Kiovan luolaluostari

Kiovan luolaluostari eli Petšerskin lavra (ukr. Києво-Печерська лавра, Kyjevo-Petšerska lavra) on Kiovassa sijaitseva ortodoksinen luostari, joka vaikutti merkittävästi ortodoksisuuden leviämiseen Venäjällä 1600–1800-luvuilla. Luostari kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.^[1]

Luostari on eräs vanhimmista ja merkittävimmistä itäslaavilaisista luostareista, ja se sijaitsee Kiovan eteläosassa Dneprjoen varrella. Historiallisten kirjoitusten mukaan luostarin perusti Athos-vuorelta palannut munkki Antoni vuonna 1051. Luostarista muodostui pian Kiovan Venäjän merkittävä kulttuurinen keskus.^[2]

Luostari tuhoutui vuonna 1240 mongolien valloituksen yhteydessä, mutta se nousi uuteen kukoistukseen 1300- ja 1400-luvuilla Puola-Liettuan alaisuudessa. Brestin unionin jälkeen luostaria oltiin liittämässä Kiovan uniaattikirkon alaisuuteen, mutta luostarin veljestön vastustuksesta johtuen se pysyi ortodoksisen kirkon yhteydessä. Luostari sai vuonna 1598 ensimmäisenä venäläisenä luostarina lavran (pääluostarin) arvonimen. Neuvostovallan aikana luostari toimi museona, mutta se avattiin uudelleen alkuperäiseen tarkoitukseensa 1988.^[2]

Ukrainan itsenäistymisen jälkeen luostarin alue on ollut Ukrainan valtion omistuksessa, ja sen kirkkoja on vuokrannut käyttöönsä Moskovan patriarkaatin Ukrainan ortodoksinen kirkko. Tammikuussa 2023 valtio päätti jättää jatkamatta Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen eli Uspenskin katedraalin sekä refektoriokirkon vuokrasopimusta ja luovutti niiden hallinnan autokefaliselle Ukrainan ortodoksiselle kirkolle, jonka ensimmäisen jumalanpalveluksen Uspenskin katedraalissa piti metropoliitta Epifani 7. tammikuuta 2023 juliaanisen kalenterin mukaisena joulupäivänä.^[3][4]