Kalevi Kotkas

Kotkaksen vanhemmat olivat Juhan Kotkas (1878–1963) ja Linda Johanna Teiter (1891–1963). Hän muutti äitinsä mukana Suomeen 1910-luvun lopulla ja sai Suomen kansalaisuuden kesällä 1932. Kalevi oli äitinsä viidestä lapsesta toiseksi nuorin. Hänen veljensä oli urheilu- ja yritysjohtaja Kallio Kotkas. Kotkaksen sisarenpoika on seiväshypyn kaksinkertainen Suomen mestari ja urheilutoimittaja Erkki Mustakari.

Kookkaan (194 cm, 100 kg) Kalevi Kotkaksen lajivalikoima oli ainutlaatuinen. Hän oli maailman huipulla sekä korkeushypyssä että kiekonheitossa. Lisäksi hän menestyi hyvin kuulantyönnössä.

Parhaimmat saavutuksensa Kotkas saavutti korkeushypyssä. Kehittämällään^[1] ulkojalan- ja saksityylin yhdistelmällä hän ylitti ensimmäisenä eurooppalaisena kaksi metriä Rio de Janeirossa 7. maaliskuuta 1934, jossa syntyi tulos 201. Kotkaksen ennätykseksi korkeushypyssä jäi 1. syyskuuta 1936 hypätty 204. Tulos säilyi Euroopan ennätyksenä 17 vuotta ja Suomen ennätyksenä 20 vuotta.

Yleisurheilun EM-kilpailuissa 1934 Torinossa Kotkas voitti korkeushypyn EM-kultaa tuloksella 200, ja samalla hänestä tuli yleisurheilun ensimmäinen Euroopan mestari. Berliinin olympialaisissa 1936 lonkkavammasta kärsinyt Kotkas jäi korkeushypyssä neljänneksi. EM-kilpailuissa 1938 Kotkas osallistui korkeushyppyyn ja kiekonheittoon, jotka hänen epäonnekseen käytiin samanaikaisesti. Tulos oli silti hyvä, sillä korkeudesta saavutuksena oli hopeaa tuloksella 194 ja kiekonheitossa neljäs sija tuloksella 48,63.

Kiekonheitossa Kotkas teki ensimmäisen Suomen ennätyksensä 49,64 maaottelussa Oslossa vuonna 1933. Tulos kesti 20-vuotiaiden Suomen ennätyksenä 35 vuotta. 50 metrin haamurajan hän ylitti ensimmäisenä suomalaisena kesällä 1937. Parhaaksi tulokseksi jäi 51,27, joka kesti Suomen ennätyksenä 17 vuotta.

Kotkas lopetti urheilun poikkeuksellisen varhain, jo 26-vuotiaana. Hänet palkittiin Suomen urheilun kultaisella ansioristillä. Hän toimi Suomen Urheiluliiton toiminnanjohtajana vuosina 1961–1963 ja sen jälkeen Veikkauksen osastopäällikkönä.

• 1932 Kiekonheitto 7.
• 1936 Korkeushyppy 4., kiekonheitto kars.

• 1934 korkeushyppy 1., kiekonheitto 10., kuulantyöntö 11.
• 1938 korkeushyppy 2., kiekonheitto 4.

• Korkeushyppy 5 SM-kultaa 1934, 1935, 1936, 1937 ja 1938
• Kiekonheitto 6 SM-kultaa 1933, 1934, 1935, 1936, 1937 ja 1938
• Kuulantyöntö SM-hopea 1934

• Korkeushyppy
  • Ensimmäinen eurooppalainen kahden metrin ylittäjä korkeushypyssä
  • Kolme EE:tä ja SE:tä (201,203,204)
  • 204 EE:nä 17 vuotta ja SE:nä 20 vuotta
• Kiekonheitto
  • Ensimmäinen suomalainen 50 metrin ylittäjä
  • 8 SE:tä (48.94–51.27 v. 1933–37)
  • 51,27 SE:nä 17 vuotta

• Kotkaksen tulos 204 senttiä säilyi ulkojalantyylin "maailmanennätyksenä" 20 vuotta, kunnes Nigerian Julius Chigbolu ylitti 205 vuonna 1956.
• Kalevi Kotkaksen kuoleman jälkeisenä päivänä 1983 Neuvostoliiton Tamara Bykova teki naisten maailmanennätyksen 204, saman tuloksen kuin Kotkas 47 vuotta aikaisemmin.

• Matti Hannus: Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23703-5
• Urheilu, Markku Siukonen ja Risto Rantala (2003). ISBN 951-1-18408-3.
• Rillit pois ja riman yli - Urho Kekkonen urheilumiehenä, Ari Uino (1999). ISBN 951-1-16338-8.

• Kalevi Kotkas Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
• Kalevi Kotkas : Samurain miekka ja Kiinan lohikäärme taas vastakkain, Hakkapeliitta, 17.01.1933, nro 3, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Urheilumme tekijämiehiä: Nämä minun lajini ovat miellyttäviä... Kalevi Kotkas, Seura, 24.05.1939, nro 21, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot