Natriumoksidi
Natriumoksidi (Na2O) on natrium- ja oksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa lasin valmistuksessa.
| Natriumoksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Na2O |
| Moolimassa | 61,98 g/mol |
| Ulkomuoto | Kiinteä valkoinen aine |
| Sulamispiste | 1 275 °C[1] |
| Tiheys | 2,27 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
|
|
|
Ominaisuudet ja valmistus
muokkaaNatriumoksidi on kiinteää valkoista jauhemaista ainetta. Se reagoi veden kanssa, jolloin muodostuu natriumhydroksidia ja vapautuu lämpöä eli reaktio on eksoterminen.[1][2] Natriumoksidin kiderakenne on niinkutsuttu antifluoriittirakenne, joka muistuttaa kalsiumfluoridin kiderakennetta.[3]
- Na2O + H2O → 2 NaOH
Natriumoksidia muodostuu natriummetallin ja hapen välisessä reaktiossa, kun hapen määrä on rajoitettu stoikiometriseksi ja lämpötila on oikea, noin 150–200 °C. Suuremmalla happimäärällä muodostuu pääasiassa natriumperoksidia.[3][4]
- 4 Na + O2 → 2 Na2O
Yhdistettä voidaan tuottaa kuumentamalla natriumkarbonaattia 851 °C (1 124 K) jolloin muodostuu hiilidioksidia ja natriumoksidia [5] tai natriummetallin ja natriumperoksidin, natriumhydroksidin tai natriumnitriitin välisellä reaktiolla. Natriummetallin tilalla voidaan käyttää myös natriumatsidia. [2][3][6]
- Na2CO3 → CO2 + Na2O
- 2 NaOH + 2 Na → 2 Na2O + H2
- Na2O2 + 2 Na → 2 Na2O
- 2 NaNO2 + 6 Na → 4 Na2O + N2
Käyttö
muokkaaNatriumoksidia käytetään lasinvalmistuksessa niin kutsuttuna fluksina eli alentamaan lasin sulamispistettä.[6] Yhdistettä voidaan käyttää myös veden poistamiseen liuottimista.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Natriumoksidin kansainvälinen kemikaalikortti. Viitattu 19.11.2011
- ↑ a b c d Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 999. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.11.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c N.N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 84. (2nd Edition) Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4 (englanniksi)
- ↑ Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1109. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.11.2011). (englanniksi)
- ↑ General Chemistry Online!, What happens when sodium bicarbonate is heated?
- ↑ a b Nancy J. Sell: Industrial Pollution Control, s. 240. John Wiley and Sons, 1992. ISBN 978-0-471-28419-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.11.2011). (englanniksi)