Karjalan rintama

Karjalan rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 23. elokuuta 1941 jakamalla Pohjoinen rintama Leningradin- ja Karjalan rintamiksi. Rintama lakkautettiin 15. marraskuuta 1944.^[1] Karjalan rintaman rintamavastuuseen kuului alue Syvärin alajuoksulta Jäämerelle.

Vuoden 1944 alussa Karjalan rintaman alaisuuteen kuului viisi armeijaa: 14. armeija Murmanskin suunnassa, 19. armeija Kantalahden suunnassa, 26. armeija Uhtuassa, 32. armeija Maaselän kannaksella ja 7. armeija Syvärillä. Näistä armeijoista kolme ensimmäistä taisteli Saksan 20. vuoristoarmeijaa vastaan Lapissa. Karjalan rintama aloitti suurhyökkäyksensä (7. ja 32. armeija) 20.–21. kesäkuuta 1944 vallaten Itä-Karjalan, mutta suomalaiset pysäyttivät rintaman hyökkäyksen U-asemaan ja viimeistään Ilomantsissa. Hyökkäyksen päätyttyä Karjalan rintama ryhtyi asemasotaan ja alkoi luovuttaa joukkojaan ”tärkeimmille” sotatantereille muun muassa Valko-Venäjälle. Lapin sodassa Karjalan rintama valloitti Petsamon, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen saksalaisilta. Kahdesta jälkimmäisestä neuvostojoukot lähtivät marraskuun alussa 1944.