Kuuasema

Tieteiskirjailijat, elokuvantekijät ja avaruustaiteilijat ovat jo pitkään haaveilleet asumisesta ilmattomassa Kuussa paineistetuissa tiloissa. 1954 tunnettu tieteiskirjailija Arthur C. Clarke ehdotti kuutukikohtaa, jossa ilmalla täytettävät rakennelmat peitettäisiin kuuperällä niiden eristämiseksi ympäristöstä.^[1]

Kuutukikohdan rakentaminen oli amerikkalaisten suunnitelmissa jo 1950-luvulla. Armeijalla ja ilmavoimilla oli omat hankkeensa, joiden piti johtaa pysyvään tukikohtaan 1960-luvun loppuun mennessä. Kuulentoihin käytetyillä Saturn-sarjan raketeilla olisi lähetetty kuuhun yli sadassa laukauksessa tukikohdassa tarvittavat laitteet.^[2][3] Yhdysvaltalaiset astronautit kävivät Kuussa viimeksi Apollo 17-lennolla joulukuussa vuonna 1972. Tämän jälkeen NASA:n määrärahat eivät ole riittäneet suurten kuurakettien rakentamiseen, Maan kiertoradalle pääsee huomattavasti pienemmin raketein kuin Kuuhun. Neuvostoliiton miehitetty kuuohjelma epäonnistui täysin, kun N1-raketit räjähtelivät.

Yhdysvaltain avaruusjärjestö NASA aikoo rakentaa kuuaseman mahdollisesti Kuun etelänavalle Shackleton-kraatterin reunalle vuosina 2019–2024. Etelänavan Shackleton-kraatterista uskotaan ehkä löytyvän vettä, sillä kraatterin pohja on aina varjossa. Kuussa voidaan harjoitella tulevan Mars-lennon toimintoja, ja tutkia voimaperäisesti Kuun geologiaa sekä käyttää infrapunakaukoputkea. Sieltä voidaan louhia Helium-3:a, jota tulevaisuudessa ehkä käytetään fuusioreaktorissa. Kuun toiselle puolelle voidaan sijoittaa radioteleskooppi, jota Maan radiolähetykset eivät häiritse.

Kiina on ilmoittanut aikovansa rakentaa Kuuhun tutkimusaseman 2020-luvun aikana.^[4]

 

 

 

 

 

 

On esitetty erilaisia suunnitelmia ja arvailuja siitä, millainen tulevaisuuden kuuasema voisi olla.

Aseman rakentamisen yksi rajoitus on se, ettei Maasta voida kuljettaa kovin suuria määriä tarvikkeita kerralla.

On mahdollista, että ainakin alussa pienehköjä asuinyksiköitä eli moduuleja kuljetetaan kokonaisina rakettilaitteilla Kuun pinnalle. Nämä Kuun pinnalla olevat asuinmoduulit voivat myös olla pyörillä varustettua autoa tai peräkärryä muistuttavia.

Eräs usein ehdotettu ajatus on, että kuuasema rakennetaan kupolin, kuution tai lentokonehallin muotoisista puhallettavista telttamaisista rakenteista. Näin säästettäisiin painoa rakenteiden kuljetuksessa. NASA:lle avaruuspukuja tehnyt yhtiö tutkii Etelämantereella kuuasemalla mahdollisesti käytettävää tyhjiössäkin ilmanpitävää telttaa. Teltan kehittely on vielä vuonna 2008 kesken. Tulevien puhallettavien rakenteiden uskotaan olevan vuotamattomia tai puhkeamattomia, jos ihmiset eivät itse puhkaise rakenteita, tai meteoroidi tai avaruusromu ei osu niihin. Meteoroidipommituksen ja Auringon hiukkassäteilyn heikentämiseksi kuuasema voidaan mahdollisesti kaivaa kuuperän sisään, tai Kuun pinnalla oleva rakennelma peittää kuuaineksella, regoliitilla. Auringossa tapahtuu nimittäin joskus purkauksia, jotka aiheuttavat huomattavan säteilyriskin Maan ilmakehän ulkopuolella ollessaan voimakkaita.

Suuria ja varmasti tukevia rakennelmia voidaan kuljettaa osina tai elementteinä Maasta Kuuhun. Näistä voi rakentaa monen muotoisia rakennelmia.

Kuuperän regoliittia voitaisiin ehkä käyttää betonimaisten rakennuskivien tekoon. Kuuperästä voidaan ehkä louhia malmeja ja mineraaleja, joista voidaan tehdä tehtaassa kuuaseman osia. Kuuasema saatetaan rakentaa ikivanhaan laavatunneliin, jollaisia tiedetään oleva Kuussakin. Kuuasemasta pyritään ehkä tekemään omavarainen muun muassa kasvattamalla siellä kasveja kasvihuoneessa. Kuussa työskentely on toisenlaista kuin Maassa. Jos Kuussa esimerkiksi räjäytetään rakennuksen alustoja, sirpaleet lentelevät pitkälle ilmattomassa ympäristössä.

Pöly on Kuussa vakava ongelma, sitä saattaa tulla aseman sisälle avaruuspukujen mukana, ja se voi aiheuttaa terveyshaittoja ja ongelmia Kuussa toimiville liikennevälineille, koneille ja laitteille.

Kuukivellä on tehty kokeita, joiden mukaan kuukivestä irtoaa kuumennettaessa kaasumaisia aineita, myös happea. Kuumentamiseen voitaisiin käyttää aurinkoenergiaa koverien peilien avulla. Jos kuukiveä kuumennetaan 700 asteeseen, siitä irtoaa monia aineita, ja 1 050 asteessa irtoavat viimeisetkin aineet^[5]. Kuun pinnan aineen koostumus vaihtelee eri alueilla. Kuun pinnan mineraaleista ilmeniitti on paras raaka-aine hapen valmistamiseen vetyreduktiolla. Ilmeniitistä tule myös titaanirautaa, rutiilia. Ongelma on se, että reaktiossa tarvitaan kuuperässä harvinaista vetyä^[6]. Toinen tekniikka, magmaelektrolyysi tuottaa titaanipitoisesta mare-regoliitista happea. Siinä Kuun aines kuumennetaan laavaksi, magmaksi, johon johdetaan elektrodeille sähköä. Prosessin vaikeudet liittyvät magma-astian tyhjennykseen ja aketrodien puhdistamiseen^[6].

On suunniteltu "hiekkamadoiksi" ristittyjä laitteita, jotka möyrisivät kuuperää ja käsittelisivät sitä itse koverilla peileillä, tai kuljettaisivat käsittelykeskukseen. Koska kuuperään vaikuttaa kosminen säteily, siihen syntyy fuusioreaktion ydinpolttoaineeksi sopivaa helium-3:sta.

• Etelänavan lähellä oleva Shackleton-kraatteri
• Pohjoisnavalla oleva Peary-kraatteri
• Eratosthenes-kraatteri
• Sinus Medii
• Montes Apenninus
• Kepler-kraatteri
• Rauhallisuuden meri päiväntasaajalla
• Tsiolkovski-kraatteri Kuun toisella puolella.

• Avaruuden asuttaminen

• Juhani Westman, Markus Hotakainen: Vanha ja uusi kuu. Ursa, 1995. ISBN 9789519269788

 

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuuasema.

• Exploration strategy and architecture (PDF) nasa.gov. Arkistoitu 15.6.2017. Viitattu 24.4.2008.
• Lunar outpost trailer (NASA) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Nasa proposes lunar outposts
• Why the Moon? (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lunar Architecture

• THE ARTEMIS PROJECT Expanding the Lunar Base (Arkistoitu – Internet Archive)