Sinfonia nro 5 (Tšaikovski)

Pjotr Tšaikovskin sinfonia nro 5 e-molli op. 64 sävellettiin vuonna 1888. Sen ensiesitys oli Pietarissa 6. marraskuuta 1888.

Ennen kuin Tšaikovski ryhtyi kirjoittamaan viidettä sinfoniaansa, hän valitti veljelleen, että hänen entinen luomisen palonsa tuntui heikentyneen. Johdettuaan sinfoniansa ensiesityksen Tšaikovski kirjoitti suosijalleen rouva Nadežda von Meckille: "Siinä on jotakin luotaantyöntävää, vastenmielistä, jotakin sekavaa, epäaitoa, 'työn jälkeä', jonka yleisö vaistomaisesti huomaa. Oli selvän selvää, että suosionosoitukset oli tarkoitettu aikaisemmalle toiminnalleni ja että sinfonia ei lainkaan miellyttänyt kuulijoita. Tyytymättömyys vihlookin minua ankarasti. Olenko tosiaankin pelannut pelini loppuun? Viime yönä luin läpi meidän sinfoniamme (neljännen). Mikä ero! Miten mittaamattoman paljon parempi se onkaan. Surullista, kovin surullista!" Tšaikovskin viides sinfonia on kuitenkin myöhemmin luettu yhdeksi hänen parhaista teoksistaan. Säveltäjä huomasi itsekin pian olleensa alun perin liian ankara viidettä sinfoniaansa kohtaan, ja jo toisen esityskerran jälkeen hän kirjoitti: "Pidän siitä nyt enemmän."^[1]

Teos koostuu neljästä osasta:

1. Andante – Scherzo: Allegro con anima
2. Andante cantabile, con alcuna licenza
3. Allegro moderato
4. Andante maestoso - Allegro vivace (Alla Breve) - Molto Meno Mosso