalla päättyi osuuskunnan harjoittama osuuskauppatoiminta.^[22]

Saneeraus eteni alusta alkaen hyvin. Tradeka Oy ja Restel tekivät hyvää voittoa. Isot varat saatiin myös myymällä kiinteistöjä. Saneeraus saatiin päätökseen vuoden 2003 lopussa.^[23]

 

 

Tradekan vähittäiskaupan menestys ei jatkunut 2000-luvulla. Kilpailu päivittäistavarakaupassa kiristyi Lidlin tultua markkinoille 2002. Erikoistavarakaupan puolella ulkomaiset kauppaketjut tulivat Suomeen. Tradekan Euromarketit olivat kilpailijoihin verrattuna pieniä ja niitä oli vähän. Siwojen ja Valintatalojenkin tulevaisuus oli uhattu. Tradekan olemassa olevat myymälät sijaitsivat pienehköillä kuihtuvilla teollisuuspaikkakunnilla kasvukeskusten sijasta. Tradeka ei kuitenkaan pystynyt perustamaan uusia kauppoja saneerausvelkojen takia. Yhteistyön päättyminen Elannon ja SOK:n Inex-hankintayhtiön kanssa aiheutti lisää ongelmia. Pienenevät volyymit ja nousevat ostohinnat olivat Tradekalle huono yhdistelmä. Tradekan kauppoja uhkasi myös elintärkeiden Rainbow, Daily ja Coop X-tra -tuotemerkkien menettäminen.^[24]

Ongelma ratkaistiin liittoutumalla. Tradeka Oy:n ja Wihurin omistaman Ruokamarkkinat-yhtiön liiketoiminnat yhdistettiin uudeksi Tradeka Oy:ksi 2005. Osuuskunta jatkoi omistajana hieman yli 50 prosentin osuudella. Pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital ja Wihuri tulivat vähemmistöomistajiksi. Uuden kaupparyhmän hankinta ja logistiikka siirrettiin Tuko Logisticsiin. Vuonna 2007 Industri Kapital osti Tradeka Oy:n osake-enemmistön ja osuuskunta jäi vähemmistöomistajaksi 15 prosentin osuudella. Yhtiön nimeksi vaihdettiin Suomen Lähikauppa vuonna 2008. Tradeka luopui lopuista Suomen Lähikaupan osakkeista vuonna 2012.^[24][25]

Vuonna 2014 luodun yhtiörakenteen tarkoitus oli luoda niin sanottu punapääoman linnake. Päätöksentekovalta on säätiöllä, jota ei voi vallata. Osuuskunnalle itselleen jätettiin päätösvallasta vain vähemmistö. Järjestely luotiin, koska SDP:n ja vasemmistoliiton edustajat pelkäsivät rikkaan osuuskunnan valtausta ja rahojen joutumista vieraisiin käsiin. Erityisesti perussuomalaisten kannatuksen nousu aiheutti huolta.^[15]

Rakennetta on arvostellut muun muassa toimittaja Jarno Liski, joka kuvasi uudistusta ”vallankaappaukseksi kuluttajilta puolueille”.^[26][27]

Tradekan omistama Restel myi koko hotelliliiketoimintansa ruotsalaiselle Scandicille vuonna 2017. Tradeka perusteli myyntiä sillä, etteivät hotellipalvelut olleet jäsenille tärkeitä. Niitä käytti vain noin joka kymmenes jäsen.^[28] Ravintolatoimintaa jatkettiin.

Tradeka hankki Med Groupin vuonna 2018 ja A-Katsastus Groupin vuonna 2020.^[6][5][28]

Vuonna 2022 osuuskunnalla oli 193 443 jäsentä. Osuuskuntaan liittyy 2074 uutta jäsentä ja siitä erosi 891. 6992 osuuskunnan jäsentä kuoli vuonna 2022.^[2]

Jäseneksi liittymisestä peritään osuusmaksu 33,64 €. Maksun saa takaisin, jos jäsen eroaa Tradekasta.^[11]

Jäsenyys oikeuttaa äänestämään osuuskunnan vaaleissa, hyödyntämään jäsenalennuksia ja vaikuttamaan osuuskunnan toimintaan jäsenaloitteiden ja -äänestysten kautta.

