Kriegsmarine

• Operaatio Wikinger (helmikuu 1940) — Hävittäjien suorittama tuhoamisretki Pohjanmerellä.
• Operaatio Weserübung (toukokuu 1940) — Maihinnousut Tanskaan ja Norjaan.
• Operaatio Juno (kesäkuu 1940) — Hyökkäys liittoutuneiden Norjan sotavoimien huoltoyhteyksiä vastaan. Operaation aikana upotettiin englantilainen tukialus HMS Glorious.
• Operaatio Nordseetour (joulukuu 1940) — Ensimmäinen Admiral Hipperin suorittama Atlantin-tehtävä.
• Operaatio Berlin (tammi-maaliskuu 1941) — Scharnhorstin ja Gneisenaun suorittama operaatio Atlantin kauppalaivasaattueita vastaan.
• Operaatio Rheinübung (1941) — Bismarckin ja Prinz Eugenin läpimurtoyritys Atlantille.
• Operaatio Doppelschlag (1942) — Admiral Scheerin ja Admiral Hipperin kauppalaivaston vastainen operaatio Novaja Zemljalla
• Operaatio Sportpalast (1942) — Peruutettu operaatio, jossa olisi ollut mukana muun muassa Tirpitz. Tarkoituksena oli ollut hyökätä arktisia saattuereittejä vastaan.
• Operaatio Rösselsprung (1942) — Keskeytetty hyökkäysoperaatio (mukana Tirpitz) arktista saattuetta PQ 17:ää vastaan.
• Operaatio Wunderland (1942) — Laivue Wunderlandin suorittama tärkeiden satamien tuhoamis-tehtävä Karanmerellä.
• Operaatio Paukenschlag (1942) — U-veneiden suorittama operaatio Yhdysvaltain itärannikon laivaliikennettä vastaan.
• Operaatio Regenbogen, myös nimellä Barentsinmeren taistelu (Schlacht in der Barentssee) (1942) — Admiral Hipperin ja Lützowin suorittama epäonnistunut hyökkäys arktista saattuetta JW-51B:tä vastaan.
• Operaatio Cerberus (11.–13. helmikuuta 1942) — Scharnhorstin, Gneisenaun ja Prinz Eugenin suorittama Englannin kanaalin läpiajo, tarkoituksena siirtää suuret pinta-alukset Brestistä Ranskasta kotisatamiinsa Saksaan.
• Operaatiot Domino, Fronttheater ja Paderborn (1943) — Scharnhorstin ja Prinz Eugenin operaatioita Norjanmerellä tammi- ja maaliskuussa 1943.
• Operaatio Zitronella (tai Sizilien) (1943) — Maihinnousu liittoutuneiden hallussa oleville Huippuvuorille. Operaatiossa mukana Tirpitz ja Scharnhorst.
• Operaatio Ostfront (1943) — Scharnhorstin viimeinen operaatio, tarkoituksena hyökätä saattuetta JW-55B vastaan. Scharnhorst upotetaan Nordkapin luona.
• Koko alkuvuoden 1945 Kriegsmarine suoritti useita evakuointi- sekä maavoimien tulitukitehtäviä itärintamalla.
• Operaatio Deadlight (1945) — U-veneiden sodanjälkeinen upottaminen Brittien valvonnassa.

Muita merkittäviä taisteluita olivat Admiral Graf Speen tuho Río de la Platalla ja Taistelu Atlantista. Pienempiin yhteenottoihin kuuluivat HMS Royal Oakin, Bismarckin ja HMS Hoodin upotukset.

Ylin sodanjohto ei juurikaan arvostanut merivoimien toimintakykyä, ja se taistelikin liittoutuneiden suurta ylivoimaa vastaan. Sodan loppupuolella vihollisen ilmavoimat olivat nujertaneet suurimman osan sen yksiköistä, mutta pienemmät alukset operoivat aina sodan viimeisiin hetkiin saakka.

