Rusko
Rusko on kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 405 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 127,90 km², josta 0,74 km² on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 50,37 asukasta/km².
| Rusko | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Ruskon kirkonkylää nähtynä Vahdontieltä kaakosta. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 704 |
| Hallinnollinen keskus | Ruskon kirkonkylä |
| Perustettu | 1870 |
| Kuntaliitokset |
Masku (osa) (1925), Maaria (osa) (1967), Vahto (2009) |
| Kokonaispinta-ala |
127,90 km² 297:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 127,16 km² |
| – sisävesi | 0,74 km² |
| Väkiluku |
6 405 143:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 50,37 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 20,1 % |
| – 15–64-v. | 60,3 % |
| – yli 64-v. | 19,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,6 % |
| – muut | 3,3 % |
| Kunnallisvero |
7,10 % 286:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 4,5 % (2019) [6] |
| Kunnanjohtaja | Kari Lehtinen |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kok. • Kesk. • SDP • PS • Vihr. • Vas. |
9 7 4 4 2 1 |
| rusko.fi | |
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[8] Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).
Ruskon naapurikunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Ruskoon liitetyn Vahdon lisäksi Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen.
Maantiede
muokkaaRuskolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Kunnan pohjoisin piste on Kuhankuono, kaikkiaan seitsemän kunnan yhteinen rajapyykki. Kunnan eteläosan korkein kohta on 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullavuori, jonka rinteellä on hiidenkirnu. Kunnan pohjoisosassa, entisen Vahdon kunnan alueella, Punaisentorin lähellä oleva nimetön huippu kohoaa noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu osaksi Ruskon kunnan alueelle. Siellä on myös toinen Natura-kohde, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Rehtisuo.[9]
Kunnanosat
muokkaaHiidenvainio, Lähteenmäki, Paasniittu, Päällistönmäki, Vahto
Kylät
muokkaaAsola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Liukola, Lähteenmäki, Munittula, Merttelä, Paasniittu, Papumäki, Päällistönmäki, Uttula, Vahto.
Taajamat
muokkaaVuoden 2017 lopussa Ruskolla oli 6 263 asukasta, joista 4 972 asui taajamissa, 1 249 haja-asutusalueilla ja 42:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ruskon taajama-aste on 79,9 %.[10] Ruskon taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken: Turun keskustaajamassa, johon Ruskon kirkonkylä kuuluu, asui vuoden 2017 lopussa 3 825 Ruskon asukasta ja Vahdon kirkonkylässä 1 147.[11][12]
Historia
muokkaaRuskonjoen jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla eli 800- ja 900-luvulla. Historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Viljelystä on kirjallisia viitteitä 1300-luvulta asti.[13]
Harmaakivinen Ruskon kirkko on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[14] Sitä ympäröivä Ruskon kirkonmäki kivisiltoineen, vanhoine kantataloineen ja lainajyvästöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[15]
Osa Turun, Maarian ja Ruskon rajalle vuonna 1955 valmistuneen Turun lentoaseman alueesta kuului aiemmin Ruskoon.[16] Maarian ja Ruskon puolella olleet lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.[17][18] Turun lentoaseman rakentaminen alkoi vuonna 1945, mutta valvontakomission aiheuttaman viivästyksen takia se otettiin käyttöön vasta 1955.[19]
Hallinto
muokkaaRuskon kunnanjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Kari Lehtinen.[20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikoista yhdeksän on kokoomuksen, seitsemän keskustan, neljä SDP:n, neljä perussuomalaisten, kaksi vihreiden ja yksi vasemmistoliiton hallussa.[7]
Talous
muokkaaVuonna 2015 kunnassa oli 1 683 työpaikkaa. Niistä 6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 43 % palveluissa ja 49 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20 %).[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat TH-Sijoitus Oy, eristeitä valmistava Kaefer Oy ja muovituotteita tekevä Röchling Rimito Plast Oy.[22]
Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).lähde?
Väestönkehitys
muokkaaSeuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Palvelut
muokkaaRuskolla toimii viisi peruskoulun koulua: Kirkonkylän koulu (luokat 3–6), Hiidenvainion koulu (luokat 1–2), Merttelän koulu (luokat 1–6), Laukolan koulu (luokat 1–6) ja Maunun koulu (luokat 7–9).
Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Raision kaupunki. Ruskolla ja Vahdolla on terveysasemat päivisin auki, yöllisissä päivystystapauksissa mennään Raisioon.[24]
Ruskon kunta on mukana Turun seudun joukkoliikenteessä Fölissä.[25]
Uskonnolliset yhteisöt
muokkaaVuoden 2018 aluejaon mukaan Ruskolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[26]:
- Ruskon seurakunta
- Vahdon kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruskon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[27] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[28]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus Vahdon alueella[29].
Entiset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ruskon kunnan nykyisellä alueella[26]:
- Vahdon seurakunta (liitetty Ruskon seurakuntaan 2009)
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaRuskon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Ruskon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[30]
Ruokakulttuuri
muokkaaRuskon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla papusoppa eli hernekeitto ja kyrsäksi kutsuttu leipä.[31]
Tunnettuja asukkaita
muokkaa- Bernhard Heikkilä (1882–1931), kansanedustaja (kok.)[32]
- Janne Jaakkola (s. 1967), puolustusvoimain komentaja
- Linnea Kuuluvainen (s. 1996), kirjailija
- Tarja Lunnas (s. 1960), laulaja
- Jussi Makkonen (s. 1985), jääkiekkoilija
- Maunu I (k. 1308), ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa
- Heikki Rinne (1941–2022), kansanedustaja (SDP)[32]
- Jan Kenneth Weckman (s. 1946), taidegraafikko[33]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Rusko Oikeusministeriö. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 3.2.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Syrjämaa, Taina: Ruskolaisen maiseman menneisyydestä ja tulevaisuudest Raisionjoen luonnosuojeluyhdistys. Arkistoitu 4.2.2018. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 156–157. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- ↑ Ruskon kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/1/1044/104407/104407_1952.jpg
- ↑ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=92823
- ↑ http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=91059
- ↑ Turun lentoasema lyhyesti Finavia. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Ruskon valtuusto nosti Kari Lehtisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 7.1.2019.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Alueen Rusko yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2017 31.12.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.7.2018.
- ↑ Lääkärin vastaanotto (myös linkitetyt sivut) Ruskon kunta. Viitattu 4.2.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tietoa Fölistä Föli. Viitattu 5.1.2023.
- ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 27.1.2012.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.
- ↑ Taiteilijaeläkkeellä tunnustettiin 45 taiteilijan työ Yle Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 15.3.2024.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rusko Wikimedia Commonsissa