Promille

Promille (merkki ‰) on prosentin ja ppm:n kaltainen suhteellinen pitoisuusmitta, joka ilmaisee, kuinka monta tuhannesosaa (1/1 000) jokin on jostakin; se on prosentin kymmenesosa. Sen tunnuksena käytetään promille-merkkiä: ‰. Sana promille tulee latinan sanoista pro mille, jotka tarkoittavat tuhannesta.

1 ‰ = 0,1 %
10 ‰ = 1 %
1 000 ‰ = 100 %
Desimaaliluku saadaan promilleluvuksi kertomalla tuhannella eli siirtämällä pilkkua kolme askelta oikealle.
- Esimerkiksi 0,925 = 925 ‰

Puhekielessä promille viittaa usein humalatilaan, sillä veren alkoholipitoisuus ilmoitetaan promilleina.

Promillea käytetään muun muassa rautatietekniikassa kuvaamaan nousujen ja laskujen kaltevuutta. Esimerkiksi 20 promillen (20 ‰) lasku tarkoittaa alamäkeä, jossa rata laskee 20 metriä yhden kilometrin matkalla.^[1]

Promillea on myös käytetty aiemmin kuvaamaan merien suolapitoisuutta yhdessä psu:n (practical salinity unit) kanssa, mutta nykyään suolaisuudesta ei käytetä promille-merkkiä. Suolapitoisuus ilmaistaan kuten pH, ilman minkäänlaista tunnusta.^[2]

Lähteet

↑ Ratatekniset ohjeet (RATO) : Osa 2 Radan geometria, s. 9, 20. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. ISBN 978-952-255-504-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.11.2019). (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Leppäranta, Matti & Virta, Juhani & Huttula, Timo: Hydrologian perusteet, s. 44. Helsinki: Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos, 2017. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.11.2019).

Aiheesta muualla

Promillemerkki (‰) Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 29.11.2019.

Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Typografia

Typografit ja kirjainmuotoilijat	Jonathan Barnbrook Saul Bass Ed Benguiat Morris Fuller Benton Neville Brody Frederic Goudy Claude Garamond Eric Gill Tomi Haaparanta Nicolas Jenson Edward Johnston Donald Knuth Rudolf Koch Sami Kortemäki Zuzana Ličko William Morris Stanley Morison Jan Tschichold Carol Twombly Wolfgang Weingart Hermann Zapf Gudrun Zapf-von Hesse
Kirjaintyylit ja -lajit	Anfangi Antiikva Arial Baskerville ITC New Baskerville Calibri Comic Sans Egyptienne Fraktuura Garamond Gill Sans Helvetica Palatino Times Roman Unsiaali Verdana
Merkit	Alduksen lehti ❦ Asteriski * Ät-merkki @ Englannin punta £ Ampersandi & Jokerimerkki Kappaleen merkki ¶ Luetelmamerkki Luettelo matemaattisista merkeistä Plus-miinusmerkki ± Promille ‰ Prosentti % Pykälämerkki § Risti † Ristikkomerkki # Rub el Hizb ۞ Tekijänoikeusmerkki © Tilde ~ Valuuttamerkki ¤ Yläpuolinen indeksointipilkku
Suuntaukset	Amerikan uusi aalto Dekonstruktivismi Postmodernismi Sveitsiläinen tyyli
Muut aiheet	Aakkoslaji CamelCase Glyyfi Goottilaiset kirjaintyypit Kapiteeli Kirjain Kirjaintyyppi Kursiivi Ligatuuri Logo Lorem ipsum Orpo- ja leskirivit Painokirjaimet Sans-serif Serif TrueType Web Open Font Format X-korkeus Yliviivaus Ylleviivaus Ylä- ja alaindeksi

[Ratatekniset.ohjeet-1] Ratatekniset ohjeet (RATO) : Osa 2 Radan geometria, s. 9, 20. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. ISBN 978-952-255-504-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.11.2019). (Arkistoitu – Internet Archive)

[Hydrologian.perusteet-2] Leppäranta, Matti & Virta, Juhani & Huttula, Timo: Hydrologian perusteet, s. 44. Helsinki: Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos, 2017. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.11.2019).

[1]

[2]