 

Osuuskunta Tradeka on konsernin emoyhtiö, joka huolehtii osuuskunnan jäseneduista ja -palveluista sekä omistajaohjauksesta.^[3]

Konsernin liiketoiminnan hallinnointi siirrettiin vuoden 2014 alussa osuuskunnalta holding-yhtiöön Tradeka-Yhtiöt Oy, jonka omistuksessa ovat sotealan Med Group Oy (markkinointinimeltään ONNI), ravintola-alan Restel Oy, Tradedot Oy ja Tradeka-sijoitus Oy. Tradeka-Yhtiöt Oy:n pääomistaja on Osuuskunta Tradeka, jonka omistusosuus on 98 % mutta osuus määräysvallasta vain 49 %.^[1] Enemmistö, 51 %, määräysvallasta siirrettiin uudistuksessa Tradekan perustamille Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.^[3] Tradeka lahjoitti näille säätiöille 23 miljoonaa euroa.

Ylintä päätösvaltaa osuuskunnassa käyttää jäsenistön vaaleilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan valitsema edustajisto.^[34] Nykyisessä, vuonna 2022 valitussa edustajistossa sosiaalidemokraateilla on 48 edustajaa (64 %), vasemmistoliitolla 25 edustajaa (33 %) ja kommunisteilla sekä keskustalla molemmilla 1 edustaja (1 %). Edustajiston kokoa pienennettiin vuonna 2018 valittuun edustajistoon verrattuna 85 edustajasta 75 edustajaan, mutta ryhmien prosenttimääräiset osuudet edustajista pysyivät samoina kuin vuonna 2018 lukuun ottamatta keskustan listaa, jonka edustaja palasi edustajistoon välikauden jälkeen.^[35]

Valtaa Tradekassa käyttävät pääosin SDP:n, vasemmistoliiton ja ammattiyhdistysliikkeen edustajat. Osuuskunnan hallituksessa (2014 asti hallintoneuvosto)^[36] on useita SDP:n ja vasemmistoliiton entisiä ja nykyisiä kansanedustajia.^[8] Edustajistossa puolestaan toimi seitsemän SDP:n nykyistä kansanedustajaa vuonna 2018.^[37] Tällä hetkellä Tradekan hallitusta johtaa europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd).^[27]

Hallituksen puheenjohtaja sai tehtävästään vuonna 2022 palkkiota 1550 euroa/kuukausi, varapuheenjohtajat 1250 euroa/kuukausi ja jäsenet 700 euroa/kuukausi. Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan 550 euron kokouspalkkio jokaisesta hallituksen kokouksesta.^[38]

Hallituksen kokoonpano vuonna 2024:^[39]

• Eero Heinäluoma, puheenjohtaja
• Mikko Raudaskoski, varapuheenjohtaja
• Miia Nahkuri, varapuheenjohtaja
• Hilkka Ahde
• Paavo Arhinmäki
• Niina Malm
• Jari Myllykoski
• Johanna Ojala-Niemelä
• Aino-Kaisa Pekonen
• Tarja Pietilä
• Jorma Pimperi
• Kirsti Puurunen
• Ulla-Maija Sievinen
• Niina Söderlund
• Miika Tiainen
• Sinikka Torkkola
• Rauno Vesivalo
• Tuula Väätäinen

• Markku Pohjola 1995-2010 ^[40]
• Markus Aaltonen 2010-2020 ^[41]
• Eero Heinäluoma 2020- ^[41][42]

• Antti Remes 1994-2007
• Juha Laisaari 2007-2012
• Perttu Puro 2012-

Lähde^[43]

