Pesaro
Pesaro on kaupunki Marchen alueella Pohjois-Italiassa. Se sijaitsee Adrianmeren rannikolla ja on Pesaro e Urbinon maakunnan pääkaupunki. Pesaron pinta-ala on 127 km² ja väkiluku noin 95 000.
| Pesaro (Città di Pesaro) |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Pesaro |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Italia |
| Alue | Marche |
| Maakunta | Pesaro e Urbino |
| Perustettu | 184 eaa. |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Luca Ceriscioli |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 126,77[1] km² |
| Korkeus | 0–314[1] m |
| Väkiluku (31.12.2015) | 94 582[2] |
| – Väestötiheys | 746 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
Talous
muokkaaKalastus, huonekaluteollisuus ja matkailu ovat kaupungin tärkeimmät elinkeinot.
Historia
muokkaaMuinaiset roomalaiset perustivat kaupungin latinankielisellä nimellä Pisaurum vuonna 184 eaa., jolloin se kuului Picenumin territorioon. Picenumin muinaisen kansan asutusta on löydetty Novilarasta. 300-luvulla gallialaiset senonit valloittivat Pohjois-Picenumin, joka oli aiemmin ollut etruskien hallinnassa, joten roomalaisten saapuessa sinne paikalliset asukkaat olivat jo etnisesti sekoittuneita. Silti alueella oli edelleen myös etnisiä gallialaisia, sillä roomalaiset erottivat heidät muun väestön joukosta ja karkottivat heidät maasta.
Rooman vallan aikana Pesarosta tuli Via Flaminian ansiosta tärkeä kauppa- ja käsityökeskittymä. Länsi-Rooman imperiumin hajottua itägootit valloittivat Pesaron ja heidän kuninkaansa Vitiges tuhosi sen vuonna 539 goottisodan aikana. Se jälleenrakennettiin nopeasti viisi vuotta Bysantin uudelleen valtaamisen jälkeen, ja se muodosti niin sanotun Pentapoliksen, joka kuului Ravennan eksarkaattiin. Lombardien ja frankkien invaasioiden jälkeen Pesarosta tuli osa Kirkkovaltiota.
Renessanssin aikana sitä hallitsivat Malatesta (1285–1445), Sforza (1445–1512) ja Della Rovere (1513–1631). Viimeisimpänä mainitun aikaan Pesaro eli kaikkein kukoistavinta aikaansa: lukuisia julkisia ja yksityisiä palatseja rakennettiin ja uusi muuririvi (Mura Roveresche) pystytettiin. Tuolloin se myös valittiin herttuakunnan pääkaupungiksi.
11. syyskuuta 1860 piemontelaiset joukot valtasivat Pesaron, ja se liitettiin uuteen Italian kuningaskuntaan.
Nähtävyydet
muokkaa- Herttuan palatsi, jonka Alessandro Sforza rakennutti 1400-luvun lopulla. Julkisivulla on veranta, jossa on kuusi kaarikäytävää ja kuusi raskasta pilaria, sekä yläkerta, jossa on viisi vaakunoiden ja köynnösten koristamaa ikkunaa.
- Romaaninen katedraalibasilika, joka rakennettiin 400-luvulla myöhäisroomalaisen rakennuksen raunioiden päälle ja omistettiin keskiajalla St. Terencelle. Romaanis-goottilaistyylinen julkisivu on keskeneräinen: siinä on yksinkertainen suippokaarinen portti, jonka yllä on joukko pieniä holvikaaria. Viimeaikainen entisöinti on tuonut esiin sarjan kauniita lattiamosaiikkeja.
- Beata Vergine del Carmelon barokkipyhättö (1700-luku).
- St. Augustine, jossa on hulppea goottiportti.
- Massiivinen Rocca Costanza-linna, jonka Costanzo I Sforza 1400-luvulla rakennutti, ja jota käytettiin kerran vankilana. Neliömäisessä pohjapiirroksessa on neljä lieriönmuotoista tornia ja leveä kanava.
- Gioacchino Rossinin syntymäkoti, joka sijaitsee osoitteessa Via Rossini 34. Siinä on säveltäjälle omistettu museo, josta löytyy manifestejä, kangasmaalauksia, potretteja ja hänen spinettinsä.
- 1400–1500-luvun Keisarillinen huvila (Villa Imperiale), joka sijaitsee San Bartolo-kukkulan huipulla. Sen huoneita koristavat kuuluisien taiteilijoiden työt, Bronzino, Francesco Menzocchi, Girolamo Genga ja Raffaellino del Colle mukaan lukien.
- 1600-luvun Mura Rovereschesta (Della Rovere -muurista), joka tuhottiin 1900-luvun alussa, on jäljellä vain kaksi porttia, Porta del Ponte ja Porta Rimini.
- Kaupunginmuseossa säilytetään huomiota herättävää Giambellinon valmistamaa Pesaron alttarikiveä. Oliveriani-museossa on useita mielenkiintoisia arkeologisia löytöjä.
- Adriatic Arena, Italian kolmanneksi suurin sisäurheiluhalli heti Milanon Mediolanum Forumin ja Rooman PalaLottomatican jälkeen.
Kulttuuri
muokkaa- Oopperasäveltäjä Gioacchino Rossini syntyi Pesarossa vuonna 1792, minkä vuoksi Pesarossa on vietetty Rossinin oopperafestivaaleja aina kesäisin vuodesta 1980 lähtien.
- Pesaron elokuvafestivaalit (Mostra Internazionale del Nuovo Cinema) on pidetty Pesarossa vuosittain vuodesta 1965 lähtien.[3]
- Pesarossa järjestetään Victoria Libertas -koripallojoukkueen kotiottelu, joka tunnetaan muualla Euroopassa paremmin nimellä Scavolini Pesaro.
Kuuluisia pesarolaisia
muokkaa- Gioachino Antonio Rossini, italialainen säveltäjä
- Massimo Ambrosini, italialainen jalkapalloilija
- Cristiano Mozzati, Lacuna Coilin rumpali
- Angelo Romani, italialainen olympiauimari
- Renata Tebaldi, italialainen oopperasopraano
- Anna Maria Alberghetti, laulaja ja näyttelijä
- Riz Ortolani, elokuvasäveltäjä
Ystävyyskaupungit
muokkaaPesarolla on seitsemän ystävyyskaupunkia:
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ a b Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Altitudini dei comuni tramite DEM Italian kuntien pinta-alat ja korkeus merenpinnasta. Viitattu 12.6.2017. (italiaksi)
- ↑ Istat - Istituto Nazionale di Statistica: Demographic Balance for the year 2015 and Resident Population from on 31st December Italian tilastokeskuksen väestötilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain. Viitattu 12.6.2017. (englanniksi)
- ↑ Pesaro film festival site pesarofilmfest.it.
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pesaro Wikimedia Commonsissa