 

Kriegsmarinen olemassaolon aikana sen kolme komentajaa (Oberbefehlshaber des Marine) olivat:

• 1. lokakuuta 1935 – 30. tammikuuta 1943: suuramiraali Erich Raeder
• 1. helmikuuta 1943 – 30. huhtikuuta 1945: suuramiraali Karl Dönitz
• 1.–23. toukokuuta 1945: kenraaliamiraali Hans-Georg von Friedeburg

• Taistelulaiva Bismarck, 1939, (42 000 tonnia, 8×380 mm:n tykit
• Taistelulaiva Tirpitz, 1939

• Schleswig-Holstein, 1906, (15 000 tonnia, 4×280 mm tykit)
• Schlesien, 1906

 

• Scharnhorst, 1936 (35 000 tonnia, 9×280 mm:n tykit)
• Gneisenau, 1936

• Lützow (aiemmin Deutschland), 1931 (12 000 tonnia, 6×280 mm)
• Admiral Graf Spee, 1933
• Admiral Scheer, 1934

 

• Admiral Hipper, 1937 (14 000 tonnia, 8×203 mm)
• Blücher, 1937
• Prinz Eugen, 1938

• Emden, 1925 (6 000 tonnia, 8×150 mm)
• Königsberg, 1927 (7 200 tonnia, 9×150 mm)
• Karlsruhe, 1927 (7 200 tonnia, 9×150 mm)
• Köln, 1928 (7 200 tonnia, 9×150 mm)
• Leipzig, 1929 (8 000 tonnia, 9×150 mm)
• Nürnberg, 1934 (8 000 tonnia, 9×150 mm)

• Tyyppi 1934: Z1-Z4
• Tyyppi 1934A: Z5 - Z16
• Tyyppi 1936: Z17 - Z22
• Tyyppi 1936A: Z23 - Z30
• Tyyppi 1936A (Mob): Z31 - Z34 ja Z37 - Z42, kolmen viimeisen rakentamista ei aloitettu
• Tyyppi 1936B: Z35 - Z36 ja Z43 - Z45, kaksi viimeistä ei valmistunut
• Tyyppi 1940/41: rakentamista ei aloitettu
• Tyyppi 1936C: Z46 - Z50 rakentamista ei aloitettu
• Tyyppi 1942: Z51 (ex- T43) rakentamista ei aloitettu
• Tyyppi 1944: rakentamista ei aloitettu

Yhteensä 51 hävittäjää suunniteltu, joista ainoastaan 40 saatiin sodan aikana palveluskäyttöön. Lisäksi palveluskäytössä oli kolme sotasaalisalusta:

• ZH1 (ex-Gerard Callenburgh) hollantilainen Isaac Sweers -luokan hävittäjä
• ZF2 (ex-L’Opiniatre) ranskalainen hävittäjä
• ZG3 (ex-Vasilefs Georgios) alun perin brittiläinen G/H-luokan hävittäjä, joka palveli Kreikan laivastossa, kunnes saksalaiset valtasivat aluksen

• 11 apuristeilijää
• torpedoveneitä tyyppejä
  • Tyyppi 1923: Möwe, Greif, Seeadler, Albatros, Kondor ja Falke
  • Tyyppi 1924: Wolf, Iltis, Jaguar, Leopard, Luchs, Tiger
  • Tyyppi 1935: T1-T12
  • Tyyppi 1937: T13-T21
  • Tyyppi 1939: T22-T36
  • Tyyppi 1940: T61-T72
  • Tyyppi 1941: T37-T51
  • Vallattuja aluksia TA1-TA48 (ei kaikkia numeroita käytössä)
• miinalaivoja, miinanraivaajia, tykkiveneitä, vartioveneitä ja Schnellbooteja
• 57 U-venettä sodan alussa. Yhteensä Kriegsmarinella ehti olla käytössä yli 1150 sukellusvenettä toisen maailmansodan aikana.

Vuonna 1936 Kriegsmarine ryhtyi rakentamaan Saksan ensimmäistä lentotukialusta Graf Zeppeliniä, mutta sen rakennustyöt keskeytettiin myöhemmin.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kriegsmarine Wikimedia Commonsissa

  Deutsche Wehrmacht  

Wehrmacht
Luftwaffe · Heer · Kriegsmarine

Päämajat
Oberkommando der Wehrmacht
Oberkommando des Heeres · Oberkommando der Marine · Oberkommando der Luftwaffe

Joukot
Divisioonat · Komentajat · Aseet

Kampanjat
Puolan offensiivi (Fall Weiss)
Valesota (Sitzkrieg)
Weserübung (Operation Weserübung)
Taistelu Ranskasta (Fall Gelb)
Taistelu Britanniasta
Balkanin sota (Operation Marita)
Pohjois-Afrikka
Itärintama
Länsirintama