Tigren kieli
Tigre on Eritreassa ja Sudanin rajaseudulla asuvien pohjoistigrejen puhuma seemiläinen kieli[1].
| Tigre | |
|---|---|
| Muu nimi | xasa |
| Tiedot | |
| Alue | Eritrea, Sudan |
| Puhujia | noin 1 000 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | etiopialainen |
| Kielenhuolto | - |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | seemiläiset kielet |
| ISO 639-3 | tig |
Tigre kuuluu etiopianseemiläisten kielten pohjoishaaraan. Sen lähimmät sukukielet ovat tigrinja ja ge’ez. Tigreä puhutaan Eritrean ylänköseudulla Pohjoisen, Pohjoisen Punaisenmeren ja Gash-Barkan hallintoalueilla sekä Dahlakin saaristossa. Kieltä puhuu Eritreassa eri lähteiden mukaan 25–31 prosenttia maan väestöstä eli noin miljoona henkeä. Jonkin verran puhujia on myös Sudanin itäosassa. Sudanissa tigrestä käytetään nimitystä xasa.[1]
Tigre on vakiintunut kansallisuuden nimitykseksi vasta 1900-luvulta lähtien. Tigreihin on sulautunut kuušilaisten kielten puhujia kuten sahoja ja bedžoja. Suurin osa puhujista on paimentolaisia tai puolipaimentolaisia ja valtaosa uskonnoltaan muslimeja. Tigren kieli jakautuu useisiin murteisiin. Dahlakin saaristossa puhuttua dahalikia pidetään usein erillisenä kielenä.[1]
Tigrellä ei ole Eritreassa virallisen kielen asemaa, mutta sen sosiolingvistinen status on melko korkea. Kirjakieli perustuu historiallisen Senhitin alueen murteisiin. Kieltä kirjoitetaan etiopialaisella kirjaimistolla. Tigreä käytetään kouluopetuksessa, lehdistössä ja radiossa. Huomattava osa Pohjois-Eritrean väestöstä puhuu sitä toisena kielenään.[1]
Tigren kieliopissa on havaittavissa arabian ja kuušilaisten kielten vaikutusta[2]. Sanastossa on paljon lainoja arabiasta, kuušilaisista kielistä kuten bedžasta, bilinistä ja sahosta sekä lähisukukieli tigrinjasta. Eurooppalaisista kielistä lainasanoja on saatu italiasta ja viime aikoina varsinkin englannista.[3]
Lähteet
muokkaa- Jazyki mira: Semitskije jazyki. Efiosemitskije jazyki. Moskva: Academia, 2013. ISBN 978-5-87444-366-5