Posti- ja telelaitos

Katso myös: Suomen postilaitoksen historia

Posti- ja lennätinlaitos syntyi 1. kesäkuuta 1927, kun Postihallitus ja Suomen Lennätinlaitos yhdistettiin. Sen tehtäväksi tuli hoitaa yleistä posti-, lennätin-, puhelin- ja radiolaitosta sekä valvoa kyseisten alojen yksityisiä laitoksia. Tekninen kehitys muutti erityisesti 1960-luvulta alkaen laitoksen toimenkuvaa, ja sen nimi muutettiin 1981 Posti- ja telelaitokseksi.^[1]

Laitos muutettiin 1. tammikuuta 1990 alkaen liikelaitokseksi. Tällöin se myös irrotettiin valtion budjettirahoituksesta. Laitos yhtiöitettiin 1. tammikuuta 1994, jolloin syntyi Suomen PT Oy -konserni, jonka alaisuudessa toimivat yhtiöt Suomen Posti ja Telecom Finland.^[1]

• Gunnar Ernst Fredrik Albrecht 1927–1943 (Postihallituksen pääjohtaja 1919–1927)
• Simbri Ahola 1943–1962
• Oiva Saloila 1962–1977
• Pekka Tarjanne 1977–1989
• Pekka Vennamo 1989–1994 (Suomen PT Oy:n toimitusjohtaja 1994–1998)

 

PTL-Postin toimintaan kuului postiliikenteen ohella laitoksen konttoriverkko, Postilinjat ja autokorjaamotoiminta. Postin konttoreissa oli myös Telen yleisöpuhelimia.

PTL-Telen toimialaa oli lennätin-, telex-, puhelin- ja muun teleliikenteen hoito ja kehittäminen valtakunnallisesti sekä telepäätelaitteiden vähittäismyynti ja hyväksyntä. Puhelinliikenteessä oli myös yksityisiä puhelinlaitoksia, jotka hoitivat paikallispuheluliikennettä PTL:n myöntävän toimiluvan turvin omalla toimialueellaan. Telen monopoli kaukopuheluihin päättyi vasta vuoden 1994 alussa, hyväksyttyjä päätelaitteita oli jo 1980-luvun alkupuolelta asti saanut myydä vapaasti. PTL:n rooli viestintäviranomaisena oli päättynyt jo 1987, jolloin Telehallintokeskus, sittemmin Viestintävirasto ja nykyinen Liikenne- ja viestintävirasto perustettiin.

Matkapuhelintoimintaa varten Tele perusti 1980-luvun alussa NMT 450-verkon ja myöhemmin NMT 900-verkon sekä 1990-luvun alussa GSM-verkon.

Pääartikkeli: Postilinja-auto

Vuodesta 1921 lähtien Posti- ja lennätin­laitos ylläpiti myös linja-autoliikennettä postilinja-autoilla eli kansan suussa postiautoilla. Liikenne aloitettiin ensimmäiseksi Rova­niemen ja Sodankylän välillä, myöhemmin sitä laajennettiin kaikkialle Suomeen. Enimmillään vuonna 1971 liikennöitiin yli 420 autolla kaikkiaan 222 linjaa. Linja-autot kuljettivat sekä matkustajia että postia, kunnes postin kuljetus siirtyi 1970-luvulta lähtien rekka-autoille. Vuonna 1991 linja-auto­liikenne eriytettiin Postilinjat-nimiseksi tulos­yksiköksi, joka viisi vuotta myöhemmin muutettiin Gold Line-nimiseksi yhtiöksi ja myytiin vuonna 1999 Koiviston Autolle.^[2]

Pääartikkeli: Postipankki

Postipankki (PSP), aiempi Postisäästöpankki, oli valtion rahaliikenteen hoitanut pankki, jonka yksityisasiakkaiden asiointi hoidettiin pääasiassa postikonttorien kautta, mutta sillä oli myös omia erillisiä pankkikonttoreita. Pankki yhtiöitettiin 1987.

• Pääjohtajakunta. SKS, Helsinki 2005.

• Postimuseo Posti, Itella
• Postihistoriallinen Yhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)