Keltot
asterikasveihin kuuluva suku
Keltot eli suomukeltot (Crepis) on asterikasveihin kuuluva suku, jossa on noin 200 lajia. Keltot ovat yksi- tai monivuotisia ruohokasveja, joilla on mykerökukinnot. Mykeröiden kukat voivat olla kirkkaankeltaisia, oransseja, vaaleanpunaisia tai magentanpunaisia. Muutamia kelttolajeja viljellään koristekasveina, toisaalta jotkin keltot ovat sitkeitä rikkakasveja.[1]
Keltot | |
---|---|
Vanakeltto (Crepis praemorsa) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Alaheimo: | Cichorioideae |
Suku: |
Keltot Crepis L. |
Katso myös | |
Keltot muistuttavat ulkonäöltään jonkin verran ukonkeltanoita (Hieracium) sekä voikeltanoita (Pilosella).
Suomessa kasvaa ainakin viisi kelttojen lajia luonnonvaraisena: suokeltto, piennarkeltto, vanakeltto, ketokeltto ja hoikkakeltto. Niistä suokeltto ja ketokeltto ovat yleisiä.[2] Vanakeltto ja ketokelton alalaji pahtaketokeltto ovat Suomessa erittäin uhanalaisia.
Lajeja
muokkaa- Crepis aurea – kultakeltto
- Crepis biennis – piennarkeltto
- Crepis bursifolia – italiankeltto
- Crepis canariensis – kanariankeltto
- Crepis capillaris – hoikkakeltto
- Crepis chondrilloides – rihmakeltto
- Crepis dianthoseris – etiopiankeltto
- Crepis divaricata – madeirankeltto
- Crepis foetida – haisukeltto
- Crepis foetida subsp. foetida – euroopanhaisukeltto
- Crepis foetida subsp. rhoeadifolia – kaakonhaisukeltto
- Crepis foliosa
- Crepis juvenalis – tunisiankeltto
- Crepis mollis – pehmytkeltto
- Crepis multicaulis – altainkeltto
- Crepis nicaeensis – ranskankeltto
- Crepis noronhaea – portosantonkeltto
- Crepis paludosa – suokeltto
- Crepis praemorsa – vanakeltto
- Crepis pyrenaica – pyreneittenkeltto
- Crepis rubra – punakeltto
- Crepis sancta – välimerenkeltto
- Crepis setosa – sukaskeltto
- Crepis sibirica – siperiankeltto
- Crepis tectorum – ketokeltto
- Crepis tectorum subsp. czerepanovii – saariketokeltto
- Crepis tectorum subsp. nigrescens (subsp. nigritula) – pahtaketokeltto eli pahtakeltto
- Crepis tectorum subsp. pumila – alvariketokeltto
- Crepis tectorum subsp. tectorum – kallioketokeltto eli ketokeltto
- Crepis tectorum subsp. tectorum var. glabrescens – kalkkiketokeltto
- Crepis vesicaria – voikeltto
- Crepis vesicaria subsp. andryaloides – madeiranvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. congenita – espanjanvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. hyemalis – sisilianvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. myriocephala – algerianvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. proleptica – marokonvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. stellata – libyanvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. taraxacifolia – euroopanvoikeltto
- Crepis vesicaria subsp. vesicaria – välimerenvoikeltto
- Crepis zacintha – jooniankeltto [3][4]
-
Kultakeltto (Crepis aurea)
-
Piennarkeltto (Crepis biennis)
-
Hoikkakeltto (Crepis capillaris)
-
Punakeltto (Crepis rubra)
Lähteet
muokkaa- ↑ Brickell, Christopher & Cathey, H. Marc (toim.): A to Z Encyclopedia of Garden Plants (The American Horticultural Society). DK Publishing 2004. ISBN 0-7566-0616-0.
- ↑ Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Crepis Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Finto. Viitattu 23.10.2018.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Keltot (suomukeltot) – Crepis laji.fi. Viitattu 8.1.2024.