Saab 35 Draken

Suihkukonekauden alkaessa Ruotsi katsoi tarvitsevansa suihkuhävittäjän, joka kykenisi torjumaan korkealla lentävät pommikoneet ja hävittäjät. Vaikka tarjolla oli jo torjuntahävittäjiä, kuten Yhdysvaltain ilmavoimien F-104 Starfighter, Saabin Draken soveltui nimenomaan Ruotsin ilmapuolustuksen tarpeisiin. Yksi esitetyistä vaatimuksista oli operointi maantiekentiltä sekä varusmiesten suorittaman tankkaamisen ja aseistamisen kestoajan rajoittaminen kymmeneen minuuttiin. Syyskuussa 1949 Ruotsin puolustusvoimien materiaalilaitos toimitti tarjouspyynnön hävittäjä/torjuntahävittäjästä Saabille, joka aloitti suunnittelun samana vuonna.

Drakeniin toteutettiin kaksoisdeltasiivet. Siiven 80 asteen kulma mahdollisti nopeasti lentämisen, ja 60 asteen kulma mahdollisti hyvät lento-ominaisuudet hitaasti lennettäessä. Voimanlähteeksi valittiin Svenska Flygmotorin RM 6B/C turbojet eli lisenssivalmisteinen Rolls-Royce Avon 200/300.

Saab ja Ruotsin ilmavoimat allekirjoittivat ensimmäisen hankintasopimuksen Drakeneista elokuussa 1956. Ensimmäinen esisarjan kone, joka oli samalla viides prototyyppi 35-5 varustettuna ostetulla Rolls-Royce Avon Mk.48A -moottorilla, teki ensilentonsa 15. helmikuuta 1958. Ostettu Avon-suihkumoottori korvattiin myöhemmin vastaavalla SFA:n RM6B-lisenssiversiolla, johon liitettiin ruotsalaisvalmisteinen typ 65 -jälkipoltin.^[1][2][3]

Ensimmäiset J35A:t luovutettiin 8. maaliskuuta 1960 Ruotsin ilmavoimien (ruots. Svenska Flygvapnet) F13-lennostolle Norrköpingiin. Viimeiset A-mallin koneet toimitettiin vuonna 1962. Tuotanto käsitti 65 typ 65 -jälkipolttimella varustettua ja 25 pidemmällä typ 66 -jälkipolttimella varustettua konetta (valmistusnumerot (engl. construction number) 35001 - 35090). Ensimmäisiin ei asennettu tutkaa eikä tähtäintä. Tyyppi oli palveluskäytössä F16-lennostossa Uppsalassa aina vuoteen 1976.

LM Ericsson ei saanut PS-03-tutkaansa valmiiksi Drakenin J35A-versioon, ja niinpä ensimmäisiin sarjatuotantokoneisiin asennettiin Ruotsin ilmavoimien materiaalilaitoksen (KFF) hankkimat ranskalaiset CSF Cyrano -tutkat, jotka saivat Ruotsissa mallinimen PS-02. Koneisiin asennettiin myös PN-793/A-omakonetunnistusjärjestelmä, ja tähtäimenä oli alkuun S 6, joka korvattiin myöhemmissä malleissa Saabin S 6B -tähtäimellä. Aseistus käsitti neljä lämpöhakuista Rb 24 -ohjusta, joka oli ruotsalaisten käyttämä mallinimi yhdysvaltalaisesta AIM-9 Sidewinder-ilmataisteluohjuksesta. Koneisiin oli asennettu myös kaksi 30 millimetrin Aden-pikatykkiä sekä ilmasta-maahan-ammuttavia raketteja.^[1][4][5]

Koneista 25 muutettiin kaksipaikkaisiksi Saab SK35C -koulukoneiksi vuosina 1959–1960. Koulukoneet sijoitettiin Uppsalaan F16-lennostoon perustettuun koulutuskeskukseen, jolle luovutettiin myös joitakin simulaattoreita.^[1]

Lähde: ^[2]

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&015.020700015,207 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&09.04200009,42 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.06890003,689 m
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&06590.&&&&006 590 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&010089.&&&&0010 089 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × RM6B suihkumoottori; &&&&&&&&&&&&&048.&&&&0048 kN kuivana, &&&&&&&&&&&&&064.&&&&0064 kN jälkipolttimella

Suoritusarvot

Parannettu ja takarungoltaan pidennetty versio, jossa oli ranskalaisen tulenjohtotutkan sijasta ruotsalainen PS07-tutka ja S6:sta parannettu S7-tähtäin sekä lisenssivalmisteisia Sidewinder-ohjuksia. Ensimmäiset B-mallin koneet toimitettiin vuonna 1961 F16-lennostolle Uppsalaan sekä F18-lennostolle Tullingeen ja F10-lennostolle Ängelholmiin. Valmistusmäärä oli 73 konetta. Tyyppi poistettiin palveluskäytöstä vuonna 1976. Suomen ilmavoimat vuokrasi 6 B-mallin konetta Ruotsin ilmavoimilta vuonna 1972, ja ne ostettiin vuonna 1976. Konetta käytettiin Suomessa harjoitushävittäjänä tyyppimerkinnällä J35BS Draken (S=Suomi) 1972 – 1995 ensin Tikkakoskella Hämeen lennostossa ja myöhemmin Lapin Lennostossa Rovaniemellä.

Taas J 35A:ta, Sk 35C:ä ja J 35B:ä tehokkaammalla moottorilla varustettu malli. Koneita valmistettiin 92. Tyyppi oli palveluskäytössä F4-lennostossa Östersundissa ja F21-lennostossa Luulajassa vuoteen 1984.

oli kuudella kiinteällä kameralla varustettu tiedustelukone. E-mallin 60:stä koneesta 31 oli uusia ja 29 muunnettiin käytetyistä 35D-koneista. Neljän lisäsäiliön ansiosta sillä oli pitempi toimintasäde kuin hävittäjillä. Tyyppi palveli F11- ja F21-lennostoissa 1964 – 1979.

J 35D:stä kehitetty Drakenin viimeinen tuotantoversio, jossa oli tehokkaampi tulenjohtojärjestelmä ja monipuolisempi ohjusvarustus. Tyypin ensilento tapahtui 26.6.1964. Ohjuksina voitiin käyttää Ruotsissa lisenssillä valmistettuja lämpöhakuisia HM-58 Falcon- (ruotsalaiselta merkinnältään Rb28) ja AIM-9 Sidewinder- (Rb24) sekä puoliaktiivisesti tutkan avulla hakeutuvia HM-55 Falcon (Rb27) ilmataisteluohjuksia. Tyyppiä valmistettiin 230 konetta aikavälillä 1965 - 1968. Sarja F1 käsitti 100 konetta (valm.no:t 35401..35500), F2-sarja käsitti130 konetta (valm.no:t 35551...35630). Tyyppi oli 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa Ruotsin päähävittäjä. Se palveli lennostoissa F13, F1, F10, F3, F12 F16 ja F17 (F = flygflottij = lennosto). Ruotsissa tyyppiä alettiin poistaa palveluskäytöstä 1980-luvulla; viimeisenä se oli palveluskäytössä Ängelholmin F10:ssä vuoteen 1989.

oli käytetyistä J 35F2 -koneista modernisoitu torjuntahävittäjä. Ruotsin ilmavoimien F10-lennoston käytössä tyyppiä oli vuodesta 1987 alkaen yhteensä 67. Koneet poistettiin käytöstä 8.12.1998.

Itävallalle 1987 – 89 toimitetut J 35Ö koneet (24 kpl) olivat F4-lennoston peruskorjattuja 35D-sarjan koneita. Koneet saivat uudet valmistusnumerot 351401..351424 ja tunnukset 01..24. Koneet poistettiin käytöstä vuonna 2005 viimeisinä Draken-koneina.