Tradeka on tukenut vasemmistoa taloudellisesti. Se tuki vasemmistoliittoa runsaalla 100 000 eurolla 2007–2009 ja sosialidemokraattista puoluetta yhteensä 80 000 eurolla 2007–2008.^[44][45]

Suomen Kuvalehti kertoo, että kommunistien Spartacus-säätiö sai Tradekalta 20 000 euroa 2017–2018 sote-uudistuksen uhkia ja lähidemokratiaa koskeviin projekteihin. Vuonna 2015 Tradekan tuella julkaistiin taas Karl Marxin Pääoman uusi suomenkielinen laitos.^[26]

Vasemmistoliitto ilmoitti saaneensa yli 21 000 euroa vuonna 2016. Tradekan mukaan SDP 36 000 euroa, mutta tätä ei ilmoitettu puoluerahoitusvalvontaan.^[26]

Tradeka ilmoittaa tukeneensa myös vasemmistolaista Vasemmistofoorumia ja sosiaalidemokraattista Kalevi Sorsa -säätiötä.^[46] Muita tuensaajia ovat olleet muun muassa Nuorten Kotkien Keskusliitto ja Suomen Työväentalojen Liitto.^[8] Tradeka julkaisee lahjoitustiedot kokonaisuudessaan verkkosivuillaan.^[47]

Aiemmin Tradeka myi poliitikoille alennuksella ruokaa ja käyttötavaroita. Alennus koski hallintoneuvoston ja edustajiston entisiä ja nykyisiä jäseniä perheineen. Käytäntö oli toimitusjohtajan mukaan ollut voimassa vuosikymmeniä.^[48]

Kuntavaaleissa 2017 Tradeka tuki 105 SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokasta yhteensä 52 500 eurolla. Muiden puolueiden ehdokkaita ei tuettu. Rahan jakamisesta päätti Tradekan hallitus, jonka jäsenistä lähes puolet sai rahaa myös itselleen. Rahanjakoperiaatteena Tradekassa oli, että vaalirahaa saavat Tradekan hallintoelinten jäsenet ja sen yhtiöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Hallituksen puheenjohtajan Markus Aaltosen mukaan vaalirahoitus on Tradekassa ”ikimuistoinen käytäntö”.^[49][50]

Presidentinvaaleissa 2018 Tradeka tuki SDP:n Tuula Haataista 12 000 eurolla ja vasemmistoliiton Merja Kyllöstä 8 000 eurolla.^[8][51][52]

Eurovaaleissa 2019 Tradeka tuki vasemmistoliiton Merja Kyllöstä ja SDP:n Eero Heinäluomaa 5 000 eurolla kumpaakin.^[53]

Eduskuntavaaleissa 2019 Tradeka tuki 18 vasemmiston eduskuntavaaliehdokasta yhteensä 45 000 eurolla. Ehdokkaista kymmenen oli SDP:n ( ehdokkaita ja kahdeksan vasemmistoliiton ehdokkaita.^[53]

Eduskuntavaaleissa 2023 Tradeka tuki 21 vasemmiston eduskuntavaaliehdokasta 52 500 eurolla. Heistä 16 (mm. Matias Mäkynen, Maria Guzenina ja Mikkel Näkkäläjärvi) oli SDP:n ehdokkaita ja viisi (mm. Johannes Yrttiaho ja Aino-Kaisa Pekonen) vasemmistoliiton ehdokkaita.^[53]

• Komulainen, Anitra: Punapääoman linnake. Työväen osuustoiminnan dramaattiset vaiheet. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2021. ISBN 978-952-234-932-3

• Kallenautio, Jorma: Lamasta uuteen nousuun. Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983-2008. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-116-2.
• Kallenautio, Jorma: Eka Suomessa, Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992, ISBN 951-30-9942-3
• Komulainen, Anitra: Punapääoman linnake. Työväenosuustoiminnan dramaattiset vaiheet, Siltala 2021, ISBN 9789522349323.

• Tradekan kotisivut