Saksan liittopresidentti
Saksan liittopresidentti (saks. Bundespräsident der Bundesrepublik Deutschland) on Saksan valtionpäämies. Liittopresidentin valitsee liittokokous (saks. Bundesversammlung), johon kuuluvat kaikki Saksan liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden eli maiden edustajia. Liittokokouksen ainoa tehtävä onkin valita liittopresidentti viiden vuoden välein. Vuoden 2022 presidentinvaaleissa näitä liittokokouksen edustajia oli 1045. Presidenttiehdokkaan tulee olla vähintään 40-vuotias ja saatava vähintään yksi liittokokouksen edustaja nimeämään tämä ehdokkaaksi. Ehdokkaan tulee tämän jälkeen saada absoluuttinen enemmistö liittokokouksen antamista äänistä.[1]
| Saksan liittopresidentti | |
|---|---|
| Bundespräsident der Bundesrepublik Deutschland | |
 | |
 | |
| Virka-asunto |
Bellevuen linna (Berliini) Villa Hammerschmidt (Bonn) |
| Nimittäjä | liittokokous (valitsee) |
| Kauden pituus | 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen |
| Perustettu |
11. helmikuuta 1919 (Weimarin tasavalta) 12. syyskuuta 1949 (Saksan liittotasavalta) |
| Ensimmäinen |
Friedrich Ebert (valtakunnanpresidentti) Theodor Heuss (liittopresidentti) |
| Kotisivut | Saksan liittopresidentin kotisivut |
Saksan liittopresidentillä ei ole juurikaan poliittista valtaa, vaan hän on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat enimmäkseen seremoniallisia ja arvojohtajuuteen liittyviä[2][3].
Presidenteistä Köhler ja Wulff ovat eronneet kesken kauden. Wulffin ero johtui korruptioepäilyistä.[2]
Saksan liittopresidentin edustusasuntoina toimivat Bellevuen linna Berliinissä ja Villa Hammerschmidt Bonnissa.[4][5]
Asema ja tehtävät
muokkaaSaksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.[6] Käytännössä presidentin asema on kuitenkin pääosin seremoniallinen, ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslain mukaan valtionpäämies ei ole edes muodollisesti asevoimien ylipäällikkö, vaan tehtävä kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy perustuslain artikla 65a:n mukaan sodan aikana liittokanslerille.[7] Sotatilaa ei kuitenkaan voida julistaa ilman presidentin hyväksyntäälähde?.
Liittopresidentin tehtäviin kuuluu antaa liittopäiville ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita liittokanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää liittokansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään liittokanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko liittokanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Lait astuvat voimaan vasta hänen allekirjoitettuaan ne.[8] Presidentti edustaa Saksaa maailmalla, hoitaa ulkomaanmatkoja ja ottaa vastaan ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.[9] Lisäksi liittopresidentti käyttää armahdusvaltaa.[10] Liittopresidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa liittoneuvoston puhemies.
Liittopresidentit
muokkaa| Liittopresidentti | Toimikausi | Puolue | ||
|---|---|---|---|---|
| Theodor Heuss (1884–1963) |
1949–1959 | vapaademokraatti | ||
| Heinrich Lübke (1894–1972) |
1959–1969 | kristillisdemokraatti | ||
| Gustav Heinemann (1899–1976) |
1969–1974 | sosiaalidemokraatti | ||
| Walter Scheel (1919–2016) |
1974–1979 | vapaademokraatti | ||
| Karl Carstens (1914–1992) |
1979–1984 | kristillisdemokraatti | ||
| Richard von Weizsäcker (1920–2015) |
1984–1994 | kristillisdemokraatti | ||
| Roman Herzog (1934–2017) |
1994–1999 | kristillisdemokraatti | ||
| Johannes Rau (1931–2006) |
1999–2004 | sosiaalidemokraatti | ||
| Horst Köhler (s. 1943) |
2004–2010 (erosi) | kristillisdemokraatti | ||
| Christian Wulff (s. 1959) |
2010–2012 (erosi) | kristillisdemokraatti | ||
| Joachim Gauck (s. 1940) |
2012–2017 | sitoutumaton | ||
| Frank-Walter Steinmeier (s. 1956) |
2017– | sosiaalidemokraatti | ||
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ German presidential election: A foregone conclusion in a moment of crisis 12.02.2022. Deutsche Welle. Viitattu 15.10.2022. (englanti)
- ↑ a b Katarina Baer, Saksan liittopresidentti erosi: Vaikutelma riitti. Helsingin Sanomat 18.2.2012 sivu B 2
- ↑ The role of the German president Deutsche Welle. Viitattu 29.12.2018.
- ↑ Bellevue Palace 2022. berlin.de. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Villa Hammerschmidt The Path of Democracy. 2022. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
- ↑ 60 Years German Basic Law: The German Constitution and its Court (s. viii) 2012. Konrad-Adenauer-Stiftung. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82
- ↑ Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.
- ↑ Official functions Der Bundespräsident. 2022. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Saksan liittopresidentin kotisivut (saksaksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan liittopresidentti Wikimedia Commonsissa