Nothing Special   »   [go: up one dir, main page]

Ranskan Grand Prix 1984

Ranskan Prix 1984 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 20. toukokuuta 1984 Dijonin radalla Ranskassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Niki Lauda, jolle voitto oli kauden toinen.

Aika-ajo

muokkaa

Lauantaina ajetun aika-ajon aikana satoi välillä tihkuen välillä rankemmin. Märällä radalla ja sadekelin renkailla kukaan ei parantanut perjantaina ajamaansa aikaa. Lauantain ajon aikana voitiin vain testata sadekelin renkaita ja autojen säätöjä. Perjantain tulosten mukaan paalupaikan sai Patrick Tambay ajalla 1.02,200. Seuraavat lähtöruudut valtasivat Elio de Angelis, Nelson Piquet, Keijo Rosberg ja Alain Prost.[1]

Kilpailu

muokkaa

Tämä MM-osakilpailu ajettiin pilvipoutaisessa säässä. Patrick Tambay starttasi paalulta johtoon ja pysyi kärkipaikalla kierrokselle 40 saakka, jolloin hän kävi vaihdattamassa renkaat. Johtopaikan sai Niki Lauda kierrokselle 53 asti, jolloin oli hänen vuoronsa käydä varikolla. Tambay otti johdon ja pysyi kärjessä kierrokset 54–62. Niki Laudan taitavuuden ja McLaren-auton hyvyyden ansiosta Lauda meni kärkeen kierroksella 63 ja pysyi johdossa ruutulipulle saakka. Laudan keskinopeus kilpailussa oli 125,535 km/h ja voitto oli hänen uransa 21. GP-voitto.[2]

Tulokset

muokkaa

[3]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 8 Itävalta  Niki Lauda McLaren-TAG 79 1.31.11,951 9 9
2 15 Ranska  Patrick Tambay Renault 79 + 7,154 1 6
3 12 Yhdistynyt kuningaskunta  Nigel Mansell Lotus-Renault 79 + 23,969 6 4
4 28 Ranska  René Arnoux Ferrari 79 + 43,706 11 3
5 11 Italia  Elio de Angelis Lotus-Renault 79 + 1.06,125 2 2
6 6 Suomi  Keke Rosberg Williams-Honda 78 + 1 krs. 4 1
7 7 Ranska  Alain Prost McLaren-TAG 78 + 1 krs. 5  
8 5 Ranska  Jacques Laffite Williams-Honda 78 + 1 krs. 12  
9 2 Italia  Teo Fabi Brabham-BMW 78 + 1 krs. 17  
10 26 Italia  Andrea de Cesaris Ligier-Renault 77 + 2 krs. 26  
11 18 Belgia  Thierry Boutsen Arrows-BMW 77 + 2 krs. 14  
12 24 Italia  Piercarlo Ghinzani Osella-Alfa Romeo 74 + 5 krs. 25  
13 10 Yhdistynyt kuningaskunta  Jonathan Palmer RAM-Hart 72 + 7 krs. 21  
DSQ 3 Yhdistynyt kuningaskunta  Martin Brundle Tyrrell-Ford 76 Hylättiin 23  
Kesk. 21 Italia  Mauro Baldi Spirit-Hart 61 Moottori 24  
Kesk. 16 Yhdistynyt kuningaskunta  Derek Warwick Renault 53 Kolari (Surer) 7  
Kesk. 17 Sveitsi  Marc Surer Arrows-Ford 51 Kolari (Warwick) 19  
Kesk. 23 Yhdysvallat  Eddie Cheever Alfa Romeo 51 Moottori 16  
Kesk. 19 Brasilia  Ayrton Senna Toleman-Hart 35 Turbo 13  
Kesk. 27 Italia  Michele Alboreto Ferrari 33 Moottori 10  
Kesk. 20 Venezuela  Johnny Cecotto Toleman-Hart 22 Turbo 18  
Kesk. 22 Italia  Riccardo Patrese Alfa Romeo 15 Moottori 15  
Kesk. 1 Brasilia  Nelson Piquet Brabham-BMW 11 Turbo 3  
DSQ 4 Saksa  Stefan Bellof Tyrrell-Ford 11 Hylättiin 20  
Kesk. 14 Saksa  Manfred Winkelhock ATS-BMW 5 Kytkin 8  
Kesk. 9 Ranska  Philippe Alliot RAM-Hart 4 Sähköt 22  

[4]

  • Paalupaikka: Patrick Tambay – 1.02,200
  • Nopein kierros: Alain Prost – 1.05,257 (kierroksella 59)
  • Osellan 50:s Grand Prix
  • Michelinin 100:s Grand Prix
  • Dijonin kilpailu radioitiin suorana lähetyksenä Rinnakkaisella selostajana Höyry Häyrinen.

Tilanne kuljettajien MM-sarjassa

muokkaa
Sija Kuljettaja Pisteet
1 Alain Prost 24
2 Niki Lauda 18
3 René Arnoux 13
  Derek Warwick 13
5 Elio de Angelis 12
6 Keijo Rosberg 10
7 Michele Alboreto 9
8 Patrick Tambay 7
9 Nigel Mansell 4
10 Eddie Cheever 3
  Riccardo Patrese 3
  Stefan Bellof 3
13 Martin Brundle 2
  Andrea de Cesaris 2
15 Thierry Boutsen 1
  Ayrton Senna 1

Lähteet

muokkaa
  1. Helsingin Sanomat 20.5.1984
  2. Helsingin Sanomat 21.5.1984
  3. The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 29. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  4. Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 29. lokakuuta 2007.