Lampi

Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa talvinen happikato.

Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi jos läpimitta on alle 200 m.^[1]

Paikannimien perusosina lampi ja järvi esiintyvät vaihtelevasti. Joskus samoillakin paikkakunnilla voi olla pinta-alaltaan suurempia nimessään perusosan lampi sisältäviä vesimuodostumia kuin pienimmät nimessään perusosan järvi sisältävät vesimuodostumat. Kunnan nimen loppuosana lampi on paljon harvinaisempi kuin järvi.

Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lampi Wikimedia Commonsissa