Ruotsin valtionpankki
Sveriges riksbank (suom. Ruotsin valtionpankki) on Ruotsin keskuspankki. Vuonna 1668 perustettua pankkia pidetään maailman vanhimpana keskuspankkina.
| Sveriges riksbank Ruotsin valtionpankki |
|
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1668 |
| Toimitusjohtaja | pääjohtaja: Erik Thedéen (1.1.2023–)[1] |
| Kotipaikka | Brunkebergstorg 11, SE-103 37 Tukholma[2][3] |
| Toimiala | Ruotsin keskuspankki |
| Omistaja | Ruotsin valtio |
| Kotisivu |
www |
Historiaa
muokkaaRiksbankin edeltäjä oli vuonna 1656 perustettu Stockholms Banco, joka tunnetaan myös perustajansa Johan Palmstruchin mukaan Palmstruchin pankkina. Vaikka Stockholms Banco oli yksityisesti omistettu, Ruotsin kuningas valitsi pankin johdon ja antoi pankille toimiluvan, joka sisälsi määräyksiä siitä, kuinka pankin tuli toimia. Stockholms Bancolla oli oikeus laskea setelirahaa liikenteeseen. Pankki ajautui kuitenkin konkurssiin, koska se oli laskenut liikaa rahaa kiertoon ilman riittäviä vakuuksia. Palmstruchin oikeus harjoittaa pankkitoimea siirrettiin Riksens Ständers Bankille 17. syyskuuta 1668. [4]
Syntynyt uusi pankki toimi Ruotsin silloisen parlamentin alaisuudessa, jotta vältyttäisiin kuninkaan liian suuresta vaikutuksesta pankin toimintaan. Pankin nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa vuonna 1866 Ruotsin valtiopäiväuudistuksen yhteydessä.
Stockholms Bancon konkurssiin johtaneiden syiden takia Riksbank ei saanut toimintansa alussa laskea setelirahaa liikenteeseen. Uusi pankki sai oikeuden laskea setelirahaa liikenteeseen vasta vuonna 1701. Koska väärennetty raha aiheutti vakavia ongelmia 1800-luvun puolivälissä, Riksbank aloitti oman setelipaperinsa valmistamisensa tätä tarkoitusta varten rakennetussa paperitehtaassa Tumbassa, Tukholman lähistöllä.
Muutamia vuosia myöhemmin perustettiin Ruotsin ensimmäiset liikepankit. Myös näillä pankeilla oli oikeus laskea setelirahaa liikenteeseen, mutta näiden pankkien piti tehdä liikkeellelaskemiensa setelien arvoa vastaava vakuustalletus Riksbankiin.
Riksbankin asema varsinaisena keskuspankkina muodostui vuonna 1897 voimaan tulleen lain myötä. Uudessa laissa Riksbankille annettiin ainoana ruotsalaisena pankkina oikeus laskea rahaa liikenteeseen. Rahan liikkeellelaskun monopoli on välttämätön ehto rahapolitiikan toteuttamiselle ja valuutan ulkoisen arvon puolustamiselle, joita pidetään yksinä modernien keskuspankkien tärkeimmistä tehtävistä.
Ruotsin valtionpankin taseessa ulkomaiset valuutat ja kultavarannot muodostavat yli puolet keskuspankin varoista. Pankki julkaisee säännöllisesti arviota varannoistaan.[5]
Nobel-palkinto
muokkaaKolmisataavuotisen historiansa kunniaksi Riksbank perusti Alfred Nobelin nimeä kantavan taloustieteiden Nobel-palkinnon erityisen ansiokkaasta taloustieteellisestä tutkimuksesta vuonna 1968.[6][7] Palkinto jaetaan vuosittain 10. joulukuuta samassa tilaisuudessa muiden Nobel-palkintojen kanssa.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Erik Thedéen utsedd till ny riksbankschef Sveriges Riksbank. 17.6.2022. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Stefan Ingves. Governor / Chairman-Mgmt Board, Sveriges Riksbank Bloomberg, bloomberg.com. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Om Riksbanken Sveriges Riksbank, riksbank.se. Viitattu 28.7.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Gunnar Wetterberg & Ann-Leena Mikive: Sveriges Riksbank – a 350-year journey (pdf) (s. 4-8 (perustamisvaiheista)) 2018. Sveriges Riksbank, riksbank.se. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Riksbank's balance sheet Sveriges Riksbank, riksbank.se. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel nobelprize.org. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Winners of the Nobel Prize for Economics britannica.com. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Sveriges Riksbankin kotisivut (ruotsiksi)
- Historical Monetary Statistics of Sweden 1668-2008 (via archive.org) (englanniksi) (riksbank.com)