Tanskan Saabilta ostamat 51 J35F2-konetta saivat tunnuksen A35XD Draken (A = attack, X = vienti ja D = Danmark). Koneista 20 oli tanskalaisen merkintätavan mukaan F-35-hävittäjiä (toimitusvuodet 1970 – 71), 20 RF-35-tiedustelukoneita (1971 – 72), kuusi TF-35 koulutuskoneita (1971 – 72) ja myöhemmin vielä viisi TF-35-konetta (1976 – 77). Koneet oli optimoitu paremminkin rynnäköintitehtäviin kuin ilmapuolustukseen; koneiden rakennetta vahvistettiin, ja polttoainemäärää kasvatettiin 40 prosenttia. Koneet palvelivat Eskadrille 725- ja Esk. 729-laivueissa Karupissa vuoteen 1993.

Suomessa lisenssillä koottu J 35F2:n vientiversio. Koneet olivat viimeiset tuotantolinjalta valmistuneet Drakenit. Tunnetaan Suomessa merkinnällä Saab 35S Draken (S=Suomi). Tunnukset DK-201..223 (parittomat numerot). Käytössä yhteensä 12 vuosina 1974 – 2000 Lapin lennoston Hävittäjälentolaivue 11:ssä Rovaniemellä. Tyypin viimeinen lento Suomessa tapahtui 16.8.2000 Rovaniemellä.

J 35A:sta muunneltu aseistamaton ja tutkaton kaksipaikkainen harjoituskone. Kaikkiaan 26 A-mallin konetta muutettiin kaksipaikkaiseksi C-versioksi. Koneet saivat uudet valmistusnumerot 35800..35826. Kone oli käytössä Suomessa kaksipaikkaisena harjoitushävittäjänä tyyppimerkinnällä J35CS Draken 1978–2000 Lapin Lennostossa Rovaniemellä sekä 1984–1997 Satakunnan Lennostossa Pirkkalassa.

 

 

 

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 1
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&015.034000015,34 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&&09.04200009,42 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&03.08900003,89 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&049.020000049,20 m²
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&07400.&&&&007 400 kg
• Lentopaino: &&&&&&&&&&012270.&&&&0012 270 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&012400.&&&&0012 400 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 × Volvo RM6C -suihkumoottori; &&&&&&&&&&&&&078.040000078,4 kN

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: Mach &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002,0
• Siirtolentomatka: &&&&&&&&&&&03250.&&&&003 250 km lisätankein
• Lakikorkeus: &&&&&&&&&&020000.&&&&0020 000 m
• Nousukyky: &&&&&&&&&&&&0175.&&&&00175 m/s
• Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0231.0600000231,6 kg/m²
• Työntövoima-painosuhde: 6 N/kg

• Andersson, Hans G.: Saab aircraft since 1937. London: Putnam, 1997. ISBN 0-85177-886-0 (englanniksi)
• Widfeldt, Bo: Saab 35 Draken. Nässjö, Sweden: Air Historic Research, 1994. ISBN 91-971605-4-7 (ruotsiksi)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saab 35 Draken Wikimedia Commonsissa

• Airvectors: The SAAB 35 Draken
• Danmarks Flymuseum – SAAB F-35 Draken (A-009) (tanskaksi)
• X-plane.org: Saab 35 Draken
• The Aviationist » Did you know Saab J35 Drakens could perform the "Cobra" maneuver?
• Federation of American Scientists: Saab 35 Draken
• Rise of the Draken ‹ HistoricWings.com :: A Magazine for Aviators, Pilots and Adventurers
• Fighter-planes.com: J35 Draken, Saab (Arkistoitu – Internet Archive)
• MilAvia Aircraft – SAAB J 35 Draken Video Gallery – Milavia
• Saab J 35 Draken (Dragon / Kite) – Interceptor / Multi-role Aircraft – History, Specs and Pictures – Military Aircraft

 

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.