Thomas Say

Thomas Say (27. kesäkuuta 1787 Philadelphia – 10. lokakuuta 1834 New Harmony) oli yhdysvaltalainen luonnontieteilijä, entomologi sekä nilviäis- ja äyriäistutkija. Say oli taksonomi ja hänen sanotaan olleen kuvailevan entomologian perustajia Yhdysvalloissa.^[1] Hän oli Entomological Society of America (ESA) -seuran perustajia. ESA ylläpitää useita Sayn mukaan nimettyjä julkaisusarjoja ja palkintoja.

Thomas Say syntyi philadelphialaiseen kveekariperheeseen. Hänen isänsä oli apteekkari^[2], joka toivoi pojastaan työnsä jatkajaa, ja Say työskentelikin apteekissa vuoteen 1812 saakka.^lähde? Say oli sukua John ja William Bartramille, philadelphialaisille luonnontutkijoille, joiden luona hän usein poikana vieraili perhos- ja pistiäisnäytteitä esittelemässä.^[2]

Sayn mielenkiinto kohdistui yhä enemmän luontoon, ja hänestä tuli itseoppinut luonnontutkija. 1812 hänestä tuli Academy of Natural Sciences of Philadelphia -seuran (ANSP) perustajajäsen.^[1] 1816 hän tutustui ranskalaiseen luonnontieteilijään Charles Alexandre Lesueuriin (1778–1846), josta myöhemmin tuli em. seuran jäsen ja kuraattori vuosiksi 1816–1824. Say toimi Pennsylvanian yliopiston luonnonhistorian professorina 1822-1828.^lähde?

ANSP-seurassa Say aloitti työnsä suurteoksensa American Entomology parissa. Hän alkoi tehdä perinteeksi muodostuvia hyönteisten keruuretkiä eri puolille Yhdysvaltoja. Retket eivät olleet vailla vaaroja: intiaanien hyökkäilyt, erämaiden pedot ja vastukset sekä matkustamisen epämukavuudet olivat arkipäivää.

1818 Say seurasi ystäviään William Maclurea (1763–1840), ANSP:n puheenjohtajaa, ja Gerhard Troostia, Amerikan geologian isäksi kutsuttua geologia, sekä muita seuran jäseniä geologiselle tutkimusretkelle Georgian ja Floridan edustan espanjalaisten siirtolaisten asuttamille saarille.

1819–1820 hän oli eläintieteilijänä mukana majuri Stephen Harriman Longin johtamalla retkellä Kalliovuorille ja Missourin sivujoille. Retken virallisina tuloksina olivat tieteelle ensimmäiset kuvailut muun muassa kojootista ja kissaketusta sekä useista lintulajeista.

1823 Say oli eläintieteilijäryhmän johtajana mukana Longin retkellä Mississippin latvoille.

Thomas Say matkusti Indianaan "New Harmony Settlement" yhteisöön (1826–1834), joka oli Robert Owenin utopistinen yhteiskunnallinen kokeilu. Matkustajien joukossa oli myös Lucy Way Sistare, jonka kanssa Say meni salaa naimisiin lähellä New Harmonya 4. tammikuuta 1827. Lucy oli taiteilija ja eliölajien kuvittaja, josta myöhemmin tuli ANSP:n ensimmäinen naisjäsen. New Harmonyssa Say liittyi Macluren, Lesueurin, Troostin ja Francis Neefin seuraan. Myöhemmin hän tutustui myös luonnontieteilijä Constantine Samuel Rafinesque-Schmaltziin (1783–1840).

New Harmonyssa Thomas Say teki erittäin suuren työn kuvaillessaan hyönteisiä ja nilviäisiä, mikä johti kahteen merkittävään teokseen:

• American Entomology, or Descriptions of the Insects of North America, 3 volumes, Philadelphia, 1824-1828.
• American Conchology, or Descriptions of the Shells of North America Illustrated From Coloured Figures From Original Drawings Executed from Nature, Parts 1 - 6, New Harmony, 1830-1834; Part 7, Philadelphia, 1836.

New Harmonyssa Say, ja myös Lesueur, kokivat suuria vaikeuksia. Say oli luonteeltaan vaatimaton ja säästäväinen, ja eli kuin erakko, vältellen huvituksia ja piiskaten itseään tutkimuksiinsa. Hän toimi luonnonhistorian opettajana. Thomas Say kuoli New Harmonyssa lavantautiin.

Say kuvaili tieteelle yli 1 000 uutta pistiäislajia ja yli 400 muuta hyönteislajia. Kukaan ennen häntä ei ollut kuvaillut yhtä suurta lajimäärää. Linnuista hän kuvaili muun muassa tundrakurppelon, amerikansepelkyyhkyn, pikkutiklin, turkoosikardinaalin ja viherkerttulin.

Muut eläintieteilijät kunnioittivat Sayn muistoa nimeten eläinlajeja hänen mukaansa, kuten ruskofiivin (Sayornis saya) (Bonaparte, 1825) sekä äyriäislajit Dyspanopeus sayi (S.I. Smith, 1869) ja Lanceola sayana Bovallius, 1885.