Leopold Stokowski
Leopold Stokowski (alun perin Leopold Antoni Stanisław Bolesławowicz Stokowski; 18. huhtikuuta 1882 Lontoo, Englanti – 13. syyskuuta 1977 Nether Wallop, Hampshire, Englanti) oli brittiläis-yhdysvaltalainen kapellimestari,[1] joka oli syntyperältään puolanjuutalainen.[2] Pitkän uransa aikana hän toimi muun muassa Cincinnatin sinfoniaorkesterin, Philadelphian orkesterin, NBC Symphony Orchestran, Hollywood Bowl Orchestran ja Symphony of the Airin johtajana. Hän perusti New York City Symphony Orchestran ja American Symphony Orchestran.
| Leopold Stokowski | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. huhtikuuta 1882 Lontoo, Englanti |
| Kuollut | 13. syyskuuta 1977 (95 vuotta) Nether Wallop, Hampshire, Englanti |
| Ammatti | kapellimestari, säveltäjä, urkuri |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1909–1977 |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Stokowski on muovannut suuren yleisön mielikuvaa suurieleisestä kapellimestarista. Hän onkin ollut esikuvana myös parodiahahmoille Väiski Vemmelsääri -elokuvista[3] aina Paluu tulevaisuuteen -trilogian Dr. Emmett Browniin asti.
Stokowskin ohjelmisto oli laaja, ja se kattoi myös hänen oman aikansa uuden musiikin, jota hän usein ensimmäisenä esitti yhdysvaltalaiselle yleisölle. Hän esimerkiksi johti Mahlerin 8. sinfonian ensiesityksen Yhdysvalloissa vuonna 1916. Stokowski aloitti levytysuransa vuonna 1917. Se jatkuikin lähes hänen kuolemaansa asti, lähes kuudenkymmenen vuoden ajan. Stokowski johti kaikkiaan yli seitsemäntuhatta konserttia.[4]
Opinnot ja ura
muokkaaStokowski aloitti opintonsa Royal College of Musicissa vuonna 1896. Jo 16-vuotiaana hänet valittiin Royal College of Organists -seuran jäseneksi. Vuonna 1900 hän perusti St. Mary’s -kirkon (Charing Cross Road) kuoron ja toimi myös urkurina. Vuonna 1902 St. James’s -kirkon (Piccadilly) urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tämän ohessa hän jatkoi opintojaan Oxfordin yliopiston Queen’s Collegessa, jossa hän suoritti bachelor-tutkinnon vuonna 1903.
Vuonna 1905 Stokowski siirtyi New Yorkiin urkuriksi ja kuoronjohtajaksi St. Bartholomew’s -kirkkoon ja menestyi mainiosti. Stokowski kuitenkin erosi virastaan opiskellakseen orkesterinjohtamista Pariisissa. Kuultuaan Cincinnatin sinfoniaorkesterin tarvitsevan kapellimestaria Stokowski haki tarmokkaasti tehtävää ja tulikin nimitetyksi vuonna 1909. Hän kuitenkin erosi huhtikuussa 1912 jouduttuaan ristiriitoihin orkesterin johtokunnan kanssa.
Kohti maailmanmainetta
muokkaaJo kahden kuukauden kuluttua Stokowski sai uuden orkesterin johtaakseen: hän esiintyi ensi kerran Philadelphian orkesterin johtajana 11. lokakuuta 1912. Tämä tehtävä tulisi nostamaan hänet maailmanmaineeseen.[5] Stokowski johti mielellään suurin elein, antoi hiustensa kasvaa todelliseksi leijonanharjaksi (ja omaksui tähän viittaavan nimen ”Leopold”) ja siirtyi johtamaan ilman tahtipuikkoa, josta tulikin hänen tavaramerkkinsä.[6] Musiikillisesti Stokowski tähtäsi omintakeiseen sointiin ja harjoitti säälimättä orkesteriaan tähän päästäkseen. Hän ei myöskään epäröinyt sormeilla esittämänsä musiikin soitinnusta.
Jouduttuaan erimielisyyksiin Philadelphian orkesterin johtokunnan kanssa Stokowski vetäytyi sen johtamisesta vuodesta 1935 alkaen ja jätti orkesterin kakkoskapellimestari Eugene Ormandyn huostaan.
Vuonna 1939 Stokowski osallistui Walt Disneyn elokuvan Fantasia tekemiseen.[7] Hän sovitti ja johti lähes kaiken elokuvan musiikin, johon kuuluivat Bachin toccata ja fuuga d-molli ja Musorgskin Yö autiolla vuorella. Hän myös pääsi kättelemään Mikki Hiirtä valkokankaalla.[8]
Ura 1940-luvulta eteenpäin
muokkaaVuonna 1940 Stokowski muodosti All-American Youth Orchestran ja johti sitä useilla kiertueilla. Hän esiintyi myös toistuvasti Toscaninin NBC Symphony Orchestran johtajana. Vuosikymmenen lopulla hän aloitti myös säännölliset vierailut New Yorkin filharmonikkojen johtajana.
Symphony of the Air -orkesterin johtajana Stokowski toimi vuosina 1954–1963. Vuosina 1955–1961 hän oli myös Houstonin sinfoniaorkesterin johtaja. Vielä 80-vuotiaanakin Stokowski perusti uuden orkesterin, American Symphony Orchestran vuonna 1962, jonka johtajana hän toimi vuoteen 1972 asti. Tällöin 90-vuotias Stokowski palasi Englantiin.
Vuonna 1972 Lontoossa järjestettiin kaksi suurta konserttia, joissa Stokowski johti saman ohjelman kuin 60 vuotta aikaisemmin Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa.[9]
Vielä vuonna 1976 Stokowski solmi levytyssopimuksen RCA Victor levy-yhtiön kanssa, jonka mukaan hän olisi jatkanut levyttämistä aina satavuotiaaksi asti. Stokowski tosin kuoli seuraavana vuonna sydänkohtaukseen Hampshiren Nether Wallopissa 95-vuotiaana.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Leopold Stokowski Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Music: Moscow Marvel Time. 13.7.1931. Viitattu 12.11.2019. (englanti)
- ↑ Long-Haired Hare Dr. Grob’s Animation Review. 2012. Viitattu 22.6.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Leopold Stokowski Is Dead of a Heart Attack at 95 The New York Times. 1977. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Robert M. Stumpf II: Leopold Stokowski Classical.net. 1995. Viitattu 22.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Leon Botstein: America’s Musical Pioneer: Homage to Leopold Stokowski ASO. 2002. Arkistoitu 21.6.2016. Viitattu 22.6.2016.
- ↑ Walt Disney’s Fantasia [Original Soundtrack] Review: Eder, Bruce AllMusic. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
- ↑ https://www.pristineclassical.com/pasc372.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Leopold Stokowski Returns To Britain 1972 - His Creative Final Years stokowski.org. Viitattu 23.6.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leopold Stokowski Wikimedia Commonsissa