Lyijyhohde
Lyijyhohde eli galeniitti on yleinen lyijysulfidimineraali (kemiallinen kaava: PbS, lyijysulfidi). Se on jo antiikin roomalaisten ajoista lähtien ollut tärkeimpiä lyijymalmeja sen suuren lyijypitoisuuden, helpon jalostettavuuden ja esiintyvyyden ansiosta[3]. Lyijyhohdetta löytyy kaikkialta maailmasta.
| Lyijyhohde | |
|---|---|
 |
|
| Luokka | sulfidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | PbS |
| Molekyylipaino | 239,27 g/mol |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | harmaa tai tummanharmaa |
| Asu | rakeinen tai massamainen |
| Kidejärjestelmä | kuutiollinen |
| Lohkeavuus | etevä |
| Murros | lähes simpukkamainen |
| Taottavuus | murenee taottaessa |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 2,5 |
| Tiheys | 7,58 g/cm3 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Optiset ominaisuudet | isotrooppinen |
| Kiilto | metallikiilto |
| Ultravioletti fluoresenssi | ei ole |
| Viiru | harmaa tai tummanharmaa |
| Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Lyijyhohde on muodostunut magmalähteiden liuoksista niiden jäähtyessä.[3]
Lyijyhohde ja muut lyijymalmit ovat tärkeitä hopean lähteitä, koska ne sisältävät hivenaineena paljon hopeaa. Lyijyhohde saattaa myös sisältää sinkkiä, rautaa, kuparia, antimonia, vismuttia ja jopa kultaa hivenaineena. Seleeni voi korvata rikin. Satunnaisesti lyijyhohde esiintyy sinkkivälkkeen kanssa.[3]
Esiintyminen
muokkaaLyijyhohde esiintyy aggregaatteina (geol. termi) kalsiitin ja kvartsin kanssa, usein myös sinkkivälkkeen sekä kupari- ja rikkikiisun kanssa. Kupari kuitenkin helppo rikastaa louheesta.selvennä
Vihannin sinkkikaivos oli yksi Suomen lyijyhohdelouhoksista.[4][5]
Ominaisuudet
muokkaaLyijyhohteen tunnistaa siitä, että se lohkeaa kuutiopintoja myöten. Lyijyhohde ei ole magneettinen.
Lyijyhohteen ensimmäisiä käyttökohteita oli kosmetiikka, jo muinaiset egyptiläiset käyttivät sitä kajaalina silmien rajaukseen. Sitä on käytetty väriaineissa myöhemminkin, mutta lyijyn myrkyllisyys on rajoittanut sen käyttöä kosmetiikassa.
Lyijyhohdetta käytettiin myös kidekoneiden kiteen eli diodin osana, jossa lyijyhohteen ja ohuen metallikärjen rajapinta toimi schottky-diodin tapaan.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Galena Mindat.org. Viitattu 22.4.2008. (englanniksi)
- ↑ Galena Mineral Data Webmineral.com. Viitattu 22.4.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Jones, Adrian: Kivet, s. 28. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6
- ↑ http://www.kiviopas.fi/opetus/mineraal/lyijyhohde.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.gtk.fi/aineistot/kaivosteollisuus/perusmetallikaivokset.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Shaw, R.: The cat’s-whisker detector (Physics) v14.rileyjshaw.com. 22.4.2014. Viitattu 12.1.2021. (englanniksi)