Salmiakki
Salmiakki on ammoniumkloridilla eli salmiakilla maustettu lakritsimakeinen. Maultaan salmiakki on samaan aikaan sekä makea että suolainen. Salmiakkia syödään lähinnä Pohjoismaissa, Pohjois-Saksassa[1] ja Alankomaissa[2]. Syynä tähän on historioitsijoiden mukaan Alankomaiden tiiviit kauppasuhteet Pohjoismaihin satoja vuosia sitten. Pohjoismaiset tuotteet ja tottumukset vakiintuivat osaksi alankomaalaista elämäntyyliä. Muualla maailmassa salmiakkimakeisia ei juurikaan myydä. Yhdysvalloissa salmiakki tunnetaan ”pohjoismaisena erikoisuutena”, ja sitä myyvät siellä ainoastaan pohjoismaisiin tuotteisiin erikoistuneet erikoisliikkeet. Salmiakkimakeisten suolaisen maun aiheuttaa ammoniumkloridi eli salmiakki. Ammoniumkloridi on väriltään valkoista, mutta se värjätään mustaksi lääkehiilen avulla. Makeistehtaiden testeissä on todettu mustan salmiakin olevan enemmän koemaistajien mieleen.lähde?
Alkuperä
muokkaaSalmiakin nimi on peräisin muinaisilta kreikkalaisilta, jotka löysivät ammoniumkloridia Ammonin temppelin läheltä ja antoivat sille nimeksi sal ammoniacus, "Ammonin suola".[3] Tästä on johdettu sana salmiakki latinan ja hollannin kautta muun muassa suomen kieleen.
Tietokirjailija Jukka Annala arvioi salmiakkimakeisten syntyneen apteekkien valmistamasta yskänlääkkeestä.[4] On epäselvää, milloin lakritsia ja ammoniumkloridia alettiin yhdistää salmiakiksi,[5] mutta 1930-luvulla salmiakkia tuotettiin jo Suomessa, Norjassa ja Alankomaissa makeiseksi.[4][6] Salmiakkia myytiin useiden vuosikymmenten ajan apteekeissa yskänlääkkeenä[7]. Yskänlääkkeenä myytävän salmiakin ammoniumkloridipitoisuus oli tavallisesti korkeampi kuin makeisena myytävällä salmiakilla. Apteekkien salmiakki oli salmiakkijauhetta, jota syötiin kaatamalla kämmenelle ja nuolemalla siitä. Vähitellen salmiakin myyntiä apteekeissa on vähennetty, koska tätä syöntitapaa pidettiin epähygieenisenä. Apteekeista voi ostaa yhä irtotavarana Haganolin ”Apteekin Salmiakkia”, joka on vinoneliön muotoisina pastilleina[7]. Vinoneliötä sanotaan toisinaan salmiakiksi tai salmiakkikuvioksi.
Käyttö
muokkaaSalmiakkia on käytetty mausteena useissa eri tuotteissa, kuten alkoholijuomissa (mm. salmiakkikoskenkorva), jäätelöissä, virvoitusjuomissa ja jopa lihavalmisteissa[8]. Tunnettuja salmiakkituotemerkkejä ovat muun muassa Dracula, Lakrisal, Merkkari, Tyrkisk Peber (Turkinpippuri), Sisu, Super salmiakki, Aakkoset, Pantteri, Halvan salmiakki sekä Tsaukki taukki. Salmiakkeja myydään eri muodoissa: pastilleina, karkkeina pusseissa, juomina, jauheina, purkkana ja jäätelönä.
Lainsäädäntö
muokkaaAiemmin elintarvikelainsäädännön mukaan salmiakin ammoniumkloridipitoisuus ei saanut ylittää seitsemää prosenttia. Sittemmin tämä rajoitus on kumottu, ja markkinoille onkin tullut suurempia määriä ammoniumkloridia sisältäviä salmiakkilajeja. Runsas ja säännöllinen salmiakkimakeisten ja -valmisteiden nauttiminen voi kohottaa verenpainetta. Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Taina Raution mukaan tämä vaikutus ei kuitenkaan johdu ammoniumkloridista vaan lakritsiuutteesta, jota käytetään usein salmiakin maustamisessa.[9]
Keväällä 2012 Euroopan unioni yritti kieltää salmiakin sen sisältämän suuren ammoniumkloridin määrän vuoksi; esityksessä ammoniumkloridin määrä olisi rajattu kolmeen grammaan kilossa, salmiakissa määrä on 70 g/kg. Esitys peruttiin lokakuussa 2012.[10]
Vaikutukset terveyteen
muokkaaTerveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi 22. tammikuuta 2016 suosituksen, että odottavien äitien ei olisi syytä syödä salmiakkia ja lakritsia. Syynä ovat uudet tiedot, joiden mukaan salmiakin ja lakritsin sisältämä lakritsiuute saattaa olla haitallista sikiölle. Tutkimuksissa on havaittu mahdollinen yhteys raskaudenaikaisen runsaan lakritsinsyönnin ja lasten tarkkaavaisuushäiriöiden kanssa.[11] Salmiakin sisältämä glykyrritsiini voi aiheuttaa veren kaliumpitoisuuden laskua, mikä voi kohottaa verenpainetta ja aiheuttaa sykehäiriöitä.[12]
Lähteet
muokkaa- ↑ The Candy Issue: Salty Tooth 10.24.2018. The New York Times. Viitattu 19.12.2024. (englanti)
- ↑ Apteekin salmiakki menestyy tuonnista huolimatta 4.2.2010. Ylen alueuutiset. Viitattu 23.12.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Section 13.8 Amines and amides ben.mills.btinternet.co.uk. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 16.7.2019.
- ↑ a b http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=d5519c76-a63e-4d88-b20c-86777177474c#discussion (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=cf45f7e8-e3fe-4dfa-87c5-6c58da153bee#discussion (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.nidar.com/eway/default.aspx?pid=8&trg=Left_785&Main_680=785:0:2,404&Left_785=729:2088::0:789:2:::0:0[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Haganol – mustaa makiaa Haganol. Viitattu 23.12.2010.
- ↑ Deski / Päivän Deski / HK Ruokatalo Oy tuoteuutisia deski.fi. Arkistoitu 27.4.2014. Viitattu 6.3.2011.
- ↑ Bäcksbacka, Katja: Näin syntyy salmiakkia Helsingin Sanomat. 11.2.2010. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Salmiakki sai synninpäästön EU:lta Ilta-Sanomat. 13.10.2012. Viitattu 20.2.2023.
- ↑ Salmiakki sai synninpäästön EU:lta (Arkistoitu – Internet Archive) Iltalehti 21.1.2016
- ↑ Varo liikaa lakua! Jo pari pussillista viikossa voi aiheuttaa ongelmia Ilta-Sanomat 22.2.2017, viitattu 30.10.2018
Kirjallisuutta
muokkaa- Annala, Jukka: Salmiakki. Helsinki: Nemo, 2001. ISBN 952-5180-27-1
Aiheesta muualla
muokkaa