Pentti Arajärvi

Arajärvi kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin lyseosta, eli Ressusta (nykyisin Ressun lukio), vuonna 1967 ja aloitti samana vuonna opintonsa Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1972. Vuosina 1977–1978 Arajärvi oli Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja.^[1] Lisensiaatiksi hän valmistui vuonna 1996 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2003.^[2] Arajärven väitöskirja käsitteli toimeentuloturvan oikeellisuutta.^[1]

Vuosina 1972–1984 Arajärvi työskenteli opetusministeriön virkamiehenä. Vuosina 1984–2000 Arajärvi toimi eduskunnan sosiaalivaliokunnan ja talousvaliokunnan sihteerinä^[3] ja sittemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntaneuvoksena. Halosen presidenttikaudella Arajärvi oli Kelan johtava tutkija vuosina 2000–2002. Arajärvi on toiminut selvitysmiehenä useissa sosiaalipoliittisissa kysymyksissä koskien toimeentuloturvaa (1997–1998), aikuiskoulutusta (2003), kansalaisjärjestöjen toimintaa (2006) ja maahanmuuttajien työllistymistä ja kannustinloukkuja (2008).^[2]

Arajärvellä on sosiaalioikeuden dosentuuri Helsingin yliopistossa. Vuosina 2003–2006 hän toimi Joensuun yliopiston osa- ja määräaikaisena sosiaalioikeuden professorina ja samassa tehtävässä Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2006–2011.^[2] Maaliskuussa 2012 Arajärvi aloitti sosiaalioikeuden määräaikaisen, vuoden 2015 loppuun jatkuvan professuurin Helsingin yliopistossa.^[4] Hän on kirjoittanut useita teoksia.

Arajärvi on ollut SDP:n jäsen vuodesta 1970. Hän toimi Helsingin kaupungin koululautakunnan jäsenenä vuosina 1989–1992 ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajana 1993–2000.^[1]

Maaliskuussa 2012 Arajärvi ilmoitti pyrkivänsä Helsingin kaupunginvaltuustoon syksyn 2012 kunnallisvaaleissa.^[5] Hänet valittiin valtuustoon 3 682 äänellä, mikä oli vaalipiirin kuudenneksi suurin äänimäärä.^[6] Hän tuli valituksi valtuustoon myös vuoden 2017 kunnallisvaaleissa. Arajärvi oli ehdolla kevään 2015 eduskuntavaaleissa ja sai 3 107 ääntä, mutta ei tullut valituksi.^[7] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hän oli jälleen ehdokkaana, mutta äänimäärä ei riittänyt valituksi tulemiseen.^[8]

 

Arajärvestä tuli Suomen tasavallan presidentin puoliso vuonna 2000, kun hänen avopuolisonsa, ulkoministeri Tarja Halonen valittiin presidentiksi. Arajärven ja Halosen parisuhde oli alkanut jo vuonna 1985, mutta vielä vuoden 2000 presidentinvaalien aikana he asuivat erillisissä osoitteissa: Mäntyniemi oli heidän ensimmäinen virallinen yhteinen kotinsa.^[9]

Arajärvi ja Halonen avioituivat 26. elokuuta 2000.^[1] Paikalla oli vihkijän ja vihittävien lisäksi ainoastaan Tarja Halosen tytär Anna Halonen sekä Pentti Arajärven poika edellisestä liitosta.^[9] Edellisen kerran Suomen istuvan presidentin häitä oli vietetty 80 vuotta aiemmin vuonna 1920, kun K. J. Ståhlberg ja Ester Hällström avioituivat.^[10]

Arajärvi jatkoi puolisonsa presidenttikauden aikana työtään tutkijana ja yliopiston professorina, mutta osallistui myös edustustehtäviin. Arajärvi on jälkikäteen kertonut kärsineensä presidentin puolisona toimimisen aiheuttamasta vapaudenmenetyksestä ja sosiaalisesta paineesta.^[11][12]

Tasavallan presidentin puolisona Arajärveä puhuteltiin aluksi valiokuntaneuvos Arajärvenä ja vuoden 2003 tohtoriväitöksen jälkeen tohtori Arajärvenä.^[13]

Arajärvelle on myönnetty seuraavat kunniamerkit:

•   Valkoisen Ruusun ritarikunta (Suomi, 2000)^[1]
•   Suomen Leijonan ritarikunta (Suomi, 1989)^[1]
•   Marianmaan ristin ritarikunta (Viro, 2000)^[14]
•   Valkoisen Tähden ritarikunta (Viro, 2007)^[14]
•   Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 2002)^[15]
•   Islannin Haukan ritarikunta (Islanti, 2000)^[16]
•   Aadolf Nassaulaisen ritarikunta (Luxemburg, 2008)^[17]

Stadin Slangi ry valitsi Arajärven vuoden 2009 Stadin Kundiksi Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta 2009.^[18]

Arajärvellä on ollut useita luottamustehtäviä. Hän on ollut muun muassa Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja (2006–2021)^[19] ja Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n hallituksen puheenjohtaja^[20]. Hän on toiminut myös Aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana,^[21] Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana^[22] sekä ihmisoikeusvaltuuskunnan varapuheenjohtajana^[23]. Koripalloa koulupojasta lähtien pelannut Arajärvi toimi vuosina 2006–2007 Suomen Koripalloliiton puheenjohtajana.^[24][25]

Arajärven vanhemmat olivat lastenpsykiatri ja professori Terttu Arajärvi sekä varatuomari Tauno Arajärvi.^[1] Arajärvellä on poika aiemmasta liitostaan.^[1]

Arajärvi on useana vuonna osallistunut Jukolan viestiin Linnankiertäjien joukkueessa.^[26]

• Arajärvi, Pentti: Johdatus sosiaalioikeuteen. Talentum 2011.
• Arajärvi, Pentti: Sivistykselliset oikeudet ja velvollisuudet. (Joensuun yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja n:o 16) Joensuu: Joensuun yliopisto, 2006. ISBN 952-458-792-0
• Arajärvi, Pentti ja Merja Aalto-Seppälä: Opetuslainsäädännön käsikirja. Edita 2004.
• Arajärvi, Pentti: Paremminvointivaltio. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2003.
• Arajärvi, Pentti: Toimeentuloturvan oikeellisuus. Kela 2002. (väitöskirja). ISBN: 951-669-602-3 (nid.)
• Arajärvi, Pentti: Oikeus sivistykseen. Lakimiesliiton kustannus 1994.
• Arajärvi, Pentti ja Jouko Skinnari: Uusi Eurooppa ja Suomi. Sosiaali ja terveysturvan Keskusliitto 1993.
• Arajärvi, Pentti ja Jouko Skinnari: Eurooppa ja Suomi. Sosiaali ja terveysturvan Keskusliitto 1990.

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pentti Arajärvi.